{"id":10550,"date":"2025-03-17T12:35:01","date_gmt":"2025-03-17T10:35:01","guid":{"rendered":"https:\/\/suomenkuvalehti.fi\/vallan-mahotonta\/?p=10550"},"modified":"2025-03-18T10:21:55","modified_gmt":"2025-03-18T08:21:55","slug":"euroopan-keskuspankin-valuvikojen-pitaisi-olla-ilmiselvia-poliitikoille-keskustelu-willem-buiterin-kanssa","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/suomenkuvalehti.fi\/vallan-mahotonta\/euroopan-keskuspankin-valuvikojen-pitaisi-olla-ilmiselvia-poliitikoille-keskustelu-willem-buiterin-kanssa\/","title":{"rendered":"\u201dEuroopan keskuspankin valuvikojen pit\u00e4isi olla ilmiselvi\u00e4 poliitikoille\u201d \u2013 Keskustelu Willem Buiterin kanssa\u00a0"},"content":{"rendered":"\n\n\n<p><span class=\"capitalized\">Antti Ronkainen: Aloitetaan<\/span><em> EKP:n kriisitoimista. EKP on ostanut eurokriisist\u00e4 l\u00e4htien euromaiden velkakirjoja yli 5 000 miljardin euron edest\u00e4. Millaisia riskej\u00e4 n\u00e4ihin ostoihin sis\u00e4ltyy?&nbsp;<\/em><\/p>\n\n\n\n<p><strong>Willem Buiter:<\/strong> Ensinn\u00e4kin, EKP on antanut taseensa supistua vuoden 2022 puoliv\u00e4list\u00e4 l\u00e4htien. Omistukset ovat edelleen suuret, noin 4 500 miljardia, mutta ne eiv\u00e4t ole kasvaneet ja odotan, ett\u00e4 EKP ja kansalliset keskuspankit v\u00e4hent\u00e4v\u00e4t omistuksiaan edelleen.<\/p>\n\n\n\n<p>Eri hallitusten luottokelpoisuuksissa on kuitenkin merkitt\u00e4vi\u00e4 eroja, joita markkinat eiv\u00e4t ole hinnoitelleet oikein. Siten ne kansalliset keskuspankit, joilla on suuria m\u00e4\u00e4ri\u00e4 velkaantuneiden maidensa velkakirjoja, ovat vaarassa.&nbsp;<\/p>\n\n\n\n<p>Normaalisti keskuspankilla ei ole riski\u00e4 maksukyvytt\u00f6myydest\u00e4, sill\u00e4 se voi painaa rahaa ostaakseen kotimaisessa valuutassa liikkeelle laskettuja velkakirjoja, jos kaikki menee pieleen. T\u00e4m\u00e4 voi aiheuttaa inflaatiota, mutta keskuspankin maksukyvytt\u00f6myys ei ole uhka.<\/p>\n\n\n\n<p>Euroalueella rahanluonti ei ole kuitenkaan kansallisten keskuspankkien hallinnassa vaan kyseess\u00e4 on 6-henkisen johtokunnan ja 20 kansallisen keskuspankin johtajan muodostaman EKP:n neuvoston p\u00e4\u00e4t\u00f6s. Jos neuvosto ei ole valmis tarjoamaan ongelmissa oleville keskuspankeille riitt\u00e4v\u00e4sti valuuttaa, velkaisten maiden velkakirjoja ostaneet keskuspankit ovat eritt\u00e4in haavoittuvaisia.<\/p>\n\n\n\n<p>Uskon silti, ett\u00e4 yksitt\u00e4isen kansallisen keskuspankin maksukyvytt\u00f6myyden tapahtuessa EKP rahoittaisi kyseisen euromaan velan. T\u00e4m\u00e4 johtaisi ennemmin inflaatio- kuin maksukyvytt\u00f6myysriskiin, mutta EKP ei puhu n\u00e4ist\u00e4 asioista suoraan.<\/p>\n\n\n\n<p><\/p>\n\n\n\n<p><span class=\"capitalized\">AR: Velan<\/span><em> rahoittaminen kuvaamallasi tavalla rikkoisi kiistatta SEUT 123 artiklaa, joka kielt\u00e4\u00e4 euromaiden keskuspankkirahoituksen. EKP siis ymm\u00e4rrett\u00e4v\u00e4sti viestii, ettei se aio rikkoa perussopimuksia, mutta kuten toit esiin, t\u00e4llainen riski on kuitenkin olemassa. Millaisissa taloudellisissa oloissa esimerkiksi Italian valtio voisi laiminly\u00f6d\u00e4 velkansa Banca d\u2019Italialle?<\/em><\/p>\n\n\n\n<p>WB: Riski on suurin korkeiden korkojen oloissa, jossa euromaalla olisi heikko hallitus. Esimerkiksi taantumassa valtioiden tulot pienenev\u00e4t ja \u00e4\u00e4rimm\u00e4isen markkinapaniikin seurauksena valtioiden velkakirjojen normaalit ostajat kielt\u00e4ytyisiv\u00e4t rahoittamasta uuden velan liikkeeseenlaskua. <\/p>\n\n\n\n<p>Joten korkea korkoymp\u00e4rist\u00f6, heikko taloudellinen aktiivisuus ja markkinapaniikki olisivat maksukyvytt\u00f6myyden laukaisijat.<\/p>\n\n\n\n<p>EKP:ll\u00e4 on kuitenkin tarvittavat ty\u00f6kalut maksukyvytt\u00f6myyden v\u00e4ltt\u00e4miseksi, joko eurokriisin aikaan k\u00e4ytt\u00f6\u00f6notettu Outright Monetary Transactions (OMT), johon sis\u00e4ltyy Euroopan vakausmekanismin (EVM) s\u00e4\u00e4st\u00f6ohjelma tai Transmission Protection Instrument (TPI), joka on hallituksille yst\u00e4v\u00e4llisempi. <\/p>\n\n\n\n<p>Uskon, ett\u00e4 tarpeen vaatiessa EKP tulee k\u00e4ytt\u00e4m\u00e4\u00e4n n\u00e4it\u00e4 instrumentteja, sill\u00e4 kielt\u00e4ytyminen toimimasta euromaiden velkakirjojen viimek\u00e4tisen\u00e4 ostajana aiheuttaisi maksukyvytt\u00f6myyden.