Alkuvuodesta 2011 Suomen korkeakoulujen opiskelijajärjestöjen edustajat tarttuivat puhelimeen ja soittivat kaikille eduskuntaryhmien kansanedustajaehdokkaille, jotka onnistuivat tavoittamaan. Kysymys kuului: oletteko valmiita sitomaan opintotuen indeksiin?
Valtaosa tavoitetuista vastasi kyllä.
Vastaus jäi uupumaan Mari Kiviniemeltä, Jyrki Kataiselta ja Timo Soinilta. Niinpä opiskelijajärjestöt päättivät kirjoittaa puoluejohtajille kirjeen. Lue, mitä opiskelijat vaativat - ja millaisin perusteluin.
Kuvat Lehtikuva.
Hyvät puoluejohtajat,
Kansalaiset saavat neljän vuoden välein päättää politiikan suunnasta valitsemalla uuden eduskunnan. Kansanedustajat saavat mandaattinsa suomalaisilta ja toimivat kautensa äänestäjien luottamuksella. Demokratiassa politiikan täytyy aina olla avointa ja läpinäkyvää. Näin ollen kansalaisten täytyy saada tietoa siitä, millaisia arvoja ja tavoitteita he äänestäessään kannattavat.
Opiskelijoiden tärkein tavoite näissä vaaleissa on opintotuen sitominen indeksiin. Opintorahan ostovoima on heikentynyt 13 prosenttia vuodesta 1992, jolloin nykyinen opintotukijärjestelmä luotiin.
Jos opintorahan ostovoiman annetaan jatkuvasti näivettyä, on opiskelijoiden pakko täydentää toimeentuloaan työssäkäynnillä opintojen kustannuksella. Tämä taas hidastaa valmistumista ja estää työurien pidentymistä, mistä te puoluejohtajat olette huolissanne. Opintotuen ostovoiman turvaaminen ja täysipäiväisen opiskelun mahdollistaminen on yksi parhaista keinoista pidentää työuria niiden alkupäästä.
Suomen ylioppilaskuntien liitto (SYL) ja Suomen ammattikorkeakouluopiskelijakuntien liitto (SAMOK) tekivät kevään aikana yhteistyössä opiskelija- ja ylioppilaskuntien kanssa massiivisen soittokierroksen eduskuntaryhmien kansanedustajaehdokkaille.
Kierroksella tavoitettiin yhteensä 1415 ehdokasta, joista 94 prosenttia on valmiita sitomaan opintotuen indeksiin vuoden 2012 alusta. Puoluejohtajista kaikki muut, eli Jutta Urpilainen, Anni Sinnemäki, Paavo Arhinmäki, Päivi Räsänen ja Stefan Wallin kannattavat tavoitettamme. Kysymmekin teiltä, miksi ette ole ilmaisseet kantaanne opiskelijoiden sitä kysyessä?
Kulutusverojen nostamista tällä vaalikaudella pidettiin sosiaalisesti oikeudenmukaisena ratkaisuna sillä perusteella, että kaikista pienituloisimpien etuudet seuraavat elinkustannuksia, ja siten siitä ei koidu ylimääräisiä kustannuksia köyhille. Samalla ylpeiltiin sillä, että 1. maaliskuuta viimeisetkin vähimmäisetuudet sidotaan indeksiin.
Yksi kuitenkin unohtui: opintotuki ei seuraa kustannustason kehitystä.
Kulutusverojen nostaminen osuu tällä hetkellä kovimmin pienituloisten opiskelijoiden kukkaroon. Onko tämä mielestänne oikein?
Panostaminen koulutukseen ja sen tukemiseen tuottaa yhteiskunnalle kouluttautuneemman väestön mukana lisää verotuloja ja talouskasvua. Opintotuen ostovoiman heikentyminen taas uhkaa suomalaisen yhteiskunnan tasa-arvoisuutta ja rajoittaa mahdollisuuksia opiskella. Jos tilannetta ei korjata, opiskelijan toimeentulo riippuu vuosi vuodelta enemmän vanhempien varallisuudesta, opiskelupaikkakunnan hintatasosta ja työnsaantimahdollisuuksista. On tärkeää, että kaikilla on yhtäläinen mahdollisuus kouluttautua. Pienenä kansakuntana meillä ei ole varaa menettää yhdenkään nuoren osaamista.
