{"id":6578,"date":"2021-03-18T11:00:58","date_gmt":"2021-03-18T09:00:58","guid":{"rendered":"https:\/\/suomenkuvalehti.fi\/vallan-mahotonta\/?p=6578"},"modified":"2021-03-18T11:00:58","modified_gmt":"2021-03-18T09:00:58","slug":"suomen-tulisi-ottaa-oppia-hollannin-drive-in-aanestamisesta-mark-rutte-voi-joutua-luopumaan-eu-nuivailusta-saadakseen-hallituksen-kasaan","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/suomenkuvalehti.fi\/vallan-mahotonta\/suomen-tulisi-ottaa-oppia-hollannin-drive-in-aanestamisesta-mark-rutte-voi-joutua-luopumaan-eu-nuivailusta-saadakseen-hallituksen-kasaan\/","title":{"rendered":"Suomen tulisi ottaa oppia Hollannin drive-in-\u00e4\u00e4nest\u00e4misest\u00e4 – Mark Rutte voi joutua luopumaan EU-nuivailusta saadakseen hallituksen kasaan"},"content":{"rendered":"\n

Hollanti j\u00e4rjesti parlamenttivaalit koronapandemian keskell\u00e4 ja vaalit voitti nelj\u00e4tt\u00e4 kertaa per\u00e4kk\u00e4in Mark Rutten<\/strong> VVD. Rutte on johtanut Alankomaita vuodesta 2010 ja jos h\u00e4n onnistuu muodostamaan IV hallituksensa, h\u00e4nest\u00e4 tulee Hollannin pitk\u00e4aikaisin p\u00e4\u00e4ministeri.<\/p>\n\n\n\n

Kaikkia \u00e4\u00e4ni\u00e4 ei ole viel\u00e4 laskettu, mutta t\u00e4m\u00e4nhetkisen ennusteen<\/a> perusteella VVD kannatus nousisi 2 paikkaa yhteens\u00e4 35 kansanedustajaan. Vaalien suurin voittaja on EU-my\u00f6nteinen liberaalipuolue D66, joka nousee 5 lis\u00e4paikalla Geert Wildersin<\/strong> islamofobisen PVV-puolueen ohi parlamentin toiseksi suurimmaksi ryhm\u00e4ksi. Rutten III hallituksessa kovaa talouskuria vaatineen   valtiovarainministeri Wopke Hoekstran<\/strong> CDA-puolueen kannatus laski 4 paikkaa ja putoaa parlamentin nelj\u00e4nneksi suurimmaksi. Kuten Saksan osavaltiovaaleissa viikonloppuna, vasemmisto ei n\u00e4iss\u00e4 vaaleissa juhlinut.<\/p>\n\n\n\n

Rutten III hallitus rakentui VVD:n, CDA:n ja D66:n ymp\u00e4rille, mutta D66:n vaalivoitto voi vaikuttaa ratkaisevasti hallituksen muodostamiseen. D66 on kaupunkilainen liberaalipuolue, joka vastaa EU- ja ilmastopolitiikaltaan Suomen vihreiden liberaalisiipe\u00e4. Vaaliohjelmassaan D66 kannatti EU:n omaa armeijaa, Euroopan parlamentin vahvistamista, EU:n omia veroja ja Eurooppa-ministerin luomista. CDA on puolestaan perinteinen maaseudun puolue, joka suhtautuu samalla tavalla ilmastoon ja Eurooppaan kuin Suomen keskusta.<\/p>\n\n\n\n

Jos Rutten IV hallitus rakennetaan vanhan hallituskoalition pohjalle, Rutte joutuu antamaan D66:lle valtiovarainministerin salkun. Samalla Rutte voi joutua kirjoittamaan Eurooppa- ja ilmastomy\u00f6nteisemm\u00e4n hallitusohjelman kuin aiemmin.<\/p>\n\n\n\n