<\/p>\n\n\n\n<p><\/p>\n\n\n\n<p><span class=\"capitalized\">AR: EKP <\/span><em>ei ole k\u00e4ytt\u00e4nyt n\u00e4it\u00e4 instrumentteja toistaiseksi, mutta kun se osti velkakirjoja eurokriisin aikaan Securities Martkets Programmen (SMP) puitteissa, ostot olivat systemaattisesti liian v\u00e4h\u00e4isi\u00e4 ja eurokriisi ainoastaan syveni ostoista huolimatta. Jos EKP:n tulisi nyt aktivoida OMT tai TPI, voisivatko EKP:n neuvoston sis\u00e4iset erimielisyydet est\u00e4\u00e4 uskottavat euromaiden velkakirjojen ostot kuten tapahtui eurokriisin aikaan?<\/em><\/p>\n\n\n\n<p>WB: Paras tapa est\u00e4\u00e4 velkojen laiminly\u00f6nti olisi, ett\u00e4 usko EKP:n kykyyn k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 n\u00e4it\u00e4 instrumentteja riitt\u00e4isi rauhoittamaan markkinat ja sallisi siten velkaantuneiden maiden rahoittaa itsens\u00e4 kohtuullisella korkotasolla suoraan markkinoilta.&nbsp;&nbsp;<\/p>\n\n\n\n<p>EKP:n onkin oltava valmis k\u00e4ytt\u00e4m\u00e4\u00e4n n\u00e4it\u00e4 instrumentteja, sill\u00e4 markkinoita ei voi est\u00e4\u00e4 hy\u00f6kk\u00e4\u00e4m\u00e4st\u00e4 valtioita vastaan, elleiv\u00e4t ne todella usko EKP:n neuvoston p\u00e4\u00e4t\u00f6ksentekokykyyn. EKP:n entisell\u00e4 johtajalla <strong>Mario Draghilla<\/strong> oli t\u00e4llainen uskottavuus, jota markkinoiden ei tarvinnut koskaan kunnolla testata.<\/p>\n\n\n\n<p>En kuitenkaan usko, ett\u00e4 nykyisess\u00e4 ymp\u00e4rist\u00f6ss\u00e4 pelkk\u00e4 <strong>Christine Lagarden<\/strong> tai EKP:n neuvoston vakuuttelu tarpeellisista toimista tulee riitt\u00e4m\u00e4\u00e4n. On oltava joitain todisteita heid\u00e4n kyvykkyydest\u00e4\u00e4n ostaa arvopapereita levottomien velkakirjamarkkinoiden vakauttamiseksi.<\/p>\n\n\n\n<p><\/p>\n\n\n\n<p><span class=\"capitalized\">AR: EKP:n <\/span><em>velkakirjaostoille on kokonainen viidakko erilaisia s\u00e4\u00e4nt\u00f6j\u00e4. Esimerkiksi TPI:n puitteissa ei voida ostaa sellaisten valtioiden velkakirjoja, jotka ovat liiallisen alij\u00e4\u00e4m\u00e4n menettelyss\u00e4 ja t\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 esimerkiksi Italialla ja Ranskalla on suurimmat ongelmat alij\u00e4\u00e4m\u00e4menettelyn kanssa. Lis\u00e4ksi Saksan entinen valtiovarainministeri Christian Lindner uhkasi Saksan haastavan EKP:n v\u00e4litt\u00f6m\u00e4sti oikeuteen, jos se puuttuisi Ranskan korkoihin maan poliittisen kriisin seurauksena. Uskotko, ett\u00e4 EKP voisi auttaa Ranskaa, jos sen hallitus j\u00e4lleen kaatuisi ja maan korkoero (spread) Saksaan alkaisi kasvaa? Onko TPI todella uskottava kaikkien n\u00e4iden s\u00e4\u00e4nt\u00f6jen ja rajoitusten vuoksi?<\/em><\/p>\n\n\n\n<p>WB: Jos EKP:n pit\u00e4\u00e4 todella puuttua velkamarkkinoihin, se voi yksinkertaisesti perustaa uuden velkakirjojen osto-ohjelman, jossa ostoista hy\u00f6tyv\u00e4 j\u00e4senmaa voi olla alij\u00e4\u00e4m\u00e4menettelyss\u00e4. Puuttumatta j\u00e4tt\u00e4minen ei aiheuttaisi kaaosta ainoastaan Ranskassa vaan muissakin maissa, kun markkinat tajuisivat valtioiden yht\u00e4kki\u00e4 olevan omillaan.<\/p>\n\n\n\n<p>Siten EKP:n ja euroj\u00e4rjestelm\u00e4n on pakko ostaa valtioiden velkakirjoja sellaisessa mittakaavassa, joka riitt\u00e4\u00e4 est\u00e4m\u00e4\u00e4n velkojen laiminly\u00f6nnin. Tekem\u00e4tt\u00f6myyden hinta olisi niin kova, etteiv\u00e4t EKP:n neuvoston vastahakoisimmatkaan j\u00e4senet vastustaisi interventioita. T\u00e4ten uskon EKP:n toimivan euromaiden velan viimek\u00e4tisen\u00e4 ostajana.<\/p>\n\n\n\n<p>Koska artikla 123 kielt\u00e4\u00e4 EKP:t\u00e4 ostamasta velkakirjoja suoraan valtioilta, sen on ostettava velkakirjoja j\u00e4lkimarkkinoilla. Mutta kuten tied\u00e4mme, EKP voi yhteisty\u00f6ss\u00e4 yksityisten markkinatoimijoiden kanssa ostaa tehokkaasti velkakirjoja ensimarkkinoilta ostamalla j\u00e4lkimarkkinoilta ne velkakirjat, jotka yksityiset toimijat ovat ensin ostaneet ensimarkkinoilla valtioilta. <\/p>\n\n\n\n<p>Joten artikla 123:n tekem\u00e4 eronteko ensi- ja j\u00e4lkimarkkinoista on valitettava riesa, mutta ei ylitsep\u00e4\u00e4sem\u00e4t\u00f6n. Luova keskuspankki voi helposti kiert\u00e4\u00e4 t\u00e4m\u00e4n rajoituksen.