{"id":11,"date":"2013-09-04T10:22:32","date_gmt":"2013-09-04T07:22:32","guid":{"rendered":"https:\/\/suomenkuvalehti.fi\/ykkosketju\/2013\/09\/04\/saksa-on-suurvalta-vastoin-tahtoaan\/"},"modified":"2013-12-02T09:58:15","modified_gmt":"2013-12-02T07:58:15","slug":"saksa-on-suurvalta-vastoin-tahtoaan","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/suomenkuvalehti.fi\/ykkosketju\/saksa-on-suurvalta-vastoin-tahtoaan\/","title":{"rendered":"Saksa on suurvalta vastoin tahtoaan"},"content":{"rendered":"\n

Kun Otto von Bismarck<\/strong> oli onnistunut yhdist\u00e4m\u00e4\u00e4n Saksan monet valtiot yhdeksi keisarikunnaksi vuonna 1871, Saksasta tuli Manner-Euroopan voimakkain valtio. Sit\u00e4 se oli vuosisadan loppuun ja ensimm\u00e4isen maailmansodan alkuun saakka. Sota p\u00e4\u00e4ttyi vuonna 1918 Saksan antautumiseen ja suuriin alueluovutuksiin. Maa oli polvillaan niin taloudellisesti, poliittisesti kuin sotilaallisestikin.<\/p>\n\n\n\n

Vain kaksi vuosikymment\u00e4 my\u00f6hemmin Saksa oli j\u00e4lleen Manner-Euroopan voimakkain valtio. Viisi vuotta my\u00f6hemmin se oli j\u00e4lleen polvillaan ja nyt my\u00f6s kahtia jaettu.<\/p>\n\n\n\n

Voittajavaltiot olivat yht\u00e4 mielt\u00e4 siit\u00e4, ett\u00e4 Saksasta ei en\u00e4\u00e4 milloinkaan saa tulla Euroopan voimakkainta valtiota. Amerikassa suunniteltiin maan jakamista pieniin valtioihin ja sen teollisuuden h\u00e4vitt\u00e4mist\u00e4. Niin pitk\u00e4lle ei kuitenkaan menty l\u00e4ntisess\u00e4 Saksassa.<\/p>\n\n\n\n

Neuvostoliiton valtaamassa ja miehitt\u00e4m\u00e4ss\u00e4 Saksan it\u00e4isess\u00e4 osassa sit\u00e4 vastoin purettiin kokonaisia teollisuuslaitoksia ja ne vietiin sotasaaliina ja sotakorvauksina Ven\u00e4j\u00e4lle.<\/p>\n\n\n\n

Kylm\u00e4 sota muutti suhtautumisen l\u00e4ntiseen Saksaan. Sit\u00e4 tarvittiin est\u00e4m\u00e4\u00e4n Neuvostoliiton vy\u00f6ry l\u00e4nteen. Niinp\u00e4 jo kymmenen vuotta sotatoimien p\u00e4\u00e4ttymisen j\u00e4lkeen alkoi L\u00e4nsi-Saksan varustelu. Siit\u00e4 tuli my\u00f6s samalla Naton j\u00e4sen.<\/p>\n\n\n\n

Naton p\u00e4\u00e4sihteeri Hastings Ismay <\/strong>m\u00e4\u00e4rittelikin Naton teht\u00e4v\u00e4t nasevasti: ”Naton teht\u00e4v\u00e4 on pit\u00e4\u00e4 ven\u00e4l\u00e4iset loitolla, amerikkalaiset mukana ja saksalaiset matalina.”<\/p>\n\n\n\n

T\u00e4ll\u00e4 h\u00e4n tarkoitti varmaan sit\u00e4, ett\u00e4 uudelleen aseistettunakin Saksa olisi Naton sis\u00e4ll\u00e4 ja siten l\u00e4ntisten voittajavaltioiden valvonnassa.<\/p>\n\n\n\n

Historian raskas painolasti<\/h3>\n\n\n\n

Saksasta ei kuitenkaan kehittynyt sotilaallista suurvaltaa. Se keskittyi oman taloutensa j\u00e4lleenrakentamiseen ja el\u00e4tti toivoa maan uudelleen yhdist\u00e4misest\u00e4. Syytt\u00e4 ei sanottu, ett\u00e4 Saksasta tuli taloudeltaan j\u00e4ttil\u00e4inen, mutta politiikassa vain k\u00e4\u00e4pi\u00f6.<\/p>\n\n\n\n

