Blogit

Toimittaja Salla Vuorikosken viiltoja yhteiskunnan kuumiin puheenaiheisiin.

Mauri Pekkarisen kiukun uusi näyttämö

Blogit Vuorikoski 10.4.2018 20:08
Salla Vuorikoski
Salla Vuorikoski - avatar
Kirjoittaja on Suomen Kuvalehden toimittaja.

Eduskunnan ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen (kesk) on paitsi kokenut, välillä aika kiukkuinen poliitikko. Jokainen politiikan toimittaja tietää, että Pekkarinen voi kiihtyä nollasta sataan sekunnissa, ellei nopeammin.

Joskus vuosia sitten kuuntelin Pekkarisen palautetta kollegalleni erääseen tv-juttuun liittyen. En muista, mikä oli valituksen aihe tai oliko valitukseen aihetta. Sen muistan, että kuullakseni paasauksen työkaverin puhelimesta riitti, että oleskelin samassa huoneessa.

Näitä havaintoja on monilla toimittajilla.

”Mitä helvetin kysymyksiä nämä oli”, yksi kertoo Pekkarisen paukuttaneen haastattelun päätteeksi.

Huomenta Suomi -ohjelmaa juontanut Timo Laukkio muistelee kuunnelleensa ”pari kertaa kymmenen minuuttia suoraa huutoa suoran tv-lähetyksen jälkeen”. Palautteesta jäi hänelle mieleen sanat käräjäoikeus, JSN, erottaminen. Parin päivän päästä Pekkarinen moikkasi Laukkiota taas iloisesti.

Veteraanipoliitikon hermostumisen sai tuta myös Ajankohtainen kakkonen -ohjelman juontaja Salla Paajanen.

”Lähetysiltana tuli puhelu ja haukut nähdystä jutusta jo ennen suoraa lähetystä. Kuuntelin sujuvasti, ja totesin että meidän lähetys ei ole vielä edes tullutkaan, taitaa olla tällä kertaa kyse jostain ihan muusta tv-ohjelmasta. No niin oli”, Paajanen muistelee.

Pekkarinen vaikuttaa menettävän helposti malttinsa eikä media ole ainoa kovistelun kohde. Voi myös olla, että toimintatapa on osin taktiikkaa. Ehkä poliitikko saa näin tavoitteitaan läpi ja toimittajien kysymyksetkin saattavat muuttua mieluisimmiksi.

Kun pääministeri Juha Sipilä (kesk) pommitti minua sähköposteilla eräänä perjantai-iltana marraskuussa 2016 ja ilmoitti arvostuksensa valtiollista Yleä kohtaan olevan nolla, Ylen uutistoiminnan johto katsoi, ettei pääministerin poikkeuksellisesta toiminnasta ole tarpeen kertoa yleisölle. Hän oli ehkä ollut tunnekuohussa viestit lähettäessään, kuului yksi perustelu ratkaisulle, josta olin eri mieltä.

Meillä on pitkä perinne sille, että median portinvartijat ovat suojanneet poliitikkoja ja muita julkisuuden henkilöitä itseltään.

Kaikki kulisseissa tapahtuva ei tietenkään ylitä uutiskynnystä, ihan perustelluista syistä. Toimitusten täytyy miettiä tapauskohtaisesti, onko vallankäyttäjän toiminta sillä tavalla yhteiskunnallisesti merkittävää, että siitä pitää kertoa myös yleisölle. Pelkkä toimittajan mielipaha ei ole riittävä peruste, tässä työssä pitää olla paksu nahka.

 

Sosiaalinen media muuttaa vanhoja rakenteita tässäkin asiassa. Nyt vallankäyttäjä saa halutessaan suoran kontaktin yleisöön esimerkiksi Twitterin tai Facebookin kautta. Se voi tehdä poliitikot vaarallisiksi itselleen.

Tästä yksi esimerkki on Pekkarisen ja yritystukien alasajoa innokkaasti ajaneen Antero Vartian viestinvaihto Twitterissä 6. huhtikuuta.

Vartia on kritisoinut ankarasti Pekkarisen johtaman yritystukityöryhmän toimintaa ja pannukakuksi jäänyttä tulosta.

Osansa on saanut myös Hypoteekkiyhdistyksen toimitusjohtaja Ari Pauna.

Ja eräs Ilmari.

 

Pekkarisen näsäviisas tylytys on kiinnostava tyylivalinta henkilöltä, jonka tehtäviin puhemiehistössä kuuluu myös eduskunnan arvokkuuden vaaliminen.

En ryhdy jakamaan Pekkariselle viestintävinkkejä eikä konkaripoliitikko neuvojani taatusti kaipaa.

Voi ajatella myös niin, että sosiaalisen median tuoma avoimuus on yleisön etu. Kun vallankäyttäjät näyttävät toimintatapansa julkisesti ilman kiiltokuvabrändäämistä tai portinvartijoiden väliintuloa, kansalaisilla on aiempaa paremmat edellytykset itse arvioida poliitikkojen toimintaa.