<\/p>\n\n\n\n<p><\/p>\n\n\n\n<p><span class=\"capitalized\">AR: Voiko<\/span><em> Euroopan uusi velkakriisi tapahtua <\/em><strong><em>Donald Trumpin<\/em><\/strong><em> toisen kauden aikana?<\/em><\/p>\n\n\n\n<p>WB: Jos Euroopan ja Yhdysvaltojen v\u00e4lille puhkeaa kauppasota, taloudellinen aktiviteetti tietenkin k\u00e4rsii. Budjettialij\u00e4\u00e4m\u00e4t kasvavat, koska verotulot laskevat. Kun lis\u00e4ksi sotilasmenot kasvavat, my\u00f6s valtioiden menot kasvavat. <\/p>\n\n\n\n<p>Huonot suhteet kaupan ja puolustuksen osalta lis\u00e4\u00e4v\u00e4t budjettipainetta euroalueella, mutta sen t\u00e4ytyisi olla eritt\u00e4in merkitt\u00e4v\u00e4\u00e4 ja pysyv\u00e4\u00e4 laukaistakseen valtion velkojen laiminly\u00f6nnin tai varsinkaan valtioiden velkakriisin.&nbsp;<\/p>\n\n\n\n<p>Poliittinen ep\u00e4vakaus on t\u00e4rke\u00e4mpi laukaiseva tekij\u00e4 velkojen laiminly\u00f6nnille kuin ulkoiset tekij\u00e4t, vaikke ne ovatkin haitallisia. Trump ei auta asiaa, mutta viimek\u00e4dess\u00e4 euromaan kyky nostaa veroja, leikata menoja ja hallita maan varoja on lopulta ratkaiseva tekij\u00e4. Riskit ovat kotimaisia ja poliittisia.&nbsp;<\/p>\n\n\n\n<p>Esimerkiksi Italiassa ei ole t\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 poliittista kriisi\u00e4. Italia on pystynyt hoitamaan velkansa, joka on nyt noin 137 prosenttia bruttokansantuotteesta. Niin kauan kuin Italia pysyy poliittisesti vakaana ja pit\u00e4\u00e4 budjettialij\u00e4\u00e4m\u00e4ns\u00e4 hieman nykyist\u00e4 alhaisemmilla tasoilla, kriisi voidaan v\u00e4ltt\u00e4\u00e4.&nbsp;<\/p>\n\n\n\n<p>Ranskassa on t\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 todelliset ongelmat. Sill\u00e4 on suurin budjettialij\u00e4\u00e4m\u00e4 suhteessa bkt:hen ja sen julkisvelan suhde oli 112 % viimeisten tietojen perusteella. Joten Ranskassa on suurin riski, kun heill\u00e4 ei ole vakaata hallitusta, eik\u00e4 hallitusten v\u00e4lill\u00e4 vakaata siirtym\u00e4\u00e4.<\/p>\n\n\n\n<p><\/p>\n\n\n\n<p><span class=\"capitalized\">AR: Siirryt\u00e4\u00e4n<\/span><em> seuraavaksi keskuspankkien tappioihin. EKP on tehnyt vuosina 2023\u20132024 reilun 8 miljardin euron edest\u00e4 ja yhdess\u00e4 kansallisten keskuspankkien tappioiden kanssa euroj\u00e4rjestelm\u00e4n tappioiden odotetaan kasvavan 160 miljardiin vuosina 2024-2028. Mist\u00e4 tappiot johtuvat?<\/em><\/p>\n\n\n\n<p>WB: Keskuspankit ovat ep\u00e4onnistuneet kattamaan korkoriskin pitk\u00e4aikaisista varoistaan. Yhdysvaltain keskuspankki Fedin tappiot ovat esimerkiksi yli 1 300 miljardia koronapandemian j\u00e4lkeen. <\/p>\n\n\n\n<p>Tappiot johtuvat siit\u00e4, ett\u00e4 keskuspankki maksaa keskuspankissa pidett\u00e4ville reserveille koronnostojen my\u00f6t\u00e4 korkeaa korkoa samalla kun sen taseessa olevien varojen, p\u00e4\u00e4asiassa pitk\u00e4aikaisten valtioiden velkakirjojen, tuotto on alhainen.&nbsp;<\/p>\n\n\n\n<p>T\u00e4m\u00e4 ilment\u00e4\u00e4 huonoa varainhoitoa vuosien 2008-2009 finanssikriisist\u00e4 l\u00e4htien ja uudestaan koronapandemian j\u00e4lkeen. Keskuspankkien tulisi suojautua kaikkia ilmeisi\u00e4 riskej\u00e4 vastaan, mukaanlukien korkoriski, valuuttariski ja maksukyvytt\u00f6myysriski.&nbsp;<\/p>\n\n\n\n<p><em>AR: Jos tappiot johtuvat keskuspankkien koronnostoista, eik\u00f6 korkojen nostamiseen olisi muuta keinoa, joka ei edellytt\u00e4isi maksuja yksityisille pankeille?<\/em><\/p>\n\n\n\n<p>WB: EKP maksaa talletuskorkoa keskuspankissa olevista reserveist\u00e4. Jos korolle asetettaisiin katto tai se asetettaisiin nollaan, pankit siirt\u00e4isiv\u00e4t varantonsa korkeampikorkoisiin arvopapereihin. Keskuspankit voisivat nostaa nollakorkoisten minimivarantovaatimusten m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4, mutta t\u00e4m\u00e4 tarkoittaisi k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 veroa pankeille, mik\u00e4 johtaisi sekin pankit sijoittamaan muihin varoihin.