”Syrjäytyminen on yhteinen asiamme”, sanoi kokoomuksen presidenttiehdokas Sauli Niinistö vaali-iltana, kun vaalitulos oli jo selvä.
Ja niin Finlandia-talolla kokoomuksen vaalivalvojaisissa hurrattiin.
Mille mahtoivat hurrata: sille, että kokoomuksen ehdokas löysi tavan puhutella äänestäjiä vai sille, että vihdoinkin joku aikoo tehdä nuorten syrjäytymiselle jotakin?
Toivottavasti jälkimmäinen. Ja todella toivon, että tekijänä on nimenomaan rahamies-Sauli eikä vaaleista tuttu kuuntelija-Sauli.
Tai jos kuuntelet, Sauli, kuuntele tätä: syrjäytymisen myötä valtio on vaarassa menettää verotuloina, kasvaneina sosiaalimenoina ja menetettynä työpanoksena 1,2 miljardia euroa - vuodessa.
Mitä se sua kiinnostaa?
Se on kysymys, jota kysyin vielä vähän aikaa sitten niiltä, jotka ilmoittivat olevansa päähän potkittujen puolella. Useimmat kiemurtelivat kysymykselle. Se johtui siitä, että he olivat sitä mieltä, koska se oli ”oikea” mielipide asiasta. Ne, joilla oli omakohtaista kokemusta siitä, ettei kaikki aina mene viisivuotissuunnitelman mukaan ja perustelivat mielipiteensä sillä, eivät kiemurrelleet.
Kysymys oli pöljä. Vastaajan motiivilla ei nimittäin ole väliä, jos hän aikoo tehdä asialle jotakin. Jotakin muutakin kuin tuomita sen.
Elinkeinoelämän valtuuskunta Evan kuun alussa julkaistu, Tilastokeskuksen kehittämispäällikkö Pekka Myrskylän kirjoittama raportti Hukassa - keitä ovat syrjäytyneet nuoret on karua luettavaa.
Sen mukaan syrjäytymisen ytimessä ovat ne 32 500 nuorta, jotka eivät ole rekisteröityneet työttömiksi työnhakijoiksi eivätkä näy tilastoissa.
Tein kesällä jutun nuorista syrjäytyneistä sen jälkeen kun Kelan tutkimuksesta kävi ilmi, että joka arkipäivä keskimäärin kymmenen alle 30-vuotiasta siirretään työkyvyttömyyseläkkeelle.
Vaikka kolme neljäsosaa näistä jäi eläkkeelle mielenterveysongelmien vuoksi, haastateltavani Suomen Psykologiliiton puheenjohtaja Tuomo Tikkanen ei pitänyt syynä vain mielenterveysongelmien kasvua.
”Tällaiset nuoret tarvitsisivat räätälöityjä työpaikkoja ja työkuntoutusta. – Ja kuntoutuksesta puheen ollen, työ on erittäin hyvä kuntoutusmuoto.”
Tikkasen mielestä työpaikkojen järjestämiseen tarvittaisiin poliittista tahtoa. Rahamies-Sauli, kuuletko?
Sauli Niinistö , presidentinvaalit 2012 , nuoret , syrjäytyminen
Saat uusimmat, kiinnostavimmat ja puhutuimmat aiheet
kerran viikossa suoraan sähköpostiisi.
Jos vertaa poistuvan presidentin taustaa ja halua auttaa vähempi osasia, ja niillä oikeuksilla mitkä hänellä oli,eikä mikään muutunut,ja nyt valitun presidentin vaalikeskustelujen vastauksia,ja nyt valitsevaa taloudellista tilannetta, niin ko. asiassa että jokin muuttuisi,, älkää unta nähkö,,,,
Uskonpa että epäilijät jäävät häpeään, jos luulevat Sauli Niinistön puhuneen vain pehmoisia syrjäytymisasiasta. Niinistöstä on lupa odottaa Kekkosen aikakauden jälkeen jälleen senkaltaista pressamiestä joka pysyy mitä sanoo.
