"Kolesteroliteoriassa on suuria aukkoja"
Tiedotusvälineissä on esiintynyt syksyn aikana monenlaisia mielipiteitä kolesterolista ja sen hoitamisesta. Näistä huomionarvoisin kannanotto tuli Käypä hoito -työryhmältä, joka ohjaa Suomen lääkäreiden statiinihoitojen käytäntöjä.
Kun asetetaan vastakkain kolesteroliteorian kannattajat (virallinen näkemys) ja vastustajat (toisinajattelijat), jätetään huomiotta, että on olemassa muitakin teorioita, joihin ehkäisevä hoito voisi perustua. Nyt vain uskotaan kolesteroliteoriaan kuin kiveen hakattuun totuuteen.
Koska aloitimme keväällä keskustelun kolesteroliteorian ongelmista, katsomme velvollisuudeksemme selventää muutamia perusasioita.
Ensinnäkin osapuolet eivät ole niin kaukana toisistaan kuin annetaan ymmärtää. Virallinen taho toteaa vastineessaan, että pelkästään korkeaa kolesterolia ei tule hoitaa. Tästä olemme täysin samaa mieltä. Statiinilääkitys tulisi antaa korkean kolesterolin alentamiseksi vain silloin, kun henkilöllä on useita riskitekijöitä samanaikaisesti.
Kuitenkin on vaikea ymmärtää statiinien käyttöä edes useiden riskitekijöiden yhteydessä. Oheisriskitekijöiden paras hoito ei ole statiini, vaan sopiva verenpainelääke, laihdutus, liikunta tai tupakkalakko/nikotiinipurukumilakko. Tällöin on kyse primaari ehkäisystä eli ”terveen” henkilön valtimokovettuman ehkäisystä. Vain perinnöllinen hyperkolesterolemia on poikkeus.
Kliiniset tulokset tukevat vain heikosti statiinien käyttöä valtimonkovettuman ehkäisyyn terveillä. Koska statiinit laajentavat verisuonia alentaen verenpainetta ja estävät tulehdusta, on mahdollista, että niiden positiivinen vaikutus sydänkuolemiin johtuisikin näistä eikä kolesterolin alentamisesta.
Tämä kaikki kyseenalaistaa kolesterolimääritysten mielekkyyden terveillä ihmisillä. Näillä määrityksillä on Suomessa tehty 660 000 ”kolesterolisairasta”, jotka käyttävät statiineja. Tämän lisäksi tulevat ei-lääkityt korkean kolesterolin potilaat, jotka pelkäävät kohtaloaan ilman statiineja ja siksi noudattavat tarkkasti jotain mahdollisesti kolesterolia alentavaa dieettiä.
Kolesterolikiistan osapuolet ovat yksimielisiä siitä, että yli 60-vuotiailla korkeahko kolesteroli lisää terveitä elinvuosia. Miksi sitten ikääntyneille määrätään statiineja?
Kolesteroliteoriassa on suuria aukkoja, jonka vuoksi se ei voi selittää valtimon kovettumataudin (kalkkeutumisen) syntyä. Kolesteroliteoria ei pysty selittämään kovettuman sijoittumista verisuonen seinämässä. Toisaalta suurin osa taudin riskitekijöistä ei ole missään tekemisessä kolesterolin kanssa, eikä myöskään osa suojaavista tekijöistä.
Esitimme kahdessa artikkelissa kansainvälistä huomiota saaneen teorian, joka vaihe vaiheelta selittää loogisesti ja ilman ristiriitaa nykytiedon kanssa valtimon kalkkeutumisen synnyn ja kehityksen (valtimon seinän hapenvajaus-teoria).
Teoriamme mukaan kolesterolilla ei ole mitään roolia kalkkeutumisen alkamisessa, vaan se johtuu verisuonen seinämän rakenteellisesta ja toiminnallisesta heikkoudesta. Keskeistä on se, että kaikki riskitekijät supistavat ääreisverenkiertoa (=nostavat verenpainetta) ja kaikki suojaavat tekijät laajentavat sitä (=laskevat verenpainetta). Siksi verenpaineen hoito on edelleen tärkein keino ehkäistä valtimoiden kovettumista.
Toisen statiinien käyttäjäryhmän muodostavat potilaat, joilla on merkkejä valtimoiden kovettumasta tai ovat saanet sydänkohtauksen. Heidän on syytä käyttää statiineja (sekundaari ehkäisy) ainakin toistaiseksi ennen mahdollisesti paremman lääkkeen kehittämistä. Heidän osaltaan hyöty sydänkuolemien vähenemisenä on jokseenkin kiistaton. Tosin on mahdollista, että tämäkin hyöty johtuisi statiinien muista vaikutuksista (verisuonten laajentaminen ja tulehduksen esto) kuin kolesterolin alentamisesta.
Kolesteroli ei ole hyvä (HDL) tai paha (LDL), vaan se on elämälle välttämätön, eikä sen synteesiin voi puuttua statiineilla ilman haittavaikutuksia. Kolesteroli on osa kaikkien solukalvojen rakennetta. Se on lähtöaineena D-vitamiinin ja sukupuoli- ja lisämunuaishormonien valmistuksessa.
Statiinien haittoja on todennäköisesti aliarvioitu, koska niiden esiintyminen on osoittautunut myöhemmin aluksi todettua suuremmaksi. Haittavaikutuksia ovat diabetes, lihasheikkous tai lihastuho, keskushermostovaikutukset, haimatulehdus ja hormonien vajaatuotto jne.
Jos terveelle ihmiselle annetaan lääkettä ehkäisytarkoituksessa, haittavaikutusten tulisi olla lähes olemattomat. Vaikka statiinien haittavaikutusten määrä on suhteellisen vähäinen, niin ne ovat laadultaan sellaisia, että niitä ei pidä hyväksyä. Eräs tehokas statiini (Inegy esti kolesterolin tuottoa ja imeytymistä) jouduttiin poistamaan myynnistä sen haittavaikutusten takia.
Koska monet statiinien käyttäjät syövät myös Benecolia (stanoli), joka vähentää kolesterolin imeytymistä suolessa, niin yhteisvaikutus saattaa olla edellisen kaltainen.
Näistä syistä katsomme, että statiineista ei ole ”koko kansan” lääkkeeksi, vaan niiden käyttöä tulisi pikemminkin rajoittaa. Siksi olisi tarpeen, että asiantuntijaelin, Käypä hoito -työryhmä, ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) tarttuisivat asiaan ja antaisivat uudet ohjeet sekä lääkäreille että potilaille tarkoituksena vähentää tarpeetonta statiinien käyttöä ja turhia kolesterolimäärityksiä.
Pentti Tuohimaa
Matti Järvilehto
Tuohimaa on anatomian emeritusprofessori, Järvilehto fysiologian emeritusprofessori.