<\/p>\n\n\n\n<p><\/p>\n\n\n\n<p><span class=\"capitalized\">AR: Keskuspankit<\/span><em> ovat p\u00e4\u00e4tt\u00e4neet kattaa tappiot tulevien vuosien voitoista. Olet kritisoinut valittua k\u00e4yt\u00e4nt\u00f6\u00e4 tilastokikkailuksi.<\/em><\/p>\n\n\n\n<p>WB: On eritt\u00e4in valitettavaa, ett\u00e4 keskuspankit peitt\u00e4v\u00e4t suurimman osan tappioistaan kahdella kirjanpitotempulla. Rehellisyys ja l\u00e4pin\u00e4kyvyys kirjanpidossa ovat jokaisen julkisen toimijan velvollisuus, my\u00f6s keskuspankkien.<\/p>\n\n\n\n<p>Ensimm\u00e4inen temppu on se, ett\u00e4 suurinta osaa keskuspankkien pitk\u00e4aikaisesti hallinnoitavista varoista ei arvosteta k\u00e4yp\u00e4\u00e4n markkina-arvoon vaan k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 historialliseen hankintahintaan. <\/p>\n\n\n\n<p>Bundesbank ja useimmat muut kehittyneiden maiden keskuspankit sijoittivat merkitt\u00e4v\u00e4sti pitk\u00e4aikaisiin ja matalakorkoisiin valtionvelkoihin koronataantuman loppuvaiheessa. N\u00e4iden arvopapereiden realisoimattomien tappioiden on oltava valtavia, kun sek\u00e4 pitk\u00e4t ett\u00e4 lyhyet korot nousivat voimakkaasti vuoden 2022 alussa.<\/p>\n\n\n\n<p>Toinen kirjanpitorikkomus on, ett\u00e4 keskuspankit kirjaavat niiden taseessa olevan negatiivisen varallisuuden vastattavaksi velaksi, mit\u00e4 se laillisesti onkin. Keskuspankkiraha on kuitenkin velkaa ainoastaan nimellisesti. Kyseess\u00e4 on keskuspankin velka itselleen, joten kyseess\u00e4 ei ole velka perinteisess\u00e4 mieless\u00e4.&nbsp;<\/p>\n\n\n\n<p>Bundesbank raportoi esimerkiksi 21,6 miljardin euron tappiot vuonna 2023 ja 19,8 miljardin tappiot vuonna 2024. Sen j\u00e4lkeen kun Bundesbank oli k\u00e4ytt\u00e4nyt tappioidensa kattaamiseen noin 20 miljardin arvoiset puskurinsa, se kirjasi itselleen 2,5 miljardin p\u00e4\u00e4oman ja varannot merkkaamalla 19,2 miljardin tappiot negatiiviseksi velaksi.&nbsp;<\/p>\n\n\n\n<p>Keskuspankin maksukyvytt\u00f6myyden ymm\u00e4rt\u00e4miseksi on kuitenkin huomioitava keskuspankin muut reaaliset velat sek\u00e4 sen kyky laskea rahaa liikkeelle tulevaisuudessa. Kun keskuspankin tase ymm\u00e4rret\u00e4\u00e4n kokonaisvaltaisesti, se muodostuu tosiasiallisista varoista ja veloista ja keskuspankin varat kuuluvat keskuspankin omistajalle, joka euroalueen kansallisten keskuspankkien tapauksessa on kyseisen maan valtiovarainministeri\u00f6.&nbsp;<\/p>\n\n\n\n<p>Aina kun tappiot uhkaavat k\u00e4\u00e4nt\u00e4\u00e4 keskuspankin varallisuuden negatiiviseksi, keskuspankit siirt\u00e4v\u00e4t rahal\u00e4hetyksi\u00e4\u00e4n valtiovarainministeri\u00f6lle my\u00f6hemm\u00e4ksi tulevaisuuteen, kunnes tappiot on katettu tulevista voitoista. Ne olettavat ministeri\u00f6iden hyv\u00e4ksyv\u00e4n t\u00e4m\u00e4n j\u00e4rjestelyn, vaikka tappioiden kasvaminen voi tarkoittaa my\u00f6s maksuja valtiovarainministeri\u00f6st\u00e4 keskuspankkiin tai jopa keskuspankin p\u00e4\u00e4omittamista valtiovarainministeri\u00f6n toimesta.&nbsp;<\/p>\n\n\n\n<p>Keskuspankkien mukaan j\u00e4rjestely ei vaaranna niiden kyky\u00e4 harjoittaa rahapolitiikkaa, vaikka vakavaraisuusvaatimusten t\u00e4ytt\u00e4minen voi edellytt\u00e4\u00e4 my\u00f6s laskemaan lis\u00e4\u00e4 keskuspankkirahaa liikkeelle, mik\u00e4li tappiot kasvavat riitt\u00e4v\u00e4n suureksi ja valtiovarainministeri\u00f6 ei kykene tai kielt\u00e4ytyy p\u00e4\u00e4omittamasta keskuspankkia. T\u00e4m\u00e4 on ristiriidassa hintavakaustavoitteen kanssa.<\/p>\n\n\n\n<p>Buban, EKP:n ja Fedin tapa kirjata tappiot positiiviseksi varallisuudeksi tai negatiiviseksi velaksi on puliveivaus, t\u00e4ytt\u00e4 h\u00f6lynp\u00f6ly\u00e4.&nbsp;<\/p>\n\n\n\n<p><\/p>\n\n\n\n<p><span class=\"capitalized\">AR: Oletetaan <\/span><em>siis, ett\u00e4 Ranska laiminly\u00f6 velkansa Banque de Francelle. Onko olemassa jokin teoreettinen raja, jonka j\u00e4lkeen keskuspankin tappiot kasvavat niin suuriksi, ett\u00e4 se on p\u00e4\u00e4omitettava, eik\u00e4 tappioiden realisoimisen lykk\u00e4\u00e4minen ole en\u00e4\u00e4 mahdollista?