Saksalaisten tietoisuus maan historian raskaasta painolastista ja sen v\u00e4sym\u00e4tt\u00f6m\u00e4t katumusharjoitukset ovat tekij\u00f6it\u00e4, jotka rajoittavat saksalaisten halua k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 taloutensa suomia mahdollisuuksia poliittisten tavoitteiden voimakkaaseen ajamiseen.<\/p>\n\n\n\n

J\u00e4lleen kerran Saksa on ei vain Manner-Euroopan vaan koko Euroopan voimakkain valtio, ainakin talouden mittarein. Mutta t\u00e4m\u00e4 Saksa on per\u00e4ti toisenlainen kuin vuosien 1871 tai 1938 Saksa.<\/p>\n\n\n\n

Militarismi on nyt kirosana. Voimapolitiikkaa ei yritet\u00e4k\u00e4\u00e4n harjoittaa. Puolipasifismi on Saksan ulkopolitiikan m\u00e4\u00e4ritelmist\u00e4 er\u00e4s.<\/p>\n\n\n\n

Kun on paljon voimaa on vain johdonmukaista ajatella, ett\u00e4 on my\u00f6s paljon valtaa. Niin Saksalla olisikin, jos se p\u00e4\u00e4tt\u00e4isi k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 voimaansa valtansa lis\u00e4\u00e4miseen.<\/p>\n\n\n\n

Nyt elet\u00e4\u00e4n sik\u00e4li kummalista aikaa, ett\u00e4 Saksan vanhat historialliset viholliset toivovat Saksalta selke\u00e4mp\u00e4\u00e4 johtajuutta. Puolan ulkoministeri Rados\u0142aw Sikorski<\/strong> totesi olevansa maansa ensimm\u00e4inen ulkoministeri, joka on toivonut Saksalta enemm\u00e4n johtajuutta.<\/p>\n\n\n\n

Ranska menett\u00e4nyt johtoasemansa Saksalle<\/h3>\n\n\n\n

Johtajuus on Saksassa paha sana, johtaja viel\u00e4 pahempi. Seh\u00e4n oli Adolf Hitlerin<\/strong>, Saksan diktaattorin, itsest\u00e4\u00e4n k\u00e4ytt\u00e4m\u00e4 arvonimi. Silti Saksa johtaa t\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 Euroopan unionia. Ei virallisesti, mutta k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4. Sit\u00e4 roolia Saksa ei ole tavoitellut.<\/p>\n\n\n\n

Ranska oli EEC:n alusta saakka yhteis\u00f6n poliittinen johtovaltio. Britannia ei tullut alun perin mukaan, Italia oli heikko poliittisesti ja kauan taloudellisestikin, eik\u00e4 muita voimakkaita johtajaksi pyrkij\u00f6it\u00e4 ollut. Saksa tyytyi osaansa. Liittokansleri Helmut Kohl<\/strong> m\u00e4\u00e4ritteli sen n\u00e4in: ”Kun ranskalainen ja saksalainen tulevat samaan aikaan ovelle, tietysti me annamme ranskalaiselle etusijan.”<\/p>\n\n\n\n

Ranska on menett\u00e4nyt johtoasemansa Saksalle Euroopan unionissa. Ei Saksa ole sit\u00e4 ottanut, se on vain liukunut yli Reinin it\u00e4\u00e4n. Ranskan suhteellinen taloudellinen ja poliittinen heikkous ei ole riitt\u00e4v\u00e4 vastapaino yhdistyneelle Saksalle. Silti saksalaiset osoittavat edelleen erityist\u00e4 huomaavaisuutta ranskalaisille, varsinkin Euroopan unionin asioissa.<\/p>\n\n\n\n

Lopputuloksen on m\u00e4\u00e4ritellyt muiden muassa Yhdysvaltojen entinen ulkoministeri Henry Kissinger:<\/strong> ”Saksa on liian suuri Euroopalle, mutta liian pieni maailmalle.”<\/p>\n\n\n\n

