Kannabis maailmalla myötätuulessa – Suomessa uskotaan yhä täyskieltoon
Muualla Euroopassa pienten määrien hallussapidosta selviää rangaistuksetta.
Uruguayssa kannabiksen tuotanto ja myynti on nyt verovapaata. Uruguay laillisti joulukuussa ensimmäisenä maana maailmassa marihuanan koko tuotantoketjun viljelystä käyttöön asti.
Uruguaylaiset päättäjät haluavat pitää laillisen kannabiksen kilpailukykyisenä mustan pörssin tuotteiden rinnalla. Veromuutoksen ansiosta uruguaylaiset voivat ostaa apteekeista 10 grammaa kannabista viikossa noin 60–75 sentin grammahintaan.
Kannabis on maailmalla muutenkin myötätuulessa. Yhdysvaltain presidentti Barack Obama totesi tammikuussa New Yorker -lehden haastattelussa, että marihuanan poltto ei ole alkoholin käyttöä vaarallisempaa. Hän lisäsi kuitenkin, että kyseessä on huono ja epäterveellinen tapa.
Coloradon ja Washingtonin osavaltioiden asukkaat laillistivat vuoden 2012 lopussa kansanäänestyksillä kannabiksen kasvatuksen ja myymisen muihinkin kuin lääkinnällisiin tarkoituksiin. Colorado avasi ensimmäisen kannabiskauppansa 1.1.2014. Obama pitää Coloradon ja Washingtonin päätöksiä myönteisinä.
Kannabiksen käyttö on pieninä määrinä hyväksyttävää myös monissa Euroopan maissa. Useimmiten käyttö on dekriminalisoitu eli lain mukaan kiellettyä, mutta ei rangaistavaa.
Hollannin kannabiksen myynti on laillista sille tarkoitetuissa kahviloissa. Vuonna 2012 Hollannin hallitus luopui lakiuudistuksesta, joka olisi estänyt kannabiksen myymisen ulkomaalaisille.
Portugalissa mietojen tai kovien huumeiden käytöstä ei rangaista, mutta kauppa ja salakuljetus ovat rangaistavia tekoja. Espanjassa kannabiksen hallussapidosta saa rangaistuksen vasta, jos määrä ylittää 40 grammaa.
Italiassa kannabiksen hallussapidosta ei rangaista ensimmäisellä kerralla. Myöskään Tšekissä, Belgiassa ja Sveitsissä kannabiksen pienten määrien hallussapidosta ei seuraa sanktioita. Virossa alle kymmenen gramman hallussapidosta saa vain sakkoja.
Suomi on kieltänyt kannabiksen käytön, kasvatuksen, hallussapidon ja myynnin. Lääkekannabis sai kuitenkin myyntiluvan toissa vuonna, kun lääkevirasto Fimea myönsi luvan suuhun sumutettavalle Sativex-valmisteelle.
Kannabiksen käyttöön suhtaudutaan meillä yhä erittäin kielteisesti, eikä merkkejä huumepolitiikan löystymisestä ole näkyvissä.
STT kysyi helmikuussa kansanedustajien mielipidettä kannabiksesta. Yli kaksi kolmasosaa vastanneista piti nykysääntelyä hyvänä. Lainsäädäntöä halusi kiristää viidesosa, lievennysten kannalla oli alle joka kymmenes.
Nimettömänä tehtyyn kyselyyn vastasi 200 edustajasta 88. Heistä viisi ilmoitti itse joskus kokeilleensa kannabista. Se tarkoittaa, että Iltalehden vaalikoneessa vuonna 2011 ainakin kaksi ehdolla ollutta ja nyt istuvaa edustajaa valehteli. Tuolloin kannabis-kokeilun myönsivät nimittäin ainoastaan Sdp:n Erkki Tuomioja sekä perussuomalaisten Pertti ”Veltto” Virtanen ja Jussi Halla-aho.
Keskusrikospoliisin ylikomisario Thomas Elfgren totesi Yle TV2:n kannabiskeskustelussa maaliskuussa, että kannabiksen käyttö ei saisi johtaa rikosrekisterimerkintään.
”En näe kannabiksen käytöstä annettua sakkoa ongelmana. Sen sijaan Suomessa pitäisi ehdottomasti mennä siihen, että kiinni jäämisestä ei jää merkintää rikosrekisteriin. Nuoren saama rekisterimerkintä saattaa estää vuosikymmeniä hänen pääsynsä toivomaansa ammattiin.”
Suomessa on käynnissä kansalaisaloite kannabiksen dekriminalisoinnin puolesta. Aloite on jätetty tammikuussa, ja sen on tähän mennessä allekirjoittanut 19 532 kansalaista.