&nbsp;<\/em><\/p>\n\n\n\n<p>WB: Keskuspankki on p\u00e4\u00e4omitettava valtiovarainministeri\u00f6n toimesta, jos se ei pysty t\u00e4ytt\u00e4m\u00e4\u00e4n sopimusvelvoitteitaan. Keskuspankilla on reaalisia velvoitteita ja osasta maksetaan korkoa, mutta en usko t\u00e4st\u00e4 seuraavan merkitt\u00e4vi\u00e4 ongelmia. Suurin ongelma on, ett\u00e4 sopimusvelvoitteidensa t\u00e4ytt\u00e4miseksi keskuspankki voi joutua laskemaan liikkeelle niin paljon rahaa, ett\u00e4 se uhkaa hintavakaustavoitetta. <\/p>\n\n\n\n<p>Kyseess\u00e4 ei ole Argentiinan kaltainen tilanne, jossa keskuspankilla on velvoitteita ulkomaisessa valuutassa, joita se ei pysty hoitamaan kotimaisella valuutalla. Kaikki kyseess\u00e4 olevat euroalueen julkiset velat on nimitetty kotimaisessa valuutassa. Joten mik\u00e4li kansallinen keskuspanki saa EKP:n neuvostolta luvan laskea liikkeelle lis\u00e4\u00e4 rahaa velvoitteidensa t\u00e4ytt\u00e4miseksi, ei ole maksukyvytt\u00f6myysongelmaa.<\/p>\n\n\n\n<p>Mutta kuten sanoin, sen on saatava t\u00e4m\u00e4 lupa neuvostolta. Se ei voi laskea vapaasti liikkeelle keskuspankkirahaa \u2013 joko k\u00e4teisen tai tilille laitettavan rahan muodossa. T\u00e4m\u00e4 on euroj\u00e4rjestelm\u00e4n erikoispiirre ja heikkous.&nbsp;<\/p>\n\n\n\n<p><\/p>\n\n\n\n<p><span class=\"capitalized\">AR: Ent\u00e4<\/span><em> voisiko EKP:n neuvoston sallima Banque de Francen rahanpainanta maksukyvytt\u00f6myyden v\u00e4ltt\u00e4miseksi vaarantaa EKP:n kyvyn yll\u00e4pit\u00e4\u00e4 hintavakautta?<\/em><\/p>\n\n\n\n<p>WB: Euroalueen hintavakauteen vaikuttaa p\u00e4\u00e4asiassa keskuspankkirahan, eli liikkeess\u00e4 olevat setelit, tileill\u00e4 olevat rahat sek\u00e4 EKP:n talletuskorko pankeille, m\u00e4\u00e4r\u00e4 euroalueella kokonaisuudessaan, ei sen jakautuminen euroj\u00e4rjestelm\u00e4n 20 kansallisen keskuspankin kesken.&nbsp;<\/p>\n\n\n\n<p>Jos Banque de Francen sallittaisiin laskevan liikkeelle rahaa yli sen, mit\u00e4 hintavakauden yll\u00e4pit\u00e4minen edellytt\u00e4\u00e4, muut euroj\u00e4rjestelm\u00e4n keskuspankit voisivat vastaavasti v\u00e4hent\u00e4\u00e4 rahan liikkeellelaskuaan, mik\u00e4li t\u00e4m\u00e4 ei uhkaisi niiden maksukyky\u00e4. <\/p>\n\n\n\n<p>Koska Ranskan valtio omistaa Banqua de Francen, Ranskan valtio tulisi my\u00f6s p\u00e4\u00e4omittaa keskuspankkinsa, mik\u00e4li se ei uhkaa Ranskan maksukyky\u00e4.&nbsp;Keskuspankkien ei tulisi olla itsen\u00e4isi\u00e4 oikeussubjekteja vaan Fedin alueellisten keskuspankkien tavoin ainoastaan keskuspankin haarakonttoreita, jolloin euroj\u00e4rjestelm\u00e4n rahapoliittista vakautta uhkaavat tappiot p\u00e4\u00e4omitettaisiin suoraan euroalueen 20 j\u00e4senvaltion valtiovarainministeri\u00f6iden kesken EKP:n p\u00e4\u00e4oma-avaimen mukaan.&nbsp;<\/p>\n\n\n\n<p>Jos euroalueen tappiot uhkaisivat joidenkin valtiovarainministeri\u00f6iden vakavaraisuutta EKP:n p\u00e4\u00e4omittamisen vuoksi, euroalueen finanssi- ja rahapoliittisten viranomaisten olisi siis valittava yhden tai useamman valtion maksukyvytt\u00f6myyden ja hintavakautta uhkaavan rahanpainamisen v\u00e4lill\u00e4.&nbsp;<\/p>\n\n\n\n<p><\/p>\n\n\n\n<p><span class=\"capitalized\">AR: Kuvailet<\/span><em> kirjasi \u201dCentral Banks as Fiscal Players\u201d (Cambridge University Press, 2022) viimeisess\u00e4 luvussa kolme tapaa ratkaista kansallisen keskuspankin mahdollinen maksukyvytt\u00f6myys. Ensimm\u00e4inen olisi edell\u00e4 kuvattu keskuspankin p\u00e4\u00e4omittaminen, jossa EKP:n neuvosto joko p\u00e4\u00e4tt\u00e4\u00e4 jakaa keskuspankin tappiot muiden keskuspankkien kesken tai rahoittaa keskuspankin tappiot. Toinen vaihtoehto olisi TPI:n ja EVM:n pelastuspaketti yhdess\u00e4 valuutta- ja p\u00e4\u00e4omakontrollien kanssa, mik\u00e4 tarkoittaisi k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 osoittaista eroa euroalueelta. Kolmas vaihtoehto olisi maksunsa laiminly\u00f6v\u00e4n valtion ero euroalueelta. Kaikilla n\u00e4ill\u00e4 p\u00e4\u00e4t\u00f6ksill\u00e4 on valtavia poliittisia seurauksia. Tulkitsenko oikein, ett\u00e4 mielest\u00e4si nykyisess\u00e4 ymp\u00e4rist\u00f6ss\u00e4 keskuspankkiirit ovat pakotettuja tekem\u00e4\u00e4n l\u00e4pipoliittisia p\u00e4\u00e4t\u00f6ksi\u00e4, jotka ovat teknokraattiseksi tarkoitettujen keskuspankkien toimivallan ulkopuolella?