Liian suurella Kissinger lienee tarkoittanut sit\u00e4, ett\u00e4 muut tuntevat Saksaa kohtaan kateuden sekaista pelkoa. Ei pelkoa Saksan muuttumisesta hegemoniseksi voimakeinojen k\u00e4ytt\u00e4j\u00e4ksi, mutta niin voimakkaaksi, ett\u00e4 se m\u00e4\u00e4rittelee Euroopan unionin tavoitteet ja valitsee keinot.<\/p>\n\n\n\n

N\u00e4in on pitk\u00e4lti k\u00e4ynytkin eurokriisin yhteydess\u00e4. Mit\u00e4\u00e4n merkitt\u00e4vi\u00e4 p\u00e4\u00e4t\u00f6ksi\u00e4 ei synny ilman Saksan aktiivista my\u00f6t\u00e4vaikutusta. Osasyy t\u00e4h\u00e4n on siin\u00e4, ett\u00e4 Saksan perustuslaki rajaa sen, miten pitk\u00e4lle Saksa voi suostua sen suvereniteettia rajoittaviin uusiin lakeihin ja normeihin.<\/p>\n\n\n\n

Sis\u00e4politiikkakaan ei sallisi sit\u00e4, ett\u00e4 Saksa ottaisi kovin pitki\u00e4 askeleita kohti rakenteita, joiden tulkitaan olevan askelia kohti liittovaltiota.<\/p>\n\n\n\n

Saksa eurokriisin maksumiehen\u00e4?<\/h3>\n\n\n\n

Johtaja vastoin tahtoaan. Vastoin tahtoaan siksi, ett\u00e4 johtajuuden mukana tulee my\u00f6s vastuu. Saksan vastuunkanto on t\u00e4h\u00e4n menness\u00e4 merkinnyt ennen muuta taloudellisen vastuun kantoa. Kun uudistuksia on tehty, Saksa on ollut maksumiehen\u00e4. Se on monien saksalaisten n\u00e4kemys.<\/p>\n\n\n\n

Vaikka euro on ollut Saksalle eritt\u00e4in suuri etu, sen vientiteollisuuden kukoistuksen yksi edellytys, sit\u00e4kin pit\u00e4v\u00e4t monet saksalaiset rasitteena. Siit\u00e4 haluttomuus johtajuuteen.<\/p>\n\n\n\n

Todellisuutta on kuitenkin se, ett\u00e4 koska Euroopan unionissa ei tehd\u00e4 mit\u00e4\u00e4n vastoin Saksan tahoa, se johtaa. Ei edest\u00e4 vaan takaa. T\u00e4h\u00e4n menness\u00e4 sellaiseen suuntaan, joka ei ole aiheuttanut turvallisuushuolia naapureissa. Ei liioin Suomessa.<\/p>\n\n\n\n

