Politiikkaa kommentoivien poliittisuudesta

Profiilikuva
Kirjoittaja on poliittiseen viestintään erikoistunut dosentti ja Innovation and Entrepreneurship InnoLab -tutkimusalustan johtaja Vaasan yliopistossa.
Julkaistu yli kolme vuotta sitten

Ilta-Sanomat uutisoi lauantaina 18. huhtikuuta, että yksi Ylen suuren puheenjohtajakeskustelun talousviisaista oli poliittisesti sitoutunut. Ei riitä, että Tukholman yliopiston kansantaloustieteen professori Markus Jäntti on vasemmistoliiton perustajajäsen – hän myös paineli heti seuraavana aamuna vaalityöhön puolueen esitteitä jakamaan.

Ylen eduskuntavaalien 2015 päätuottaja Riikka Uosukainen perusteli lähetyksen asiantuntijavalintoja sillä, että ajatuksena oli tuoda esiin talouspoliittisten linjausten arvopohjaa. Kiitän Yleä tästä ratkaisusta. Ongelmalliseksi asian tekee korkeintaan se, ettei Suomessa olla tällaiseen politiikkaa analysoivien poliittisuuteen totuttu.

Ja jottei kenellekään jäisi epäselväksi, muistutetaan vielä, että myös Nordean pääekonomisti Aki Kangasharju oli kutsuttu studioon samalla idealla: puhumaan arvopohjalta viisauksia talouspolitiikasta. ”Oikea, vasen ja jotain siltä väliltä”, kuten Uosukainen Ylen asiantuntijavalintoja myöhemmin selitti.

 

Suomalaista poliittista keskustelukulttuuria leimaa politiikattomuuden ihanne. Poliittisesti värittyneet puheenvuorot sallitaan vain poliitikoille ja ehdokkaille. Sen sijaan esimerkiksi tutkijoiden ja toimittajien odotetaan yleensä olevan lähtökohtaisesti puolueettomia, tasapuolisia, neutraaleita ja mitä näitä nyt on. Näin on siitä huolimatta, ettei puhdasta puolueettomuutta ole olemassa.