Eurooppa listasi malmit - Suomessa lupaava määrä kriittisiä mineraaleja
Suomen kallioperästä löytyy useita hyviä kriittisten mineraalien esiintymiä, joille voi tulla käyttöä tulevaisuudessa.
Sotkamon Talvivaaran kaivoksesta löytyy nikkeliä, kuparia, sinkkiä ja kobolttia. Kuva Heikki Saukkomaa / Lehtikuva.
Euroopan kriittisten mineraalien luettelo julkaistiin tällä viikolla Euroopan mineraalikonferenssissa Madridissa.
Kriittisillä malmeilla ja mineraaleilla tarkoitetaan luonnonvaroja, jotka ovat tärkeitä raaka-aineita, mutta joiden saatavuus on uhattu tavalla tai toisella.
Niihin kuuluu koko joukko harvinaisia metalleja, mutta myös sellaisia runsaita mineraaleja, joiden tuotanto on keskittynyt muutamiin harvoihin paikkoihin. Esimerkiksi maailman platinasta noin 60 prosenttia tulee Etelä-Afrikasta ja melkein kaikki loput Venäjältä.
Kromattujen dollarihymyjen kotimaassa Yhdysvalloissa ei ole kromia lainkaan omasta takaa.
Kiina puolestaan haluaa rajoittaa omien mineraaliensa vientiä ja jalostaa niitä itse komponenteiksi.
Se tarkoittaa sitä, että monet huipputeknologian tuottajat, kuten Nokia, joutuvat teettämään osan komponenteistaan Kiinassa pelkästään raaka-aineen saatavuuden takia.
Kiinalaisten kannalta viennin kieltäminen on kannattavaa, mutta maailmankauppaa ja tuotantoa se rajoittaa.
EU:n listan eräänä tarkoituksena on etsiä ratkaisuja tämäntapaisiin pullonkauloihin.
Mineraalistrategia työn alla
Mineraalien kriittisyys lasketaan erityisellä kaavalla, jossa otetaan huomioon useita tekijöitä, kuten geologinen ja geopoliittinen saatavuus ja riskit, kunkin mineraalin taloudellinen merkitys, tarjonnan ja kysynnän kehitys sekä kierrätysnäkymät.
Suomelle kriittiset mineraalit avaavat mahdollisuuksia tulevaisuudessa, sanoo Geologian Tutkimuskeskuksen tutkimusjohtaja Pekka Nurmi. Kaivostoiminnan lisäksi maamme vahvuuksia voivat olla prosessien osaaminen, laitteiden valmistus sekä raaka-aineiden uusiokäyttö ja kierrätys.
Euroopan komission 39 kriittisen raaka-aineen listalla on 29 sellaista metallia ja mineraalia, joita esiintyy Suomessa taloudellisesti kiinnostavina määrin, tai joiden löytämiseksi on hyviä mahdollisuuksia.
Kriittisten malmien hyödyntämiseksi tehdään parhaillaan jatkotyötä. Syksyllä valmistuu Suomen mineraalistrategia, jossa hahmotellaan kaivosklusterin mahdollisuudet vuoteen 2050.
Etlassa on tekeillä myös vaikuttavuusselvitys, jonka senkin toivotaan ehtivän vaikuttamaan ensi vuoden vaalien jälkeiseen hallitusohjelmaan.
Jonkinlaista osviittaa siitä, mitä tuleman pitää, saattaa löytyä esimerkiksi Outokummun äskeisestä päätöksestä kaksinkertaistaa jaloteräksensä tuotanto. Jaloteräksen tuotanto perustuu suurelta osin siihen, että tärkeitä raaka-aineita, nikkeliä ja kromia, löytyy Suomesta, Talvivaarasta ja Keminmaasta.
Samantapaisia ketjuja saattaa syntyä muitakin, varsinkin jos hinnat nousevat.
Nurmi näkee mahdollisuuksia esimerkiksi Soklin fosforissa ja rautamalmin mahdollisessa tuntuvassa hinnannousussa, joka tekisi kaivostoiminnan nykyistä kannattavammaksi.
Haussa high tech -metalleja
Oman tärkeän ryhmänsä muodostavat niin sanotut high tech -metallit, joita tarvitaan erityisesti huipputeknologiassa – usein aika vähän, mutta välttämättä. Niillä on kysyntää esimerkiksi tulevaisuuden energia- ja ympäristöteollisuudessa, polttokennojen valmistuksessa, nanoteknologiassa, superjohteissa, hybridiautoissa ja tietoliikenteessä. Yksin kännykän valmistuksessa tarvitaan yli neljääkymmentä metallia.
Erityisesti telluriumin, indiumin ja galliumin kysynnän arvellaan kasvavan nopeasti lähivuosina. Näistä mineraaleista galliumia ei ole Suomesta löydetty. Indiumista tunnetaan esiintymiä ja uusien mahdollisuus on kohtuullinen.