Saulin leimaaminen rahamieheksi lienee pilkkaa, kun muuta solvausaihetta ei keksitä. Kellä on rahaa, maailman vanhimpia keksintöjä, on ahkera, runsaasti eli rikkaasti ajatuksia kehittävä. Otetaan se Saulille myönteiskeis lisänimeksi. Presidentti Sauli Rikas. Pressan valtuuksien vähennys oli rikos kansaa kohtaan. Kekkosen valtuuksilla Sauli Rikas olisi pannut ranttaliksi ja hommannut näille kyytistä tipahtaneille touhua vaikka jalkapallon potkimista ennen kenttäkeittiölle pääsyä. Myöhempi historian kirjoitus tulee ihmettelemään tasa-arvohöpötystä, lässytyksiä hyvinvointivaltiosta,mitkä tuhosivat
ihmisten moraalin ja fyysisen kunnon sekä toivat lopulta vainolaisen maahan. Hieno homma tämä Sauli Rikkaan valinta, se antaa toivoa siihen, että hän puhein ja teoin innostaisi,kannustaisi kaikkia liikkumaan, touhuamaan jotakin sekä elämään omilla ansioillaan ja kaikenlainen kerjääminen eli vaatimukset veronmaksajien osallistumisesta kaikenlaisten touhujen rahoittamiseen, tehtäisiin halveksittavaksi.
Jaa etta nelmin mielesta pitaisi varmaan palata aikaa milloin Eurooppalaiset valloittivat, ryostelivat seka orjuuttivat kaikkien muiden mantereiden ihmisia ja naisten paikka oli nyrkin ja hellan valissa..kylla silloin oli miehet miehia.. On se niin kauheaa kun muutama vaaran varista ulkomaalaista tulee Suomeen paremman tulevaisuuden perassa, kun lansimaiden kovalla avustuksella heidan kotimaa saatu kaaokseen ja arvokkaat raaka-aineet rahdattu pilkkahinnalla pois rikkaille lansimaalaisille.
Mutta tosiaan siita olen samaa mielta etta nykyaan globaalit talous on ajanut ihmiset Suomen kaltaisessa
valtiossa siihen pisteeseen ettei kohtuu palkkaista normaalia tyota kohta saa ilman todella pitkaa opiskelu uraa, kun tehtaat on kehitysmassa tai tyontekijat on korvannut robotti, eika kaikille opiskelu maratooni ei ole kiinnostava tai mahdollinen, eika kaikkien vahvuus ole tyoskennella vaikkapa toimistossa.
Nopeesti meni syytökset rahan vallalle, vaikka eikö nämä syrjäytyneet nuoret ole nykyisen, siis istuvan presidentin, kommari-Tavjan, muumimamman, ja mitä kaikkia niitä nimiä olikaan, vallan aikakaudella syrjäytyneitä? Miten se yhtäkkiä meneekin rahamies-Saulin piikkiin?
Eikös näistä toisen kierroksen ehdokkaista pikemminkin Haavisto ollut se rahamies. Myyntivoittoa 1,7 miljoonaa pienimuotoisella gryndayuksella on jo aika merkittävä omaisuus eikä se gryndauskaan ole tavallisesti niitä arvostetuimpia tulomuotoja. Kiinteistökeinotteluksikin sitä on kutsuttu.
Onneksi homo- Haavisto-hype ei tehnyt Helsingistä maailman homojen keskeistä kiinnostuksen kohdetta. Sauli Väinämö on sentään normaali suomalainen keskivarakas mies, joka ymmärtää monia asioita. Ulkopolitiikkaa hän joutunee vielä opettelemaan, mutta kyllä Siperia opettaa.
On yllättävää, että EVAn julkaisemassa raportissa suhtaudutaan täysin kritiikittömästi työvoimahallintoon ja sen tuottamaan informaatioon. Eiväthän ne nuoret voi rekisteröityä työnhakijoiksi tai heidän ei kannata rekisteröityä, koska minkäänlaisen työttömyysturvan piiriin pääsemiseksi vaaditaan todistuksia, joita he eivät pysty hankkimaan ja joita kukaan ei kirjoita.
Tämä on erittäin epäoikeudenmukaista. Työvoimahallinto vaatii, että nuoren toimitettava työtodistus siitä, että hän on ollut kaksi vuotta sitten kaksi päivää töissä jossakin firmassa, jota ei enää samalla nimellä ole. Seuraajafirma,
EVAn jäsen tai maksaja, ei tällaista todistusta kirjoita. Sitten sanotaan, että onpas siinä syrjäytynyt nuori, kun ei edes rekisteröidy työnhakijaksi.