<\/em><\/p>\n\n\n\n<p>WB: Keskuspankit ovat valtion talouden ja rahoituksen edustajia. Silti niiden toiminta voi olla itsen\u00e4ist\u00e4. Jos valtion maksukyky uhkaa, operatiivisesti itsen\u00e4isen keskuspankin on teht\u00e4v\u00e4 p\u00e4\u00e4t\u00f6ksi\u00e4 siit\u00e4, pelastaako se hallituksensa ostamalla sen velkaa ja rahoittamalla n\u00e4m\u00e4 ostot. T\u00e4t\u00e4 p\u00e4\u00e4t\u00f6st\u00e4 ei voida tehd\u00e4 kansallisella tasolla euroalueella ja siin\u00e4 piilee uhka.<\/p>\n\n\n\n<p>EKP:n neuvoston on p\u00e4\u00e4tett\u00e4v\u00e4, voidaanko maksukyvytt\u00f6myyden uhkaaman valtion h\u00e4t\u00e4rahoitus toteuttaa. Jos sit\u00e4 ei voida toteuttaa, maalla on kaksi vaihtoehtoa \u2013 joko maksukyvytt\u00f6myys euroalueen sis\u00e4ll\u00e4 tai maksukyvytt\u00f6myys sen ulkopuolella, jolloin maa j\u00e4tt\u00e4\u00e4 euroalueen ja nimitt\u00e4\u00e4 velkansa uudelleen frangiksi tai miksi tahansa.<\/p>\n\n\n\n<p><\/p>\n\n\n\n<p><span class=\"capitalized\">AR: Euro<\/span><em> perustettiin t\u00e4ysin ep\u00e4poliittisena hankkeena, mutta finanssikriisin j\u00e4lkeen siit\u00e4 on tullut yh\u00e4 poliittisempi. Se on joutunut uudelleentulkitsemaan ja jopa rikkomaan perussopimusten finanssi- ja rahapoliittisia s\u00e4\u00e4nt\u00f6j\u00e4. Olemme esimerkiksi n\u00e4hneet, miten EKP on joutunut rikkomaan keskeist\u00e4 s\u00e4\u00e4nt\u00f6\u00e4\u00e4n keskuspankkirahoituksen kielt\u00e4mist\u00e4 yll\u00e4pit\u00e4\u00e4kseen finanssivakautta ja est\u00e4m\u00e4\u00e4n euroalueen hajoamisen. Miten euron s\u00e4\u00e4nt\u00f6pohjaista taloudellista hallintoa tulisi uudistaa vakaamman ja toimivamman EKP:n saavuttamiseksi ilman edell\u00e4 kuvailemiasi institutionaalisia heikkouksia?<\/em><\/p>\n\n\n\n<p>WB: Euroj\u00e4rjestelm\u00e4st\u00e4 on teht\u00e4v\u00e4 oikea keskuspankki. On p\u00e4\u00e4st\u00e4v\u00e4 eroon kiellosta ostaa valtionvelkaa ensimarkkinoilta tai lainata suoraan valtioille, kuten artikla 123 m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4. Kuten on k\u00e4ynyt ilmi, suoria ostoksia voidaan matkia sopimalla liikepankkien kanssa valtionvelan ostamisesta, jonka EKP:n ostaa n\u00e4ilt\u00e4 pankeilta 10 sekuntia my\u00f6hemmin. J\u00e4rjestelm\u00e4n vakautta lis\u00e4isi, jos t\u00e4m\u00e4 historiallinen institutionaalinen j\u00e4rjett\u00f6myys poistettaisiin. Lis\u00e4ksi kansalliset keskuspankit on muutettava EKP:n haarakonttoreiksi, jotka 20 euromaan valtiovarainministeri\u00f6t\u00e4 omistavat.<\/p>\n\n\n\n<p><\/p>\n\n\n\n<p><span class=\"capitalized\">AR: N\u00e4m\u00e4 <\/span><em>institutionaaliset muutokset edellytt\u00e4isiv\u00e4t EKP:n mandaatin ja perussopimusten muuttamista. Samalla poliitikot ovat nyky\u00e4\u00e4n hyvin haluttomia edes keskustelemaan rahapolitiikasta kunnioittaakseen EKP:n itsen\u00e4isyytt\u00e4. Ymm\u00e4rt\u00e4v\u00e4tk\u00f6 nykypoliitikot tarpeeksi rahapolitiikasta korjatakseen EKP:n institutionaaliset valuviat, joita olet kuvaillut?<\/em><\/p>\n\n\n\n<p>WB: EKP:n ja euroj\u00e4rjestelm\u00e4n institutionaalisten valuvikojen pit\u00e4isi olla ilmeisi\u00e4 euroalueen poliittiselle luokalle. Samoin ratkaisu. On t\u00e4ysin v\u00e4\u00e4rin ajatella, ett\u00e4 keskuspankin operationaalinen itsen\u00e4isyys on uhattuna, jos poliitikot keskustelevat keskuspankin institutionaalisista uudistuksista tai jopa menneest\u00e4, nykyisest\u00e4 ja tulevasta rahapolitiikasta.&nbsp;<\/p>\n\n\n\n<p>Raha- ja finanssipolitiikan koordinaatio on my\u00f6s t\u00e4ysin linjassa keskuspankin itsen\u00e4isyyden kanssa. Keskuspankin itsen\u00e4isyys tarkoittaa ainoastaan, ett\u00e4 yksik\u00e4\u00e4n poliitikko ei voi pakottaa keskuspankkia toimimaan tavalla, jota keskuspankki pit\u00e4\u00e4 yhteensopimattomana mandaattinsa kanssa. Sen sijaan yhteisty\u00f6 raha- ja finanssipoliittisten viranomaisten v\u00e4lill\u00e4 on eritt\u00e4in toivottavaa keskuspankin itsen\u00e4isyyden kanssa.<\/p>\n\n\n\n<p><em>AR: J\u00e4\u00e4k\u00e4\u00e4mme odottelemaan n\u00e4it\u00e4 uudistuksia, kiitos haastattelusta!