Euro t\u00e4ytti vuodenvaihteessa 20 vuotta.<\/p>\n\n\n\n
Yhteisvaluutta suunniteltiin 1980-luvulla ja neuvoteltiin 1990-luvulla. Euro on ”politiikan j\u00e4lkeisen” ajan huipentuma. Yhteisten s\u00e4\u00e4nt\u00f6jen ajateltiin johtavat euromaiden kilpailun kautta erilaisten talouksien l\u00e4hentymiseen. Euron luojat toivoivat, ett\u00e4 yhteiset s\u00e4\u00e4nn\u00f6t, setelit ja kolikot luovat poliittisen yhteis\u00f6n ik\u00e4\u00e4n kuin itsest\u00e4\u00e4n ilman ett\u00e4 poliitikkoja tarvitaan yht\u00e4\u00e4n mihink\u00e4\u00e4n.<\/p>\n\n\n\n
Toisin k\u00e4vi. S\u00e4\u00e4nt\u00f6j\u00e4 ei noudatettu yhteisvaluutan k\u00e4ytt\u00f6\u00f6noton j\u00e4lkeen ja p\u00e4invastoin euromaiden v\u00e4liset ep\u00e4tasapainot vain kasvoivat euron ensimm\u00e4isist\u00e4 vuosista l\u00e4htien. Finanssikriisi laukaisi euroalueen velkakriisin, jossa s\u00e4\u00e4nt\u00f6kehikkoa jouduttiin arvioimaan radikaalisti uudelleen.<\/p>\n\n\n\n
No-bailout-s\u00e4\u00e4nt\u00f6 (artikla 125) sai menn\u00e4, kun kriisimaille alettiin antaa tukipaketteja vuonna 2010. EKP:n rahoituskieltoa (artikla 123) tulkittiin uudelleen, kun EKP:st\u00e4 tuli euromaiden viimek\u00e4tinen rahoittaja 2012. S\u00e4\u00e4nt\u00f6pohjaisesta projektista on jouduttu luopumaan v\u00e4hitellen, joskin edelleen ep\u00e4poliittisesti, sill\u00e4 merkitt\u00e4vimm\u00e4t toimet on tehnyt teknokraattinen keskuspankki<\/a>.<\/p>\n\n\n\n Koronakriisi vei t\u00e4m\u00e4n kehityksen loogiseen loppupisteeseens\u00e4. Vakaus- ja kasvusopimuksesta, joka rajaa alij\u00e4\u00e4m\u00e4t ja julkisvelan 3 ja 60 prosenttiin suhteessa bkt:hen, luovuttiin koronakriisin akuutin vaiheen ajaksi, jotta j\u00e4senmaat voivat elvytt\u00e4\u00e4 vapaasti.<\/p>\n\n\n\n Lis\u00e4ksi EU-maat p\u00e4\u00e4ttiv\u00e4t luoda elpymisrahaston, joka perustui yhteisvelkaan (artikla 310 vaatii unionin tulojen ja menojen olevan tasapainossa). Toisin kuin eurokriisiss\u00e4, paketti sis\u00e4lsi tiukasti ehdollistettujen lainojen sijaan elvytt\u00e4vi\u00e4 tulonsiirtoja. Vaikka elpymisrahasto perusteltiin koronakriisill\u00e4 (artikla 122, joka mahdollistaa tuen antamisen luonnonkatastrofeissa), elpymisrahasto on ennemminkin pyrkimys luoda eurooppalaisempaa teollisuuspolitiikka ymp\u00e4rist\u00f6- ja digi-investointien suhteen.<\/p>\n\n\n\n Euron 20 ensimm\u00e4isen vuoden aikana s\u00e4\u00e4nt\u00f6pohjaisuus ja sen taustalla olevat oletukset n\u00e4ytt\u00e4v\u00e4t ep\u00e4onnistuneen. Ep\u00e4poliittisena alkanut projekti on kriisien my\u00f6t\u00e4 joutunut jatkuvasti improvisoimaan, mink\u00e4 seurauksena integraatio syvenee, mutta my\u00f6s politisoituu<\/a>. Luuk van Middelaar<\/strong> on juuri julkaissut t\u00e4st\u00e4 muodonmuutoksesta tiiviin teoksen Pandemonium<\/a>. Lis\u00e4ksi lukuisat uudet kriisit ovat jo t\u00e4\u00e4ll\u00e4, kuten oikeusvaltioselkkaus, geopoliittinen viileneminen ja ilmaston l\u00e4mpeneminen.<\/p>\n\n\n\n Euron historiaa vasten on kuitenkin pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n loogista, ett\u00e4 keskustelua Euroopan integraatiosta Suomessa leimaa edelleen ep\u00e4poliittisuus. Elpymisv\u00e4line on kertaluontoinen, vanhoihin talouss\u00e4\u00e4nt\u00f6ihin on palattava, finanssipolitiikka ja rahapolitiikka on pidett\u00e4v\u00e4 erill\u00e4\u00e4n, perussopimuksia ei tule avata.<\/p>\n\n\n\n Kun Suomen vanhat liittolaiset Saksa, mutta my\u00f6s Alankomaat<\/a>, ovat muuttamassa suhtautumistaan Eurooppaan strategisemmaksi, samaa odottaisi my\u00f6s Suomessa. Muutoin poliittista keskustelua taloudesta ja integraatiosta k\u00e4yv\u00e4t edelleen keskuspankkiirit, juristit ja populistit.<\/p>\n\n\n\n pic.twitter.com\/eKd451jxWu<\/a><\/p>— lemasabachthani (@lemasabachthani) July 21, 2021<\/a><\/blockquote>