Eik\u00e4 mik\u00e4\u00e4n viittaa siihen, ett\u00e4 Saksa alkaisi voimansa tunnossa k\u00e4ytt\u00e4yty\u00e4 vastuuttomasti. Siksi vahva Saksa on t\u00e4n\u00e4 p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 pikemminkin Euroopan rauhan ja paremman kehityksen takaaja kuin sen vaarantaja.<\/p>\n\n\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Kun Otto von Bismarck oli onnistunut yhdist\u00e4m\u00e4\u00e4n Saksan monet valtiot yhdeksi keisarikunnaksi vuonna 1871, Saksasta tuli Manner-Euroopan voimakkain valtio. Sit\u00e4 se oli vuosisadan loppuun ja ensimm\u00e4isen maailmansodan alkuun saakka. Sota p\u00e4\u00e4ttyi vuonna 1918 Saksan antautumiseen ja suuriin
\naluelu…<\/p>\n","protected":false},"author":109,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"asauth_required_access_level":0,"asauth_cansharepaid":"","om_header_attributes":[],"footnotes":"","om_featured_image_focal_point":[],"om_primary_tag":0,"om_contributors":[],"om_co_authors":[],"beyondwords_generate_audio":"","beyondwords_project_id":"","beyondwords_content_id":"","beyondwords_preview_token":"","beyondwords_player_content":"","beyondwords_player_style":"","beyondwords_language_code":"","beyondwords_language_id":"","beyondwords_title_voice_id":"","beyondwords_body_voice_id":"","beyondwords_summary_voice_id":"","beyondwords_error_message":"","beyondwords_disabled":"","beyondwords_delete_content":"","beyondwords_podcast_id":"","beyondwords_hash":"","publish_post_to_speechkit":"","speechkit_hash":"","speechkit_generate_audio":"","speechkit_project_id":"","speechkit_podcast_id":"","speechkit_error_message":"","speechkit_disabled":"","speechkit_access_key":"","speechkit_error":"","speechkit_info":"","speechkit_response":"","speechkit_retries":"","speechkit_status":"","speechkit_updated_at":"","_speechkit_link":"","_speechkit_text":""},"categories":[180],"tags":[16,23,22],"class_list":["post-11","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-jaakko-iloniemi","tag-eurokriisi","tag-euroopan-unioni","tag-saksa"],"om_views":null,"acf":{"tuuma_off":false,"tuuma_kysymys":"","tuuma_vastaus":""},"asauth":{"required_access_level":1,"share_token":"","is_paid":false},"yoast_head":"\nSaksa on suurvalta vastoin tahtoaan - Ykk\u00f6sketju<\/title>\n<meta name=\"robots\" content=\"index, follow, max-snippet:-1, max-image-preview:large, max-video-preview:-1\" \/>\n<link rel=\"canonical\" href=\"https:\/\/suomenkuvalehti.fi\/ykkosketju\/saksa-on-suurvalta-vastoin-tahtoaan\/\" \/>\n<meta property=\"og:locale\" content=\"fi_FI\" \/>\n<meta property=\"og:type\" content=\"article\" \/>\n<meta property=\"og:title\" content=\"Saksa on suurvalta vastoin tahtoaan - Ykk\u00f6sketju\" \/>\n<meta property=\"og:description\" content=\"Kun Otto von Bismarck oli onnistunut yhdist\u00e4m\u00e4\u00e4n Saksan monet valtiot yhdeksi keisarikunnaksi vuonna 1871, Saksasta tuli Manner-Euroopan voimakkain valtio. Sit\u00e4 se oli vuosisadan loppuun ja ensimm\u00e4isen maailmansodan alkuun saakka. Sota p\u00e4\u00e4ttyi vuonna 1918 Saksan antautumiseen ja suuriin aluelu…\" \/>\n<meta property=\"og:url\" content=\"https:\/\/suomenkuvalehti.fi\/ykkosketju\/saksa-on-suurvalta-vastoin-tahtoaan\/\" \/>\n<meta property=\"og:site_name\" content=\"Ykk\u00f6sketju\" \/>\n<meta property=\"article:published_time\" content=\"2013-09-04T07:22:32+00:00\" \/>\n<meta property=\"article:modified_time\" content=\"2013-12-02T07:58:15+00:00\" \/>\n<meta name=\"author\" content=\"Jaakko Iloniemi\" \/>\n<meta name=\"twitter:label1\" content=\"Written by\" \/>\n\t<meta name=\"twitter:data1\" content=\"Jaakko Iloniemi\" \/>\n\t<meta name=\"twitter:label2\" content=\"Est. reading time\" \/>\n\t<meta