Kun ministeri Lintilä ja virkamiehet maastoutuivat – Raskone-kaupassa yhä avoimia kysymyksiä

Valtionyhtiön kaupantekoa ympäröi salailu, joka on saanut absurdeja piirteitä.

Profiilikuva
Blogit Vuorikoski
Kirjoittaja on Suomen Kuvalehden toimittaja.
Julkaistu yli kolme vuotta sitten

Selvitin kollegani Jarno Liskin kanssa loppuvuodesta Nuorisosäätiö-vyyhtiin liittyvien liikemiesten taustoja jutussamme.

Sen yhteydessä kävi ilmi, että säätiön tutkintapyynnön kohteeksi joutunut yrittäjä oli vastikään tehnyt myös kaupat valtion kanssa. Timo Niemisen Lease Deal Group osti alkuvuodesta 2018 raskaan kaluston huoltoyhtiö Raskoneen.

Kauppasumma näytti nopealla silmäyksellä huokealta, joten kysyimme asiantuntija-arviota tilinpäätösanalyytikko Ari Rajalalta. Hänen mukaansa Raskone myytiin lähes kaikilla perinteisillä arvostusmittareilla mitattuna edulliseen hintaan. Rajala laski, että yhtiö myytiin noin puoleen hintaan pelkästään omaisuutensa arvoon nähden.

Hintaa oli ihmetelty myös kilpailijoiden ja Raskoneen työntekijöiden piirissä.

Olisiko sille jotain selittäviä tekijöitä? Käännyimme myyjän puoleen eli otimme yhteyttä valtioneuvoston kansliaan.

Meitä kiinnosti, miten yhtiön arvo määriteltiin. Kuka sen teki? Mistä ostajaehdokas ilmaantui? Kumpi osapuoli oli aloitteellinen? Kuinka monta muuta mahdollista ostajaa oli kisassa mukana? Miten ostajan taustat selvitettiin? Mikä oli ministeri Mika Lintilän (kesk) rooli? Saiko myyjä 1,5 miljoonan euron osingot, jotka Raskone maksoi tilinpäätöksen mukaan keväällä 2018? Vai menivätkö ne ostajalle?

Paljon kysymyksiä, jotka olisivat avanneet kaupantekoa yleisölle. Pian saimme huomata, että asian ympärille oli viritetty vaikenemisen muuri.

 

Aloitimme joulukuun 1. päivänä pyytämällä kauppakirjan liitteineen sekä tilitiedot, joista ilmenee kauppahinnan suorittamisen ajankohta, maksajan tilinumero ja viitetiedot. Lisäksi pyysimme ostajan ja mahdollisten muiden ostajaehdokkaiden tarjoukset.

Valtioneuvoston kanslian finanssineuvos Minna Pajumaa ilmoitti 10. joulukuuta, että kaikki kauppaan liittyvät asiakirjat on salattu. Siis jokainen paperi, jokainen lause, jokainen merkki.

Sen verran tunnen julkisuuslakia, että tiedän päätöksen olevan huteralla pohjalla. Vaikka joitain osia olisi perusteltua salata, asiakirjat on luovutettava julkisilta osiltaan.

Laki antaa todella mahdollisuuden salata liikesalaisuuksia, joita voisivat olla vaikkapa Raskoneen tulevat kehityshankkeet. Pajumaa ei suostunut selventämään, miten kauppakirja voi olla salainen jopa kauppahinnan osalta. Olihan valtio itse kertonut asiasta lyhyessä tiedotteessaan jo aiemmin.

Pajumaa ei suostunut puhumaan puhelimessa.

”Kiitos viestistäsi. Valtio tiedotti kaupoista niiden solmimisen yhteydessä eikä minulla ole siihen lisättävää”, hän kirjoitti sähköpostitse.

Ministerin erityisavustaja Markku Rajala ei vastannut sähköpostiin, puheluun eikä jättämäämme soittopyyntöön. Ministeri ohjasi haastattelupyynnön Pajumaalle, joka vastasi siihen kertomatta käytännössä mitään.