&nbsp;<\/em><\/p>\n\n\n\n<p><\/p>\n\n\n\n<p><em>Buiter on julkaissut laajasti kirjoja ja tutkimusartikkeleita rahapolitiikasta sek\u00e4 toiminut lukuisissa viroissa esimerkiksi Yalen yliopistossa, London School of Economicsissa ja Cambridgen yliopistossa. Haastattelu tehtiin tammikuun lopulla New Yorkissa ja t\u00e4ydennettiin helmi-maaliskuussa. <\/em><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Keskustelu Euroopan keskuspankin (EKP) valuvioista, tappioista ja euroj\u00e4rjestelm\u00e4n maksukyvytt\u00f6myydest\u00e4. Willem Buiter on arvostettu taloustieteilij\u00e4, joka on toiminut Citigroupin p\u00e4\u00e4ekonomistina ja Englannin<br \/>\npankin&hellip;<\/p>\n","protected":false},"author":37967,"featured_media":964,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"asauth_required_access_level":3,"asauth_cansharepaid":"true","om_header_attributes":{"contentPosition":"center center","featuredMediaType":"image","featuredMedia":{"video":{"type":"file"},"image":[]},"titleFontSize":"32px","excerptFontSize":"32px","textAlign":"center","styleName":"no-media"},"footnotes":"","om_featured_image_focal_point":[],"om_primary_tag":40,"om_contributors":[],"om_co_authors":[],"beyondwords_generate_audio":"","beyondwords_project_id":"","beyondwords_content_id":"","beyondwords_preview_token":"","beyondwords_player_content":"","beyondwords_player_style":"","beyondwords_language_code":"","beyondwords_language_id":"","beyondwords_title_voice_id":"","beyondwords_body_voice_id":"","beyondwords_summary_voice_id":"","beyondwords_error_message":"","beyondwords_disabled":"","beyondwords_delete_content":"","beyondwords_podcast_id":"","beyondwords_hash":"","publish_post_to_speechkit":"","speechkit_hash":"","speechkit_generate_audio":"","speechkit_project_id":"","speechkit_podcast_id":"","speechkit_error_message":"","speechkit_disabled":"","speechkit_access_key":"","speechkit_error":"","speechkit_info":"","speechkit_response":"","speechkit_retries":"","speechkit_status":"","speechkit_updated_at":"","_speechkit_link":"","_speechkit_text":""},"categories":[1],"tags":[810,808,807,509,33,37,809,722,40,806],"class_list":["post-10550","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-vallan-mahotonta","tag-artikla-123","tag-banca-ditalia","tag-banque-de-france","tag-bundesbank","tag-ekp","tag-fed","tag-keskuspankin-tappiot","tag-keskuspankkirahoitus","tag-rahapolitiikka","tag-willem-buiter"],"om_views":null,"acf":{"tuuma_off":false,"tuuma_kysymys":"","tuuma_vastaus":""},"asauth":{"required_access_level":1,"share_token":"","is_paid":false},"yoast_head":"<!-- This site is optimized with the Yoast SEO plugin v26.4 - https:\/\/yoast.com\/wordpress\/plugins\/seo\/ -->\n<title>\u201dEuroopan keskuspankin valuvikojen pit\u00e4isi olla ilmiselvi\u00e4 poliitikoille\u201d \u2013 Keskustelu Willem Buiterin kanssa\u00a0 - Vallan mahotonta!<\/title>\n<meta name=\"description\" content=\"Willem Buiter on arvostettu taloustieteilij\u00e4, joka on toiminut Citigroupin p\u00e4\u00e4ekonomistina ja Englannin pankin johtokunnan j\u00e4senen\u00e4.\" \/>\n<meta name=\"robots\" content=\"index, follow, max-snippet:-1, max-image-preview:large, max-video-preview:-1\" \/>\n<link rel=\"canonical\" href=\"https:\/\/suomenkuvalehti.fi\/vallan-mahotonta\/euroopan-keskuspankin-valuvikojen-pitaisi-olla-ilmiselvia-poliitikoille-keskustelu-willem-buiterin-kanssa\/\" \/>\n<meta property=\"og:locale\" content=\"fi_FI\" \/>\n<meta property=\"og:type\" content=\"article\" \/>\n<meta property=\"og:title\" content=\"\u201dEuroopan keskuspankin valuvikojen pit\u00e4isi olla ilmiselvi\u00e4 poliitikoille\u201d \u2013 Keskustelu Willem Buiterin kanssa\u00a0 - Vallan mahotonta!\" \/>\n<meta property=\"og:description\" content=\"Willem Buiter on arvostettu taloustieteilij\u00e4, joka on toiminut Citigroupin p\u00e4\u00e4ekonomistina ja Englannin pankin johtokunnan j\u00e4senen\u00e4.\" \/>\n<meta property=\"og:url\" content=\"https:\/\/suomenkuvalehti.fi\/vallan-mahotonta\/euroopan-keskuspankin-valuvikojen-pitaisi-olla-ilmiselvia-poliitikoille-keskustelu-willem-buiterin-kanssa\/\" \/>\n<meta property=\"og:site_name\" content=\"Vallan mahotonta!