name=\"twitter:data2\" content=\"4 minuuttia\" \/>\n<script type=\"application\/ld+json\" class=\"yoast-schema-graph\">{\"@context\":\"https:\/\/schema.org\",\"@graph\":[{\"@type\":\"WebPage\",\"@id\":\"https:\/\/suomenkuvalehti.fi\/ykkosketju\/saksa-on-suurvalta-vastoin-tahtoaan\/\",\"url\":\"https:\/\/suomenkuvalehti.fi\/ykkosketju\/saksa-on-suurvalta-vastoin-tahtoaan\/\",\"name\":\"Saksa on suurvalta vastoin tahtoaan - Ykk\u00f6sketju\",\"isPartOf\":{\"@id\":\"https:\/\/suomenkuvalehti.fi\/ykkosketju\/#website\"},\"datePublished\":\"2013-09-04T07:22:32+00:00\",\"dateModified\":\"2013-12-02T07:58:15+00:00\",\"author\":{\"@id\":\"https:\/\/suomenkuvalehti.fi\/ykkosketju\/#\/schema\/person\/0957cc92bd2fe13d526dd5c4752e7484\"},\"breadcrumb\":{\"@id\":\"https:\/\/suomenkuvalehti.fi\/ykkosketju\/saksa-on-suurvalta-vastoin-tahtoaan\/#breadcrumb\"},\"inLanguage\":\"fi\",\"potentialAction\":[{\"@type\":\"ReadAction\",\"target\":[\"https:\/\/suomenkuvalehti.fi\/ykkosketju\/saksa-on-suurvalta-vastoin-tahtoaan\/\"]}]},{\"@type\":\"BreadcrumbList\",\"@id\":\"https:\/\/suomenkuvalehti.fi\/ykkosketju\/saksa-on-suurvalta-vastoin-tahtoaan\/#breadcrumb\",\"itemListElement\":[{\"@type\":\"ListItem\",\"position\":1,\"name\":\"Home\",\"item\":\"https:\/\/suomenkuvalehti.fi\/ykkosketju\/\"},{\"@type\":\"ListItem\",\"position\":2,\"name\":\"Saksa on suurvalta vastoin tahtoaan\"}]},{\"@type\":\"WebSite\",\"@id\":\"https:\/\/suomenkuvalehti.fi\/ykkosketju\/#website\",\"url\":\"https:\/\/suomenkuvalehti.fi\/ykkosketju\/\",\"name\":\"Ykk\u00f6sketju\",\"description\":\"Joukko valtakunnan viisaita kommentoi maailman menoa.\",\"potentialAction\":[{\"@type\":\"SearchAction\",\"target\":{\"@type\":\"EntryPoint\",\"urlTemplate\":\"https:\/\/suomenkuvalehti.fi\/haku\/?q={search_term_string}\"},\"query-input\":{\"@type\":\"PropertyValueSpecification\",\"valueRequired\":true,\"valueName\":\"search_term_string\"}}],\"inLanguage\":\"fi\"},{\"@type\":\"Person\",\"@id\":\"https:\/\/suomenkuvalehti.fi\/ykkosketju\/#\/schema\/person\/0957cc92bd2fe13d526dd5c4752e7484\",\"name\":\"Jaakko Iloniemi\",\"image\":{\"@type\":\"ImageObject\",\"inLanguage\":\"fi\",\"@id\":\"https:\/\/suomenkuvalehti.fi\/ykkosketju\/#\/schema\/person\/image\/\",\"url\":\"https:\/\/suomenkuvalehti.fi\/ykkosketju\/wp-content\/uploads\/sites\/15\/2013\/12\/Jaakko-IloniemiMV400px-1-150x150.jpg\",\"contentUrl\":\"https:\/\/suomenkuvalehti.fi\/ykkosketju\/wp-content\/uploads\/sites\/15\/2013\/12\/Jaakko-IloniemiMV400px-1-150x150.jpg\",\"caption\":\"Jaakko Iloniemi\"},\"description\":\"Kirjoittaja on ministeri\"}]}<\/script>\n<!-- \/ Yoast SEO plugin. -->","yoast_head_json":{"title":"Saksa on suurvalta vastoin tahtoaan - Ykk\u00f6sketju","robots":{"index":"index","follow":"follow","max-snippet":"max-snippet:-1","max-image-preview":"max-image-preview:large","max-video-preview":"max-video-preview:-1"},"canonical":"https:\/\/suomenkuvalehti.fi\/ykkosketju\/saksa-on-suurvalta-vastoin-tahtoaan\/","og_locale":"fi_FI","og_type":"article","og_title":"Saksa on suurvalta vastoin tahtoaan - Ykk\u00f6sketju","og_description":"Kun Otto von Bismarck oli onnistunut yhdist\u00e4m\u00e4\u00e4n Saksan monet valtiot yhdeksi keisarikunnaksi vuonna 1871, Saksasta tuli Manner-Euroopan voimakkain valtio. Sit\u00e4 se oli vuosisadan loppuun ja ensimm\u00e4isen maailmansodan alkuun saakka. Sota p\u00e4\u00e4ttyi vuonna 1918 Saksan antautumiseen ja suuriin aluelu…","og_url":"https:\/\/suomenkuvalehti.fi\/ykkosketju\/saksa-on-suurvalta-vastoin-tahtoaan\/","og_site_name":"Ykk\u00f6sketju","article_published_time":"2013-09-04T07:22:32+00:00","article_modified_time":"2013-12-02T07:58:15+00:00","author":"Jaakko Iloniemi","twitter_misc":{"Written by":"Jaakko