Jyrki Kasvi: Lehtirekisterin pelko ei ole vainoharhaa

Lakimuutos nopeuttaa printin kuolemaa, arvioi vihreiden ex-kansanedustaja.

arvonlisävero
Teksti
Pertti Suvanto
Julkaistu yli kolme vuotta sitten

Vihreiden poliitikko ja tekniikan tohtori Jyrki Kasvi hämmästelee hiljaisuutta, joka on saatellut nyt eduskunnassa vireillä olevaa EU:n tullialueen ulkopuolelta tilattavien lehtien arvonlisäveronlain muutosehdotusta.

Verottomuus poistuu, ja jokaisen on ilmoitettava ja tullattava lehtensä viranomaiselle itse. Verotuksellisesti journalismi on viinan, tupakan ja hajuvesien arvokkaassa seurassa.

”Tämä on edennyt tutkan alapuolella. Onko niin, että, että hallituksen esitystä ei ole huomattu tai sitä ei ole haluttu huomata? Meillä pienistäkin kulttuuripoliittisista asioista nousee yleensä iso haloo eduskunnassa.”

Lakiesitys iskee erityisesti harrastajaryhmiä vastaan, jotka tilaavat lehtensä ulkomailta. Suomalaisia erityislehtiä ei aina ole ja ulkomailtakin niitä usein saa vain postin kautta, ei sähköisinä. Lakiesitystä kummasteltiinkin ensimmäisenä suomalaisessa Kopteri-lehdessä.

”Erityisesti scifi- ja sarjakuvaharrastajat ovat nostelleet kulmakarvojaan”, Kasvi sanoo.

 

Kasvia pisti hallituksen esityksestä silmään, että kenelläkään ei tuntunut olevan käsitystä, paljonko suomalaiset tilaavat lehtiä ulkomailta. Vaikutukset perustuivat mutu-tietoon.

”Hallituksen esityksestä ei myöskään käy ilmi, kuka on ollut tässä asiassa aloitteellinen. Miksi tämä on nähty niin suureksi ongelmaksi, että tähän on pitänyt tarttua ottaen huomioon, miten jumissa meillä lainvalmistelu kaiken kaikkiaan on?”

Kasvi ei myöskään ymmärrä, miksi valiokuntavaiheessa lehtien lukijoiden edustajia ei ole kuultu. Hän olisi pitänyt järkevänä pyytää esityksestä myös sivistysvaliokunnalta lausunto.

Kasvin mukaan lain tuloksena viranomaiselle syntyy väkisinkin rekisteri siitä, mitä lehtiä suomalaiset maailmalta tilaavat. Tämä kytkeytyy myös sananvapauteen.

”Tämä tuntuu vainoharhaiselta, mutta kun katsoo maailmaa ympärillään, niin se ei sitä ole. Entäpä jos Euroopan ja Venäjän välit tästä vielä tulehtuvat ja aletaan katsoa pitkin nenänvartta ihmisiä, jotka lukevat Venäjän suomenkielistä mediaa. Monet sanovat, että eihän näin Suomessa käy, mutta se tarkoittaa kyllä sitä, että he eivät ole olleet koskaan historiantunneilla hereillä.”

 

Kasvi uskoo, että lakiesitys jouduttaa omalta osaltaan printtilehtien kuolemaa. Suurin vaikutus on kuitenkin kotoissa lehdissämme, kun kierrätys Ahvenanmaan kautta loppuu.

”Aikakauslehdet joutuvat nostamaan 10 prosenttia tilaushintaansa Suomessa. Jos tämä ei nopeuta printin kuolemaa, niin mikä sitten.”

Kasvi, vihreiden ex-kansanedustaja, hersyttelee asiaa koskevassa blogi-kirjoituksessaan hässäkkää, kun ihmisten ja yritysten ilmoitukset yksittäisistä ulkomailta tilatuista lehdistä alkavat vyöryä viranomaisten käsiteltäviksi, ja kysyy, miten Suomeen tulevaa postia aiotaan valvoa esimerkiksi kirjekuorissa lähetettävien lehtien löytämiseksi.

”Suosittelen ihmisille käsin postitse lähetettyä ilmoitusta joka numerosta – ja mieluiten huonolla käsialalla. Katsotaan sitten, missä vaiheessa homma kaatuu omaan mahdottomuuteensa. Siitä ilosta olen valmis itsekin muutaman postimerkin ostamaan.”

Perustuslakivaliokunta on antanut hallituksen esityksestä oman lausuntonsa. Sen mukaan ehdotettu veromenettely ”voi tosiasiallisesti vähentää merkittävästikin kuluttajien halukkuutta tilata lehtiä”.

Valiokunta myös tähdentää, että ”valtiovarainvaliokunnan on syytä selvittää mahdollisuus toteuttaa sääntely soveltumisalaltaan rajatumpana siten, että verovapaus poistettaisiin Ahvenanmaan maakunnasta valtakuntaan tuotavilta lehdiltä, mutta säilytettäisiin edelleen Ahvenanmaalle tuotavien lehtien osalta samoin kuin muualle Suomeen kolmansista maista tuotavien lehtien osalta”.