Jos opintotuki olisi sidottu indeksiin jo vuonna 1992, se olisi 432 euroa enemmän lukuvuodessa, mikä vastaa esimerkiksi opiskelijan reilun kahden kuukauden ruokakuluja (Opiskelijatutkimus 2010). Opintotukea nostaa noin 330 000 opiskelijaa eli noin 6 prosenttia Suomen väestöstä. Kyseessä ei ole marginaalinen ryhmä, vaan joukko joka tulevaisuudessa vastaa suomalaisen yhteiskunnan kehittämisestä.
Tutkimusten mukaan nuorten ja opiskelijoiden politiikkaa ja poliitikkoja kohtaan tuntema luottamuspula on merkittävin syy jättää äänestämättä. Tämän lisäksi nuoret jättävät helposti äänestämättä siksi, etteivät koe siitä olevan hyötyä.
Vaaliuurnille meneminen vaatii luottamusta politiikkaan ja sen tekijöihin. Myös nuoren sukupolven pitäisi voida uskoa, että politiikka antaa mahdollisuuden muutokseen. On teidän puoluejohtajien aika näyttää, että meillä on syy äänestää.
Siksi kysymmekin teiltä: oletteko valmiit sitomaan opintorahan indeksiin 1. tammikuuta 2012 alkaen?
Katri Korolainen-Virkajärvi
puheenjohtaja
Suomen ylioppilaskuntien liitto (SYL)
Helmi Selamo
puheenjohtaja
Suomen ammattikorkeakouluopiskelijakuntien liitto (SAMOK)
opintotuki , puoluejohtajat , SYL , SAMOK , Mari Kiviniemi , Timo Soini
Saat uusimmat, kiinnostavimmat ja puhutuimmat aiheet
kerran viikossa suoraan sähköpostiisi.
EIvät suomen koululaiset sitä vaadi, vaan perussuomalaisten kannattajat.
Eikä Timo Soini ole vastannut yhtään mihinkään. Timo Soini VAIN orjallisesti toistaa peruskannattajien teesiä.
- vailla yhtään loogista argumenttia siihen.
Ainoa peruskannattajien todellinen argumentti kouluruotsin poistolle on huonosti verhoiltu ikävän sävyinen nationalismi.
Joka muuten on sama peruskannattajien ”muutosvoima” ulkomalaisvastaisuuden taustalla.
Itse opiskelijana voin vain sanoa, että opiskelijan kuuluu olla köyhä.
Suomessa kannattaa olla työtön ennemmin kuin opiskelija. Sossu tukee paremmin kuin Kela.
No tämä tieto olikin tärkeä ja ratkaisi päätökseni!
Kiitos!
jakewild: Kuuluuko opiskelijan myös köyhtyä lisää vuosi vuodelta? Näinhän nimittäin käy, jos opintotukea ei sidota elinkustannusten nousuun, kuten aivan kaikki muut etuudet.
Loistavaa! Toivottavasti poliitikot tajuaa, että muutkin äänestävät kuin eläkeläiset!
Fil.maist:lle: Ei kouluissa edes puhuta pakkoruotsista. Tämä koko pakkoruotsikeskustelu on aivan muiden ihmisten käymä kuin niiden, joita asia koskettaa. Kyllästyttää tuollainen vanha kauna, joka tungetaan joka keskusteluun. Nykynuoria ei ruotsin opiskelu juurikaan haittaa.
”Nykynuoria ei ruotsin opiskelu juurikaan haittaa.”
Ja silti lähes puolet ikäluokista harjoittaa passiivista vastarintaa ja kieltäytyy opiskelemasta ruotsia.
”Ei kouluissa edes puhuta pakkoruotsista”
”Nykynuoria ei ruotsin opiskelu juurikaan haittaa.”