Lupaavimmalta näyttää tellurium, jonka uusien esiintymien löytömahdollisuudet on arvioitu hyviksi.
Keskipitkällä aikavälillä, kymmenen vuoden kuluessa, kriittisiin mineraaleihin kuuluu niin sanottu harvinaisten maametallien ryhmä (REE), joka sisältää 17 alkuainetta, sekä litium, tantaali, palladium, platina ja rutenium. Näistä REE-ryhmää ja ruteniumia on Suomessa mahdollisesti, muita on jo löydetty. Suomessa on maailman mittakaavassakin suuret platinametallivarannot, jotka muodostavat tärkeän tulevaisuuden raaka-ainelähteen.
Vuoteen 2050 mennessä kriittisiin mineraaleihin ovat tarjolla myös kohtalaisen yleiset germanium ja koboltti, joista koboltti kuuluu Suomesta löydettyihin malmeihin.
Kriittiset mineraalit Suomessa 2010
| Raaka-aine |
Nykytilanne |
Määräarvio (t) |
Tutkimuspotentiaali |
| Alumiini/Bauksiitti | Ei tunnettuja esiintymiä | Alhainen | |
| Antimoni | Tunnettuja esiintymiä | Kohtalainen/Hyvä | |
| Barium | Ei tunnettuja esiintymiä | Alhainen/Kohtalainen | |
| Bentoniitti | Ei tunnettuja esiintymiä | Alhainen | |
| Beryllium | Tunnettuja esiintymiä | 180 | Kohtalainen/Hyvä |
| Boori/boraatti | Ei tunnettuja esiintymiä | Alhainen | |
| Diatomiitti (piisavi) | Ei tunnettuja esiintymiä | Alhainen | |
| Fluoriitti | Ei tunnettuja esiintymiä | Alhainen | |
| Gallium | Ei tunnettuja esiintymiä | Alhainen | |
| Germanium | Ei tunnettuja esiintymiä | Alhainen | |
| Grafiitti | Tunnettuja esiintymiä | Kohtalainen | |
| Hopea | Kaivoshankkeita | 5 200 | Kohtalainen/Hyvä |
| Indium | Tunnettuja esiintymiä | Kohtalainen | |
| Kalkki/Kalkkikivi | Kaivostoimintaa | Hyvä | |
| Kipsi | Ei tunnettuja esiintymiä | Alhainen | |
| Koboltti | Kaivoshankkeita | 290 000 | Hyvä |
| Kromi | Kaivostoimintaa | 40 000 000 | Hyvä |
| Kupari | Kaivostoimintaa | 4 400 000 | Hyvä |
| Lasihiekka/Silikoni | Kaivostoimintaa | Hyvä | |
| Litium | Kaivoshankkeita | 20 | Hyvä |
| Maasälpä | Kaivostoimintaa | Hyvä | |
| Magnesium/Magnesiitti | Tunnettuja esiintymiä | Kohtalainen | |
| Mangaani | Kaivoshankkeita | 3 500 000 | Kohtalainen |
| Molybdeeni | Tunnettuja esiintymiä | 110 000 | Kohtalainen |
| Nikkeli | Kaivostoimintaa | 4 100 000 | Hyvä |
| Niobium | Kaivoshankkeita | 530 000 | Hyvä |
| Perliitti (vulk. tuhka) | Ei tunnettuja esiintymiä | Alhainen | |
| PGM (platinaryhmä) | Kaivoshankkeita | 840 | Hyvä |
| Rauta | Kaivoshankkeita | 210 000 000 | Kohtalainen/Hyvä |
| REE (harv. maametallit) | Tunnettuja esiintymiä | 11 000 | Hyvä |
| Renium | Ei tunnettuja esiintymiä | Kohtalainen | |
| Sinkki | Kaivostoimintaa | 7 300 000 | Hyvä |
| Talkki | Kaivostoimintaa | Hyvä | |
| Tantaali | Kaivoshankkeita | 13 000 | Kohtalainen/Hyvä |
| Telluuri | Tunnettuja esiintymiä | Hyvä | |
| Titaani | Kaivoshankkeita | 21 000 000 | Hyvä |
| Savi (kaoliini+illiitti) | Tunnettuja esiintymiä | Kohtalainen | |
| Vanadiini | Kaivoshankkeita | 680 000 | Kohtalainen/Hyvä |
| Volframi | Tunnettuja esiintymiä | 2 300 | Kohtalainen |
Lähde: EU/GTK
Aiheesta lisää
Päivän kuva: Mikä on Afganistanin malmiaarteen todellinen arvo? (Suomenkuvalehti.fi 17.6.2010)
Afganistanista löydetty valtavat malmiaarteet (Suomenkuvalehti.fi 14.6.2010)