Pekka Myrskylän raportissa esitetään, että nämä nuoret eivät näy missään tilastossa. Onkohan se näin, vai näkyvätköhän nämä nuoret kohdassa ”ei ole toimittanut vaadittuja selvityksiä ja todistuksia”? Ei ole toimittanut, kun ei pysty, ei osaa tai ei ymmärrä. Hallinto voi tietysti tietojärjestelmän automatiikalla poistaa nämä tiedot, jolloin on totta, että he eivät näy virkailijan näytöllä.
Pekka Myrskylälle on syntynyt jostakin sellainen käsitys, että työnantajat ja työvoimahallinto yleensä tietäisivät, mikä koulutus työntekijöillä ja työnhakijoilla on ja että se niille kuuluisi. Tästä vallitsee eriäviä näkemyksiä – eivät tiedä ja eikä se niille kuulu.
Esimerkiksi tämän kirjoittaja työskenteli vuosikausia omaksi ja työnantajan tyydytykseksi perättäisissä määräaikaisissa työsuhteissa suuren ja erittäin hyvän työnantajan palveluksessa (työnantaja esitti työsuhteen vakinaistamista, mutta en siihen itse suostunut). Täytin työsopimuskaavakkeen lukemattomia kertoja, mutta en koskaan täyttänyt koulutustiedot-kohtaa lainkaan, koska minulla ei ollut tuohon alaan liittyvää koulutusta. Tällöin systeemeihin luonnollisesti kirjautuu se, että työntekijällä on pelkkä peruskoulu suoritettuna.
Toisella alalla ja toiselle työnantajalle taas esitin tutkintotodistuksen, koska se liittyi tuohon alaan ja koska tuolla alalla ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneille maksettiin joissakin tapauksissa hieman korkeampaa palkkaa. Tuon työnantajan uusi tietojärjestelmä oli kuitenkin rakennettu siten, että ”kandidaatti” oli ohjelmoinnin tasolla määritelty alemmaksi korkeakoulututkinnoksi (vaikka vanhamuotoinen kandidaatin tutkinto on ylempi korkeakoulututkinto). Tietojärjestelmä automaattisesti korjasi koulutuksekseni ”alempi korkeakoulututkinto”. Väliäkö hällä, mutta tarkalleen ottaen se ei kyllä pitänyt paikkaansa.
Kolmanneksi työvoimatoimisto oli jostakin saanut päähänsä, että valmistelen väitöskirjaa ja olen siis päätoiminen jatko-opiskelija. Viime mainittu nyt ei ainakaan pitänyt paikkaansa, ja se, mitä jossakin muualla mahdollisesti valmistelen, ei kuulu kenellekään, jos kyseessä ei ole laissa tarkoitettu rikoksen valmistelu.
Nyt sitten kun tietojärjestelmiä yhdistellään, saadaan mielenkiintoisia ristiriitakombinaatioita: peruskoulu – alempi korkeakoulututkinto – jatko-opiskelija. Jokainen ymmärtää, että nämä eivät voi samanaikaisesti, kahden taikka kolmen kombinaatioina pitää paikkaansa. Onpas siinä syrjäytynyt, kun ensin esittää tuollaista ja sitten tällaista. Huomattakoon kuitenkin, että totuus – ylempi korkeakoulututkinto/ ei valmistele väitöskirjaa päätoimisesta – ei enää lainkaan kuulu järjestelmän tunnistamien mahdollisuuksien piiriin.
Meillä presidentinvaaleissa nyt yleensä puhutaan asioista, joihin presidentillä ei tosiasiassa toimivaltaa ole. Varsinainen uutinen tietysti olisi ollut, jos joku ehdokas olisi töksäyttänyt ettei hän nuorten syrjäytymisestä huolissaan ole.