Voisin sanoa, että kyllä tästä on koulussa keskusteltu aina yläasteelta lähtien. En tiedä mistä päin te itse olette, Annuski, mutta meillä idässä ruotsin opiskelu aloitetaan vasta 7:llä luokalla eikä kolmen vuoden aikana kerkiä opiskelemaan kyseistä kieltä kunnolla ja sitten vielä pitää lukiossa vielä haasteellisemmilla tunneilla opiskella kyseistä ainetta - ei siinä kiireessä monikaan oppilas pysy (ellei ole todella innostunut kyseisestä kielestä, mitä moni yläasteikäinen oppilas ei ole kun yläasteen
aikana koko opiskelu tuntuu suurimmaksi osaksi pakkopuurolta - toisin sanoen tosi huonosti valittu ajankohta aloittaa ruotsin kielen opettaminen/oppiminen), toisin kuin englannin kielessä, jota on päässyt opiskelemaan jo ala-asteen 3:lla luokalla ja jossa perusteet tulevat hyvällä tahdilla muistiin ennen lukion opintojen alkamista. Minulla ei ole henkilökohtaisesti ruotsin kieltä vastaan, mutta tuntuu siltä kuin venäjän opiskelu voisi olla paljon järkevämpi vaihtoehto idässä sillä venäläisiä turisteja pyörii siellä paljon jopa ympäri vuoden - harvemmin kukaan pelkkää ruotsin kieltä puhuva sinne eksyy jos koskaan.
Ja se on hassua miten nämä poliitikot jotka tahdovat leikata pois koulutuspaikoilta rahaa ja pitää opintotuen poissa indeksistä… Eivätkö he tajua, että kun he itse ovat vanhoja pappoja ja mummoja niin me olemme niitä mahdollisia tulevia poliitikkoja, joiden armoilla he itse sitten tulevat vanhemmalla iällä olemaan?
Itse henkilökohtaisesti en ole törmännyt näihin tähän passiiviseen vastarintaa. Tai ainakaan ihmisiin jotka kieltäytyisivät sitä opiskelemasta.
Itse pidän kielistä, ja vaikka se ruotsi ei vahvin tai mieluisin kieli olekaan niin minkäänlaista antipatiaa sitä kohtaan ei kyllä ole kehittynyt. Toki jos mahdollisuus olisi ollut varmaankin olisin valinnut jonkin toisen, globaalisti relevantimman kielen opiskeltavakseni.
Mitä opiskelijan köyhyyteen tulee, olen sitä mieltä että nykyisellä opintotuella selviää. Mutta ei sillä eletä.
Vaikka siihen ottaisi opintolainan kylkeen niin ei se elämä ole
kovinkaan hääviä. On mielestäni muutenkin outoa että opiskelijoita kehotetaan ottamaan lainaa, mutta mitään muuta etuuksia saavaa ryhmää ei siihen kehoteta.
Korkeakoulussa opiskelevana olen kiitollinen mahdollisuudesta saada käydä ilmaisilla luennoilla ja saada ilmaista opetusta. Mutta täysin ilmaista ei opiskelu monellakaan alalla ole. Esimerkiksi taiteiden opiskelijoilla on materiaalimaksuja ja useammilla muilla aloilla on kirjoja jotka on käytännössä pakko hankkia.
Joillekin aloille (esim. lääke- ja oikeustieteellisille aloille) on myös vaikea päästä ilman kalliita valmennuskursseja, mikä asettaa huonommassa rahatilanteessa olevat hakijat eriarvoiseen asemaan.
Miten keskustelu ajautui pakkoruotsiin, kun avoimessa kirjeessä oli kyse opiskelijoiden elintason parannuksesta? Tä?
Miksi opiskelijoiden kuuluu kuulua yhteiskunnan köyhimpien joukkoon (, jos ei mukaan lasketa äitin ja isukin kultapussilla vierailevia)?? Nimenomaan riittävät tuet kannustavat ihmisiä opiskelemaan ja vieläpä täysipainoisesti. Itse opiskelijana ja työssäkäyvänä voin omakohtaisesti todeta työnteon viivästyttäneen opintojani merkittävästi ja lisäksi heikentäneen opintomenestystäni.
