Ilmastonmuutos: Säästä ei pidä päätellä ilmastoa
Pakistania vaivaavat tulvat. Kuva Anjum Naveed / AP / Lehtikuva.
Kylmän ja lumisen talven jälkeen moni ilmastoskeptikko ilmoitti, että ilmakehän lämpeneminen on näköjään peruutettu.
Tämän kesän aikana taas ilmastonmuutokseen uskovat ovat intoutuneet todistamaan kantansa puolesta vedoten helteisiin, myrskyihin ynnä muihin poikkeusilmiöihin.
Ilmatieteen laitoksen erikoistutkija Heikki Tuomenvirta toppuuttelee niitä, jotka tekevät johtopäätöksiä ilmastosta vallitsevan sään perusteella.
Hänen viestinsä on tämä: säälle on ominaista suuri luontainen vaihtelu. Se ei muutu miksikään ilmastonmuutoksen myötä.
”Jos sään perusteella arvioi ilmastoa, tekee ajoittain oikeita, ajoittain vääriä johtopäätöksiä.”
Suomi sijaitsee yhä samojen voimien vaikutuskentässä. Talvisin idässä ja pohjoisessa ovat kylmät ilmamassat ja lännessä lämpimät, ja ilmavirtausten mukaan talvisää vaihtelee tuntuvasti.
Tuomenvirran mukaan sään ja ilmaston kuvaamisen ja ennustamisen eroja voi kuvata nopan heitolla.
”Seuraavan päivän sään ennustaminen muistuttaa sitä, että noppaa pyöritetään hyvin varovasti, jolloin voidaan ennustaa saatava luku.”
Kahden viikon sään ennustaminen taas on kuin tilanne, jossa noppa pyörähtää kunnolla, joten tarkan ennustamisen mahdollisuus katoaa.
Ilmaston ennustaminen taas vastaa sitä, että noppaa heitetään satoja kertoja. Silloin voi sanoa jo etukäteen, että keskiarvoksi tulee 3,5, maksimi on 6 ja minimi 1.
”Sen sijaan yksittäisen heiton tulosta ei voi ennustaa.”
Ilmastonmuutos taas merkitsee arpakuution viilaamista tai painottamista uudelleen, niin että se antaa enemmän kuutosia kuin reilu noppa.
”Ilmakehän koostumus muuttuu, kasvihuonekaasut ja hiukkaspitoisuudet lisääntyvät. Sen perusteella voi sanoa, että keskilämmöt kohoavat ja korkeat lämpötilat yleistyvät, toisin sanoen hellejaksot voimistuvat ja yleistyvät.”
Toisaalta ilmakehän kosteus lisääntyy, joten rankkasateet tulevat Suomessa entistä todennäköisemmiksi.