Ongelma taitaa vain olla, ettei tämäkään asia mikään erillinen ilmiö ole, vaan liittyy elimellisesti talous- ym. politiikkaan, ja siitä, syrjäytymistä tuottavasta kokonaisuudesta puhuminen näyttää olevan kovin vaikeaa. Tutkimustuloksiahan saatavilla olisi niin Suomesta kuin ulkomailtakin, samoin sote-alan työntekijöiden kokemuksia parin vuosikymmenen ajalta, ja epigenetiikkakin toisi asiaan oman, melko lohduttoman valaistuksensa.
Onhan se ihan mieletöntä mitä todistuksia Suomessa vaaditaan. Toisen lehden blogissa lukee: ”Työvoimaviranomaisen pyytämänä selvityksenä olen hakenut Saksan Liittotasavallan BStU-viranomaiselta todistuksen siitä, että en työllisty enkä ole koskaan työllistynyt agenttina Staatssicherheitsdienst der ehemaligen Deutschen Demokratischen Republik –nimisen työnantajan palveluksessa.” http://blogit.hs.fi/perassahiihtaja/2012/02/07/viivy-vi ela-hetki/ Miten voidaan tällaisia selvityksiä pyytää syrjäytyneiltä nuorilta?
Kyllä presidentillä edelleen sen verran todellista valtaa, asemavaltaa on, että hänen voimallisesti ajamansa asia taatusti ainakin etenemään lähtee, muodollisista valtaoikeuksista riippumatta.
Syrjäytymisen syistä voidaan sitten keskustella tuomiopäivään asti. Yhtä syytä kaikkiin syrjäytymisiin ei taatusti löydy. Eikä tarvitse löytyäkään. Korjaaminenkin kun ei välttämättä juurikaan mitään maksa.
Psykologiliiton puheenjohtajan Tuomo Tikkasen resepti ei ole huono ollenkaan: ”Tällaiset nuoret tarvitsisivat räätälöityjä työpaikkoja ja työkuntoutusta. – Ja kuntoutuksesta puheen ollen, työ on
erittäin hyvä kuntoutusmuoto.” Hän ei kuitenkaan ottanut kantaa siihen, että syrjäytyneistä huomattava osa ei enää ole nuoria.
Valtion tehtävänä ei ole työpaikkojen luominen. Meillä on aivan riittävästi - ja vähän liikaakin - väkeä julkiselle sektorille työllistetty jo nyt. Valtion tehtävänä on luoda olosuhteet kilpailukykyisten, kannattavien yritysten toimintaedellysten takaamiseksi. Se tehdään lainsäädännöllä ja vain sillä. Niitä taas tekevät puolueiden talutusnuorassa olevat kansanedustajamme. Tai siis heillä on ainoina meiltä siihen avoin mandaatti.
http://eaglesflysingly.blogspot.com/2012/01/kieroon-kas vanut-parlamentarismi.html
Syrjäytymistä voisi myös estää, tai ainakin todennäköisyyttä siihen olennaisesti vähentää hyvin pienin askelin. Valitettavasti sellaiset taas usein ovat vastoin hallinnon hyväksymää Ainoaa Oikeaa Totuutta.
http://eaglesflysingly.blogspot.com/2007/10/sitra-nuore t-ja-syrjaytyminen.html
Jossakin vaalitentissä Sauli Niinistö sanoi, että nuorisotyöttömyys voidaan poistaa alentamalla nuorille työstä maksettavia palkkoja. Tästä seuraisi se, että me keski-ikäiset elättäisimme myös aikuiset lapsemme, jotka eivät tule toimeen omalla palkallaan (sitä teemme toki jo nyt). Kokoomuspolitiikan seurauksena koko kansa voi huonosti. Onneksi presidentillä ei ole valtaa päättää näistä asioista.
Kukaan ei ota kokematonta nuorta haitoikseen samalla ammattimiehen palkalla. Tasa-arvohöpötys vie työpaikat nuorilta ja ajaa heidät ahdinkoon. Siksi tulokkaan palkan täytyy olla pienempi, kun ammattitaito. kokemus puuttuvat ja muilta menee aikaa opettamiseen. Niinistö itsenäisenä ja riippumattomana ajattelijana on siunaus Suomelle, kun ei ole sidottu siihen mitä SAK suvaitsee sanoa.
