Suomalaista ty\u00f6markkinaj\u00e4rjestelm\u00e4\u00e4 on kritisoitu vuosikymmeni\u00e4.<\/p>\n\n\n\n
Kun Suomea 1980-luvun lopussa kovan talouskasvun takia kutsuttiin Euroopan Japaniksi, tupojen sanottiin olevan soveltumattomia markkinavetoiseen yhteiskuntaan. 1990-luvulla lanseerattiin uutta talouspolitiikan kolmijako-oppia, jonka mukaan hallituksen piti hoitaa itsen\u00e4isesti finanssinsa, Suomen Pankin rahapolitiikka ja ty\u00f6markkinaj\u00e4rjest\u00f6jen keskitty\u00e4 sopimusasioihinsa. N\u00e4it\u00e4 ei saanut sotkea toisiinsa saati koordinoida.<\/p>\n\n\n\n
Poliittisesti ohjattu markkaan perustuva rahapolitiikka j\u00e4i taakse, Suomen ja Japanin vertaamista emme ainakaan hetki sitten halunneet ja maailma on muutenkin muuttunut.<\/p>\n\n\n\n
1990-luvulla konsensusta tarvittiin, kun laman j\u00e4lkeen yritysten taseet piti saada kuntoon. Tehtiin vaikeita tuloratkaisuja, joissa palkansaajat kantoivat vastuunsa is\u00e4nmaan tulevaisuudesta. T\u00e4m\u00e4 loi osaltaan pohjan kasvupolitiikalle ja valmisti yrityksi\u00e4 kovenevaan kilpailuun, jonka globalisaatio toi mukanaan.<\/p>\n\n\n\n
2000-luvun tulopolitiikan kritiikki on perustunut p\u00e4\u00e4asiassa siihen, ett\u00e4 sopimuksia ei pit\u00e4isi tehd\u00e4 keskus- tai liittotasolla, vaan yritystasolla. Yritystasolla taas pit\u00e4isi siirty\u00e4 yleiskorotuksista pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n yksil\u00f6kohtaiseen palkkaukseen.<\/p>\n\n\n\n
Keskusteluyhteys palkansaajien ja elinkeinoel\u00e4m\u00e4n v\u00e4lill\u00e4 uuden ideologian toteuttamisesta ei ole ollut helppoa. Viime k\u00e4dess\u00e4 on kyse ammattiyhdistysliikkeen perusteht\u00e4v\u00e4st\u00e4 ja osapuolien v\u00e4lisest\u00e4 keskin\u00e4isest\u00e4 luottamuksesta.<\/p>\n\n\n\n
Kriisin keskell\u00e4 tai sen uhatessa yhteisty\u00f6kyky\u00e4 on l\u00f6ytynyt ennenkin. J\u00e4lleen kerran konsensus voitti. Uskon, ett\u00e4 uusi tuloratkaisu toteutuessaan tekee sek\u00e4 palkansaaja- ett\u00e4 ty\u00f6nantajaj\u00e4rjest\u00f6ist\u00e4 ja siten Suomesta voittajia.<\/p>\n\n\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"
Suomalaista ty\u00f6markkinaj\u00e4rjestelm\u00e4\u00e4 on kritisoitu vuosikymmeni\u00e4. Kun Suomea 1980-luvun lopussa kovan talouskasvun takia kutsuttiin Euroopan Japaniksi, tupojen sanottiin olevan soveltumattomia markkinavetoiseen yhteiskuntaan. 1990-luvulla lanseerattiin uutta talouspolitiikan
\nkolm…<\/p>\n","protected":false},"author":108,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"asauth_required_access_level":0,"asauth_cansharepaid":"","om_header_attributes":[],"footnotes":"","om_featured_image_focal_point":[],"om_primary_tag":0,"om_contributors":[],"om_co_authors":[],"beyondwords_generate_audio":"","beyondwords_project_id":"","beyondwords_content_id":"","beyondwords_preview_token":"","beyondwords_player_content":"","beyondwords_player_style":"","beyondwords_language_code":"","beyondwords_language_id":"","beyondwords_title_voice_id":"","beyondwords_body_voice_id":"","beyondwords_summary_voice_id":"","beyondwords_error_message":"","beyondwords_disabled":"","beyondwords_delete_content":"","beyondwords_podcast_id":"","beyondwords_hash":"","publish_post_to_speechkit":"","speechkit_hash":"","speechkit_generate_audio":"","speechkit_project_id":"","speechkit_podcast_id":"","speechkit_error_message":"","speechkit_disabled":"","speechkit_access_key":"","speechkit_error":"","speechkit_info":"","speechkit_response":"","speechkit_retries":"","speechkit_status":"","speechkit_updated_at":"","_speechkit_link":"","_speechkit_text":""},"categories":[177],"tags":[19,21,18,20],"class_list":["post-10","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-mikko-maenpaa","tag-keskitetty-sopimus","tag-konsensus","tag-tupo","tag-tyomarkkinajarjestot"],"om_views":null,"acf":{"tuuma_off":false,"tuuma_kysymys":"","tuuma_vastaus":""},"asauth":{"required_access_level":1,"share_token":"","is_paid":false},"yoast_head":"\n