Iloniemi","Est. reading time":"4 minuuttia"},"schema":{"@context":"https:\/\/schema.org","@graph":[{"@type":"WebPage","@id":"https:\/\/suomenkuvalehti.fi\/ykkosketju\/saksa-on-suurvalta-vastoin-tahtoaan\/","url":"https:\/\/suomenkuvalehti.fi\/ykkosketju\/saksa-on-suurvalta-vastoin-tahtoaan\/","name":"Saksa on suurvalta vastoin tahtoaan - Ykk\u00f6sketju","isPartOf":{"@id":"https:\/\/suomenkuvalehti.fi\/ykkosketju\/#website"},"datePublished":"2013-09-04T07:22:32+00:00","dateModified":"2013-12-02T07:58:15+00:00","author":{"@id":"https:\/\/suomenkuvalehti.fi\/ykkosketju\/#\/schema\/person\/0957cc92bd2fe13d526dd5c4752e7484"},"breadcrumb":{"@id":"https:\/\/suomenkuvalehti.fi\/ykkosketju\/saksa-on-suurvalta-vastoin-tahtoaan\/#breadcrumb"},"inLanguage":"fi","potentialAction":[{"@type":"ReadAction","target":["https:\/\/suomenkuvalehti.fi\/ykkosketju\/saksa-on-suurvalta-vastoin-tahtoaan\/"]}]},{"@type":"BreadcrumbList","@id":"https:\/\/suomenkuvalehti.fi\/ykkosketju\/saksa-on-suurvalta-vastoin-tahtoaan\/#breadcrumb","itemListElement":[{"@type":"ListItem","position":1,"name":"Home","item":"https:\/\/suomenkuvalehti.fi\/ykkosketju\/"},{"@type":"ListItem","position":2,"name":"Saksa on suurvalta vastoin tahtoaan"}]},{"@type":"WebSite","@id":"https:\/\/suomenkuvalehti.fi\/ykkosketju\/#website","url":"https:\/\/suomenkuvalehti.fi\/ykkosketju\/","name":"Ykk\u00f6sketju","description":"Joukko valtakunnan viisaita kommentoi maailman menoa.","potentialAction":[{"@type":"SearchAction","target":{"@type":"EntryPoint","urlTemplate":"https:\/\/suomenkuvalehti.fi\/haku\/?q={search_term_string}"},"query-input":{"@type":"PropertyValueSpecification","valueRequired":true,"valueName":"search_term_string"}}],"inLanguage":"fi"},{"@type":"Person","@id":"https:\/\/suomenkuvalehti.fi\/ykkosketju\/#\/schema\/person\/0957cc92bd2fe13d526dd5c4752e7484","name":"Jaakko Iloniemi","image":{"@type":"ImageObject","inLanguage":"fi","@id":"https:\/\/suomenkuvalehti.fi\/ykkosketju\/#\/schema\/person\/image\/","url":"https:\/\/suomenkuvalehti.fi\/ykkosketju\/wp-content\/uploads\/sites\/15\/2013\/12\/Jaakko-IloniemiMV400px-1-150x150.jpg","contentUrl":"https:\/\/suomenkuvalehti.fi\/ykkosketju\/wp-content\/uploads\/sites\/15\/2013\/12\/Jaakko-IloniemiMV400px-1-150x150.jpg","caption":"Jaakko Iloniemi"},"description":"Kirjoittaja on ministeri"}]}},"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/suomenkuvalehti.fi\/ykkosketju\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/11","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/suomenkuvalehti.fi\/ykkosketju\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/suomenkuvalehti.fi\/ykkosketju\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/suomenkuvalehti.fi\/ykkosketju\/wp-json\/wp\/v2\/users\/109"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/suomenkuvalehti.fi\/ykkosketju\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=11"}],"version-history":[{"count":2,"href":"https:\/\/suomenkuvalehti.fi\/ykkosketju\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/11\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":123,"href":"https:\/\/suomenkuvalehti.fi\/ykkosketju\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/11\/revisions\/123"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/suomenkuvalehti.fi\/ykkosketju\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=11"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/suomenkuvalehti.fi\/ykkosketju\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=11"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/suomenkuvalehti.fi\/ykkosketju\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=11"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}