Suomen homoyhteisö on niin pirstaloitunut, ettei homoille suunnattu lehti enää kannata. Päätoimittaja Sari Virtasen mielestä vielä ei ole silti aika juhlia suvaitsevaisuutta.
Voltti-lehden päätoimittaja Sari Virtanen ei vielä tiedä, alkaako hän tehdä syyskuun lehteä vai ei. Kuva Seppo Samuli / Str / Lehtikuva
Syyskuusta ei ole vielä tietoa, mutta jos tilaajia tulee tarpeeksi lisää, kyllä me lehden saamme kasaan”, vakuuttaa Voltti-lehden päätoimittaja ja ainoa vakituinen työntekijä Sari Virtanen.
Voltti-lehti, eli alunperin Z-lehti, on ollut taloudellisissa vaikeuksissa jo jonkin aikaa. Syynä on tilaajien puute sekä rahoituksen muuttuminen. Lehteä ennen kustantanut Seta joutui luopumaan osasta lehdelle antamaansa tukea vuonna 2007 huonon taloudellisen tilanteen vuoksi, minkä jälkeen kustantamista jatkettiin järjestön ulkopuolella. Tällä hetkellä Voltilla on muutama tuhat tilaajaa. Uutta yhteistyökumppania on koetettu etsiä kaikenkokoisista kustannustaloista, mutta toistaiseksi turhaan.
Jos tilaajia ei saada, Suomen ainoaa homoille suunnattua lehteä uhkaa lopettaminen. Lehden tekoa vaikeuttaa se, että homoille on käynyt kuten valtaväestöllekin: ryhmä on pirstaloitunut pieniksi alalajeikseen. Sitä voi tietenkin pitää myös hyvänä asiana.
Homoudesta on tullut luonnollista.
Sari Virtasen mielestä vielä ei ole aika juhlia suvaitsevaisuutta.
”Puolet tilaajista haluaa lehden edelleen kirjekuoressa - sekä pääkaupunki- että maaseudulla. Tuskin ihmiset tuntevat elävänsä kovin ystävällismielisessä ympäristössä, jos postinkantajallekin pitää olla kaapissa.”
”Toisaalta osa lukijoista odottaa, että koko lehti on täynnä juttuja, jotka kiinnostavat juuri heitä. Kun lehteen on tehty juttu adoptoimisesta, osa porukasta on lähettänyt palautetta, ettei asia voisi vähempää kiinnostaa ja että taasko heitä koetetaan laittaa johonkin heteronormatiiviseen muottiin. Jos juttua taas ei ole, niin osa tulkitsee sen niin, että se on kannanotto.”
Virtasen mielestä vaihtoehto, jossa Volttia ei olisi, näyttää ankealta.
”Jos Suomessa ei ole yhtäkään homolehteä, homoyhteisölle jää Sapho-listan ja ranneliike.net:in kaltaiset keskustelupalstat, joita sabotoivat muutamat aggressiiviset keskustelijat. Jos miettii, että Ruotsissa ilmestyy kaksi homoille suunnattua lehteä, niin kyllä minun mielestäni Euroopan raja siirtyy Suomen länsipuolelle, jos meillä ei ole yhtäkään.”
homoseksuaalisuus , media , lehti , Voltti
Suomessa sinällään näiden eri hbtl-mediatahojen pitäisi yhdistää voimiaan ja tarjota monipuolinen elinkelpoinen hbtl-painotteinen uusmedia ja saada rahoitukseenkin siten mainostajia mukaan. Voltti-lehden vahvuus ovat kunnon hyvät ja ammattitasoiset artikkelit ja sisältö, mutta hbtl-ihmiset kaipaavat myös interaktiivisuutta - hbtl-ihmisethän ovat kiistatta trendeissä edelläkävijöitä, myös tässä.
Mutta myös sosiaalista tukea ja yhteiskunnassa vielä kyteviä asennetaantumia tervehdyttämään avoimemmiksi ja moninaisuuden käsittäviksi pitää tuossa mediassa olla myös vahva rooli jatkossakin. Noinhan tuo toimii muissakin maissa, missä on hyvin toimivia hbtl-mediajulkaisuja.
Voit osallistua keskusteluun, kun olet rekisteröitynyt käyttäjäksi ja kirjautunut sisään.
Tilaaja jo 80-luvulta kirjoitti:
Pirstaloituminenhan on tosiasia - ollut aina ennenkin, sillä homoillehan on yhteistä vain samaan sukupuoleen kuuluvan ihmisen rakastaminen, sekä tunteitten että fyysiselläkin tasolla, kaikessa muussa suhteessa homotkin ovat jopa varsin paljon heteroitakin heterogeenisempiä.
Seta/Z/Voltti -lehden kohtalonkysymys on kaikkea muutakin painettua lehdistöä aika vääjäämättömästi uhkaava mediamuutos, onnistuessaan ja osaamisella monipuolisemmaksi interaktiivisemmaksi mediaksi. Painetulla lehdellä on kuitenkin se ehdoton etu että se jää varmemmin historiaan, löytyy tallesta parinkymmenenkin vuoden päästä
… ja silloin sitä on mukavaa lukea ja silmäillä, eletty elämä ja maailma maistuu paremmin mielessä - kuin netissä vain kadonneena ja liiankin merkityksettömän hätäiltynä kaikinpuolin.
Mutta mutta, ehkä kuitenkin aika hbtl-ihmisiä edes jollain tavoin yhdistävänä mediana Voltti-julkaisullakin on käsillä kehittymisen puolipakko. Ruotsissa vastaavalla lehdellä ei elämä ole sinällään yhtään varmempaa - siihen on panostettava ja sen on elettävä ajassa mukana uusia medioitakin hyödyntäen. Ruotsissa lehti on tarjolla lehtenä, portaalina ja ladattavana pdf-julkaisuna ja mainostajat on saatu paremmin mukaan, turvaamaan taloudellista pohjaa kaiken uhkaavan ilmaisen mutta millä rahalla tehtävän uhatessa laadukkaampia ja ammattitaitoa vaativia julkaisuja kaikenmaailman vain pinnallisilta keskustelupalstoilta.