”Tefloniksi” nimetty Rutte on pysynyt vallassa nuuhkimalla ajan henke\u00e4 ja my\u00f6t\u00e4ilem\u00e4ll\u00e4 trendej\u00e4. Brexit-kansan\u00e4\u00e4nestyksen j\u00e4lkeen Hollanti kasasi pohjoisten maiden Hansa-liiton vastustamaan Emmanuel Macronin<\/strong> euroreformeja ja Hollanti toimi my\u00f6s elpymisrahastoa vastustaneen nuukan nelikon johtajana. Edelliset vaalit h\u00e4n varmisti kovalla maahanmuuttolinjalla, mutta koronakriisin alettua Rutte on korostanut valtion merkityst\u00e4 ja elvytt\u00e4nyt koronan runtelemaa taloutta. Vaaliv\u00e4ittelyiss\u00e4 Rutte sanoi, ett\u00e4 rajat pit\u00e4isi saada koronan vuoksi nopeasti auki, mutta uuden pakolaiskriisin koittaessa h\u00e4n laittaisi ne my\u00f6s nopeasti kiinni.<\/p>\n\n\n\n

Voi hyvin olla, ett\u00e4 n\u00e4iden vaalien j\u00e4lkeen Hollanti ja Rutte k\u00e4\u00e4nt\u00e4v\u00e4t EU-my\u00f6nteisemm\u00e4n lehden, jossa korostuu talouskurin ja poliittisen integraation vastustuksen sijaan esimerkiksi oikeusvaltioperiaatteen puolustaminen. Rutte sanoi jo viime vuoden lopulla, ett\u00e4 EU pit\u00e4isi perustaa uudelleen ilman Puolaa ja Unkaria. Kun Hollanti on aiemmin ollut pienten maiden suurin, nyt se voisi t\u00e4hd\u00e4t\u00e4 suurten maiden pienimm\u00e4ksi.<\/p>\n\n\n\n

Hallitusneuvottelut todenn\u00e4k\u00f6isesti kuitenkin kest\u00e4v\u00e4t, joten j\u00e4\u00e4d\u00e4\u00e4n rauhassa odottelemaan.<\/p>\n\n\n\n

Suomessa kiinnostanee erityisesti se, ett\u00e4 \u00e4\u00e4nestysprosentti olisi nykyisen tiedon perusteella per\u00e4ti 79,2 prosenttia – ainoastaan 2,5 prosenttiyksikk\u00f6\u00e4 v\u00e4hemm\u00e4n kuin vuoden 2017 vaaleissa. T\u00e4m\u00e4 on koronapandemian oloissa melkoinen saavutus!<\/p>\n\n\n\n

Hollanti j\u00e4rjesti vaalit<\/a> sallimalla kirje\u00e4\u00e4nestyksen, pident\u00e4m\u00e4ll\u00e4 \u00e4\u00e4nestysaikoja ja j\u00e4rjest\u00e4m\u00e4ll\u00e4 drive-in-\u00e4\u00e4nestyksi\u00e4, joihin pystyi ajamaan sek\u00e4 autolla ett\u00e4 py\u00f6r\u00e4ll\u00e4. My\u00f6s Suomessa ollaan pident\u00e4m\u00e4ss\u00e4 \u00e4\u00e4nestysaikoja, mutta Oikeusministeri\u00f6 ei kannata kirje\u00e4\u00e4nestyst\u00e4, eik\u00e4 drive-in-\u00e4\u00e4nestyksi\u00e4 olla valmisteltu kuin yksitt\u00e4isiss\u00e4 kunnissa.<\/p>\n\n\n\n

Vaikka t\u00e4m\u00e4 kuulostaisi kuinka fillarikommunismilta, Suomessakin tulisi ottaa oppia Hollannin vaalij\u00e4rjestelyist\u00e4. Hollanti osoittaa, ett\u00e4 koronapandemian keskell\u00e4kin voidaan taata ihmisten \u00e4\u00e4nioikeus, jos vain uusia keinoja ollaan valmiita k\u00e4ytt\u00e4m\u00e4\u00e4n.<\/p>\n\n\n\n

Netherlands, Election result as of 309\/356 municipalities counted:

VVD-RE: 22.9% (+1.6)
D66-RE: 14.1% (+2.0)
PVV-ID: 11.3% (-1.8)
CDA-EPP: 10.3% (-2.1)
SP\u2192LEFT: 6.1% (-3.0)
PvdA-S&D: 5.6% (-0.1)
\u2026

+\/- vs. 2017

\u27a4 https:\/\/t.co\/dz1X5eQdmV<\/a>#TK2021<\/a> #uitslagenavond<\/a> pic.twitter.com\/LB3KsUaE1v<\/a><\/p>— Europe Elects (@EuropeElects) March 18, 2021<\/a><\/blockquote>