Opiskelijan kuuluu keskittyä vain opiskeluun, jolloin opinahjosta saadaan täysi hyöty irti. Suomen
kaltainen pieni yhteiskunta ei tarvitse tusinamaistereita vaan asiansa osaavia ammattilaisia, jotka ovat kilpailukykyisiä kansainvälisessäkin vertailussa. Tällaisia syntyy ainoastaan täysipainoisella opiskelulla, joka taataan riittävällä opintotuella. Ilmainen ja valtion tukema opiskelu kuuluu hyvinvointiyhteiskunnan tarjoamiin mahdollisuuksiin. Minä ainakin haluan vielä tulevaisuudessakin elää hyvinvointiyhteiskunnassa..
No en minäkään ole törmännyt passiiviseen vastarintaan. Jos viitataan siihen, että ylioppilaskirjoituksissa ei ruotsia kirjoitetaan yhtään niin usein kuin ennen, niin sehän on ihan loogista. Kun saa valita, ei kaikki aineet voi olla voittajia.
Mutta siis mieluusti pois pakkoruotsista. Olen sitä mieltä, että opintotuki voisi olla pienempikin, jos tulorajat poistettaisiin. Silloin saisi tukea, mutta olisi omassa kädessä, kuinka paljon haluaa tienata. Miksi rangaista siitä, että joku tekee töitä? Opintotuki pitäisi tuplata jos haluttaisiin, että nuoret vaan opiskelee ja valmistuu, ainakin pääkaupunkiseudun vuokrilla.
Mitäköhän hyötyä opiskelijalle on jonkin pakkoruotsin poistamisesta jos ei ole varaa elää opintotuella? Nyt järki käteen sen äänestämisen kanssa!
Siispä opiskelijat joukolla äänestämään jotain muuta kuin Keskustaa, Kokoomusta tai Persuja. Eihän tämä sen hankalampaa ole.
Itse opiskelijana voin sanoa, että opiskelijan lastenkin kuuluu olla köyhiä. Tarkkaan ottaen yli 300 euroa köyhempiä kuin minimityöttömyysavustuksella – ihan vain siksi ettei äiti enää jaksanut aikoinaan olla työtön.
Onpa huono foorumitoteutus, ihan juttuun liittyvä viesti muka roskapostia? Ei edes linkkiä ollut…
Ainakin sairaanhoidon opiskelijaoiden kannattaa aanestaa.
Mitako puoluetta? No kokoomusta tietysti.
Ennen viime vaalejahan Katainen lupasi etta jos HAN paasee yhtaan vaikuttamaan, saavat hoitsut 500 euron kupppakorotuksen.
Ja vaikuttamaan paasi Ja hoitsuthan saivat korotuksensa, - vai?
Vai eivatko saaneetkaan…?
Soinihan haluaa katkaista opintotuen yliopisto-opiskelijoilta viiteen vuoteen, joka lienee käytännössä minimi missä kuolevainen voi opintonsa suorittaa. Perustelu: ”Siinä ajassa täytyy valmistua.” Alemmista asteista en tiedä. Eli jälleen kerran Soini suoltaa tällaista republikaanista perustelematonta todellisuudenpakoa.
Opiskelijat ja muut, käykää kertomassa miten puoluejohtajat pärjäsi tentissä osoitteessa http://vaa.li. Analyysi viime viikon tentistä täällä http://www.uusisuomi.fi/kotimaa/110994-huippunousu-han- oli-parempi-kuin-jyrki-katainen-soinia-heikompi , huomenna alkaa uusi äänestys kun tulee seuraava tentti!
Voit osallistua keskusteluun, kun olet rekisteröitynyt käyttäjäksi ja kirjautunut sisään.
Hetkinen tilausta käsitellään.
Fil.maist. kirjoitti:
Suomen koululaiset vaativat pakkoruotsin poistamista, ja siihen vaatimukseen on Timo Soini vastannut !