”Raskone Oy:n osakekaupan valmisteluun liittyvät asiakirjat ovat kokonaan salassa pidettäviä valtion ja yksityisen liikesalaisuuden perusteella (viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetun lain (621/1999) 24 §:n 1 momentin 17 ja 20 kohtien nojalla). Kaupasta julkaistun tiedotteen sisältö sovittiin erikseen osapuolten välillä. Valtioneuvosto teki osakkeiden myyntiä koskevan päätöksen. Valtiolla ei ollut strategista intressiä Raskoneen omistukseen, ja eduskunnasta oli saatu valtuudet omistuksesta luopumiseen. Valtio käytti prosessissa neuvonantajaa.”

Ilmoitin tyytymättömyytemme ja lähetimme perään yksityiskohtaisen kysymyslistan. Vastauksia ei saatu. Juttu valmistui niillä tiedoilla, jotka olivat käytettävissä. Voit lukea jutun täältä.

 

Pyysimme virallisen, valituskelpoisen päätöksen asiakirjojen salaamisesta, jotta voisimme riitauttaa asian oikeudessa. Joulun alla Pajumaa ilmoitti, että kanslialla kestää poikkeuksellisen pitkään antaa päätös.

”Pyyntönne käsittely vaatii tavanomaista suuremman työmäärän. Näin ollen vastaus toimitetaan teille kuukauden kuluessa pyyntönne kirjaamisesta.” 

Salauspäätös syntyi jo aikaa sitten, mutta perusteluita laaditaan vielä pari viikkoa. Toimintatapa on erikoinen, sillä viranomaisen pitäisi tietenkin jo salaamispäätöstä tehdessään tietää, miksi paperit on lain mukaan perusteltua salata.

Pitkästä käsittelyajastaan ilmoittaessaan Pajumaa kertoi, että myös lähettämäämme kysymyslistaa Raskone-kaupoista tarkastellaan samassa yhteydessä.

Jutun julkaisun jälkeen ministeri Lintilän erityisavustaja Jukka Ihanus lupasi tänään Twitterissä, että tietoa tulee.

Faktoja tulossa tänään omistajaohjauksesta. Niiden pohjalta parempi keskustella. Se on hyvä muistaa, että virkavastuulla asiat on valmistelu”, hän ilmoitti.

Tiedote julkaistiin iltapäivällä 4. tammikuuta. Siinä kerrottiin, että keväällä 2016 taloudellinen neuvonantaja oli yhteydessä noin 80 tahoon ja kahden vuoden aikana tarjouksia tuli seitsemän kappaletta. Kauppoja ei syntynyt.

Lease Deal Group tuli omistajaohjauksen tietoon syksyllä 2017 ”Raskoneen kautta”. Tiedotteesta ei ilmene, mitä tämä konkreettisesti tarkoittaa.

”Tarjous ylitti taloudellisen neuvonantajan odotukset, ja oli virkamiesnäkemyksen mukaan kokonaisuudessaan paras tarjous. Talouspoliittinen ministerivaliokunta puolsi osakkeiden myyntiä Lease Deal Groupille joulukuussa 2017”, tiedotteessa todetaan.

Lisäksi kerrottiin, että ministeri Lintilä ei ole ollut aloitteellinen myynnissä eikä ole vaikuttanut neuvottelujen kulkuun.

 

Toimintatapa on kestämätön. Ensin ministeri, ministerin avustaja ja virkamies maastoutuvat eivätkä kykene edes puhelinkeskusteluun. Kansliassa tehdään selvästi lainvastaiselta vaikuttava salaamispäätös ja vetkutellaan loputtomiin. Kun juttu on ulkona, kiirehditään tiedottamaan jotain.

Raskone oli valtion yhtiöomistuksista pienimmästä päästä ja saattoi olla strategisesti viisasta hankkiutua siitä eroon. Kyse oli joka tapauksessa veronmaksajien omaisuudesta ja ihmisillä on oikeus tietää, millaisen prosessin kautta yhtiö myytiin pois.

Koska valtion omistajaohjaus on nyt herännyt avoimuuteen noin kuukausi jutunteon aloittamisen jälkeen, ei liene estettä saada vastauksia muihinkin Raskone-kauppaa koskeviin kysymyksiin.