Pakkouskonto koulussa: Estääkö eduskunta ”sivistysvaltion tuhoamisen”?
Esitys reaaliaineiden vapaaehtoisuudesta voi horjuttaa hallitusta.
Lukion uudesta tuntijaosta on syntymässä kiista, joka saattaa pahimmassa tapauksessa jopa horjuttaa hallituksen työrauhaa.
Kiistan taustalla on opetusministeri Krista Kiurulle (sd) viime tiistaina jätetty esitys, jossa muun muassa kaavaillaan useiden reaaliaineiden, kuten historian ja biologian, muuttamista jatkossa vapaaehtoisiksi. Reaaliaineista ovat kaikissa esitykseen sisältyneissä malleissa jäämässä pakollisiksi vain uskonto tai elämänkatsomustieto ja terveystieto, joiden asema on hakattu lukiolakiin.
Opetusministeriössä ei mielellään lähdettäisi nyt muuttamaan lakia. Uusi tuntijako haluttaisiin voimaan asetuksella, jolloin muutoksia ei tarvitsisi viedä eduskuntaan.
Ajatus, että lukiolaisen on pakko opiskella esimerkiksi uskontoa tai elämänkatsomustietoa, mutta ei esimerkiksi historiaa, on saanut julkisuudessa paljon kritiikkiä heti tuoreeltaan. Monissa kommenteissa on väitetty työryhmän radikaaleimpien kaavailujen vaarantavan jo lukion yleissivistyksellisen tehtävän.
Suomen Kuvalehdessä tuntijakoesitystä kommentoi blogissaan heti tuoreeltaan biologi Tiina Raevaara. ”Minua todella ihmetyttää, että tämän päivän Suomessa olisi mahdollista jättää esimerkiksi historia tai yhteiskuntaoppi kokonaan pois lukiolaisen lukujärjestyksestä, mutta uskonto, tuo pyhä lehmä, ei edes voi saada tällaista uhkaa ylleen”, Raevaara kirjoitti.
Kulttuurihistorian emeritusprofessori Kari Immonen käytti Facebookissa vielä kovempaa kieltä. Hän arveli, että ”nykyinen hallitus tulee jäämään historiaan yleissivistävän lukion ja sitä kautta suomalaisen sivistysvaltion keskeisen tukijalan tuhoajana”.
Opetusministeriön kaavailuja vastustetaan myös eduskunnassa. Siellä monilla on vielä haluja päästä vaikuttamaan uuteen tuntijakoon.
Yksi tyytymättömistä on sivistysvaliokunnan puheenjohtaja Raija Vahasalo (kok). Hän luonnehtii ministeriön asettamassa työryhmässä kaavailtuja muutoksia niin isoiksi, ettei niitä hänen mukaansa pitäisi tehdä kansanedustajia kuulematta.
Vahasaloa epäilyttää valinnaisuuden raju lisääminen, josta voi hänen mukaansa olla seurauksena, että ”lukion ydinfokus” hämärtyy. Hän pitää kummallisena myös ajatusta, että ainerajat ylittävät, ”eheyttäviksi” kutsutut teemakokonaisuudet on sijoitettu lukio-opintojen alkuun eikä loppuun, missä ne yhdistyisivät luontevasti jatko-opintoihin.
”Alkuun ei missään tapauksessa tarvita mitään introkursseja. Siitä olisi vain seurauksena turhaa tyhjäkäyntiä”, Vahasalo kritisoi.
Vahasalon mielestä olisi parasta, että uusi tuntijako tulisi eduskuntaan hallituksen esityksenä. Tämä johtaisi luultavasti siihen, että myös uskonnon ja terveystiedon nykyinen erikoisasema nousisi esille.
Mielipiteet niiden tarpeellisuudesta jakautuvat vahvasti. Vahasalo itse on sitä mieltä, että uskonnon tai elämänkatsomustiedon pitää olla jatkossakin pakollinen, mutta terveystiedon voisi siirtää osaksi biologiaa. Vihreiden ryhmässä on puolestaan keskusteltu ajatuksesta, että nykyisen pakkouskonnon voisi korvata kaikille uskontokunnille yhteisellä maailmankatsomus- tai uskontotiedolla.
Uskonnon suhteen jyrkintä linjaa edustaa vasemmistoliiton Annika Lapintie. Hän luonnehti jokin aika sitten sen lakisääteistä asemaa fossiiliseksi jäänteeksi, joka maksaa aivan liikaa.
Lukiolain avaaminen on hallitukselle vaikeaa. Kristillisdemokraateilla on voimassa yksiselitteinen puoluepäätös, ettei uskonnonopetuksen tuntimääriä saa vähentää. Terveystiedon pakollisuus on puolestaan yksi Sdp:n taannoisen sattumaopetusministerin Maija Raskin harvoista saavutuksista, minkä takia siitä luopuminen olisi demareille noloa.
Työryhmän tuntijakoesitys on nyt lausuntokierroksella, joka päättyy helmikuun alkupuolella. Opetusministeriössä yleissivistävästä koulutuksesta vastaava Jari Rajanen pitää mahdollisena, ettei hallituksen lopullinen malli ole mikään kolmesta nyt esitetystä.
Rajasen mukaan ei ole täysin pois suljettua, että eduskunta pääsisi vielä käsittelemään lukion tuntijakoa.
”Jos poliittisessa valmistelussa päädytään siihen, että on tarpeen tehdä laajempia muutoksia, jotka vaativat lain avaamista, sitten se avataan.”