Seuratessani ”pressan” vaaliohjelmia ja muitakin viisaita kysyjiä ja kirjoittajia, olen huomannut, että
olemme valinneet täysin väärät päättäjät.
Meillä on lauma ”toimittajia” jotka ovat huomattavan paljon tehokkaampia, kaukonäköisempiä,
kansan tuntoja tulkkaavia ja erittäin viisaita ratkaisemaan kansakunnan tulevaisuuden ja nykyisyyden.
Heiltä ei puutu rohkeutta tehdä päätöksiä kanssamme parhaaksi.
Miksi emme ole valinneet heitä vai puuttuuko rohkeus mittauttaa tietämys.
Harvemmin kuulee tai näkee toimittajan kertovan kuinka hyvin olemme pärjänneet näille päiville.
Kuka on ne päätökset
tehnyt.
Voisimpa vielä kysyä missä on kasvatettu se sukupolvi joka on nyt syrjäytynyt.
Onneksi ei kaikki.
Osa haluaa työllistää itsensä yrittäjänä ja osa kelan asiakkaana.
Meitä on joka junaan ja vielä laiturillekkin .
Onpa arvostetulta toimittajalta harvinaisen kaunainen kirjoitus ja nimittely
En tunne yksityiskohtia, mutta tietääkseni Niinistö on toiminut jo aiemmin syrjäytyneitä tukevassa kansalaisjärjestössä, jota hän on myös tukenut merkittävästi aineellisesti.
Saksassa näkyy olevan laajalti käytössä eräänlainen oppisopimuskoulutus. Näitä eri ikäisiä ”opiskelijoita” on töissä kampaamoissa, huoltoasemilla, vaatekaupoissa, ruokatavarakaupoissa, ravintoloissa jne. Vuosien varrella olen jo tottunut heihin, mutta aluksi kyllä aika tumpelon tuntuinen palvelun tarjoaja ihmetytti ja suututtikin. Luulen, että systeemi on kuitenkin mielekäs hyppy suoraan työn pariin niille, joille koulun penkillä istuminen ei maistu. Hyväksi havaitulle koulutettavalle avautuu työpaikka saman tien. Tätä systeemiä voisi olla aiheellista kokeilla Suomessakin.
Miksi tämäkin artikkeli on kirjoitettu näin alatyyliin, teinien kielenkäyttöön kuuluvaa lisänimeä myöten. Olisi mielenkiintoisempaa lukea edes yhdestä lehdestä asiallisia ja analyyttisiä artikkeleita päivän politiikasta. Björn Wahlroos on tänään lausunut myös jotain tästä samasta asiasta. Jäänkin mielenkiinnolla odottamaan kykenettekö te Suomen Kuvalehdessä arvioimaan hänen mielipidettänsä journalistisesti ja tuomaan esille uusia näkökulmia.
Sauli Niinistö näkee asian ytimeen.
Nuorisossa on kansakunnan tulevaisuus, he ovat tulevaisuuden tekijöitä. Heitä ei saa hukata. Kun keskitytään mittailemaan presidentin valtaoikeuksia keskustelu siirtyy pois asiasta jota presdentti on tarkoittanut.
Sauli Niinistö on palauttamassa instituutioon sen kadonneen karisman. Kun hän jyrähtää ja suuntaa katsettaan, kansa katsoo samaan suuntaan…se on valtaa.
Kansan tulee katsoa perään että nämä ”varhaisaikuiset” ja varhaisnuoretkin puhaltavat yhteiseen hiileen (joka iikka, myös mamut ja ”vähälahjaiset”) ja kansan tulee heitä rakastaa…se oli presidentin sanoma.
Voit osallistua keskusteluun, kun olet rekisteröitynyt käyttäjäksi ja kirjautunut sisään.
Kirjoittaja on Suomen Kuvalehden toimittaja.
Lue kaikki kirjoittajan jutut
Hetkinen tilausta käsitellään.
Eetwartti kirjoitti:
Olisiko toimittaja hyvä ja hankkisi jostain vaikkapa yläasteen oppikirjan. Sieltä selviää aiemmankin presidentin valtaoikeuksista sen verran, että presidentti ei päätä syrjäytyneistä eikä syrjäytymättömistäkään. - Uuden presidentin toimivaltuus on entisestäänkin kapeampi.