\" \/>\n<meta property=\"article:author\" content=\"https:\/\/www.facebook.com\/a.ronkainen\" \/>\n<meta property=\"article:published_time\" content=\"2025-03-17T10:35:01+00:00\" \/>\n<meta property=\"article:modified_time\" content=\"2025-03-18T08:21:55+00:00\" \/>\n<meta property=\"og:image\" content=\"https:\/\/suomenkuvalehti.fi\/vallan-mahotonta\/wp-content\/uploads\/sites\/42\/2018\/05\/antti_j_ronkainen_blogi_pieni.jpg\" \/>\n\t<meta property=\"og:image:width\" content=\"600\" \/>\n\t<meta property=\"og:image:height\" content=\"600\" \/>\n\t<meta property=\"og:image:type\" content=\"image\/jpeg\" \/>\n<meta name=\"author\" content=\"Antti Ronkainen\" \/>\n<meta name=\"twitter:card\" content=\"summary_large_image\" \/>\n<meta name=\"twitter:creator\" content=\"@https:\/\/twitter.com\/anttironkainen\" \/>\n<meta name=\"twitter:label1\" content=\"Written by\" \/>\n\t<meta name=\"twitter:data1\" content=\"Antti Ronkainen\" \/>\n\t<meta name=\"twitter:label2\" content=\"Est. reading time\" \/>\n\t<meta name=\"twitter:data2\" content=\"14 minuuttia\" \/>\n<script type=\"application\/ld+json\" class=\"yoast-schema-graph\">{\"@context\":\"https:\/\/schema.org\",\"@graph\":[{\"@type\":\"WebPage\",\"@id\":\"https:\/\/suomenkuvalehti.fi\/vallan-mahotonta\/euroopan-keskuspankin-valuvikojen-pitaisi-olla-ilmiselvia-poliitikoille-keskustelu-willem-buiterin-kanssa\/\",\"url\":\"https:\/\/suomenkuvalehti.fi\/vallan-mahotonta\/euroopan-keskuspankin-valuvikojen-pitaisi-olla-ilmiselvia-poliitikoille-keskustelu-willem-buiterin-kanssa\/\",\"name\":\"\u201dEuroopan keskuspankin valuvikojen pit\u00e4isi olla ilmiselvi\u00e4 poliitikoille\u201d \u2013 Keskustelu Willem Buiterin kanssa\u00a0 - Vallan mahotonta!\",\"isPartOf\":{\"@id\":\"https:\/\/suomenkuvalehti.fi\/vallan-mahotonta\/#website\"},\"primaryImageOfPage\":{\"@id\":\"https:\/\/suomenkuvalehti.fi\/vallan-mahotonta\/euroopan-keskuspankin-valuvikojen-pitaisi-olla-ilmiselvia-poliitikoille-keskustelu-willem-buiterin-kanssa\/#primaryimage\"},\"image\":{\"@id\":\"https:\/\/suomenkuvalehti.fi\/vallan-mahotonta\/euroopan-keskuspankin-valuvikojen-pitaisi-olla-ilmiselvia-poliitikoille-keskustelu-willem-buiterin-kanssa\/#primaryimage\"},\"thumbnailUrl\":\"https:\/\/suomenkuvalehti.fi\/vallan-mahotonta\/wp-content\/uploads\/sites\/42\/2018\/05\/antti_j_ronkainen_blogi_pieni.jpg\",\"datePublished\":\"2025-03-17T10:35:01+00:00\",\"dateModified\":\"2025-03-18T08:21:55+00:00\",\"author\":{\"@id\":\"https:\/\/suomenkuvalehti.fi\/vallan-mahotonta\/#\/schema\/person\/aa34015af7a4bce21e1cdcf566bb57b0\"},\"description\":\"Willem Buiter on arvostettu taloustieteilij\u00e4, joka on toiminut Citigroupin p\u00e4\u00e4ekonomistina ja Englannin pankin johtokunnan j\u00e4senen\u00e4.\",\"breadcrumb\":{\"@id\":\"https:\/\/suomenkuvalehti.fi\/vallan-mahotonta\/euroopan-keskuspankin-valuvikojen-pitaisi-olla-ilmiselvia-poliitikoille-keskustelu-willem-buiterin-kanssa\/#breadcrumb\"},\"inLanguage\":\"fi\",\"potentialAction\":[{\"@type\":\"ReadAction\",\"target\":[\"https:\/\/suomenkuvalehti.fi\/vallan-mahotonta\/euroopan-keskuspankin-valuvikojen-pitaisi-olla-ilmiselvia-poliitikoille-keskustelu-willem-buiterin-kanssa\/\"]}]},{\"@type\":\"ImageObject\",\"inLanguage\":\"fi\",\"@id\":\"https:\/\/suomenkuvalehti.fi\/vallan-mahotonta\/euroopan-keskuspankin-valuvikojen-pitaisi-olla-ilmiselvia-poliitikoille-keskustelu-willem-buiterin-kanssa\/#primaryimage\",\"url\":\"https:\/\/suomenkuvalehti.fi\/vallan-mahotonta\/wp-content\/uploads\/sites\/42\/2018\/05\/antti_j_ronkainen_blogi_pieni.jpg\",\"contentUrl\":\"https:\/\/suomenkuvalehti.fi\/vallan-mahotonta\/wp-content\/uploads\/sites\/42\/2018\/05\/antti_j_ronkainen_blogi_pieni.jpg\",\"width\":600,\"height\":600},{\"@type\":\"BreadcrumbList\",\"@id\":\"https:\/\/suomenkuvalehti.fi\/vallan-mahotonta\/euroopan-keskuspankin-valuvikojen-pitaisi-olla-ilmiselvia-poliitikoille-keskustelu-willem-buiterin-kanssa\/#breadcrumb\",\"itemListElement\":[{\"@type\":\"ListItem\",\"position\":1,\"name\":\"Home\",\"item\":\"https:\/\/suomenkuvalehti.fi\/vallan-mahotonta\/\"},{\"@type\":\"ListItem\",\"position\":2,\"name\":\"\u201dEuroopan keskuspankin valuvikojen pit\u00e4isi olla ilmiselvi\u00e4 poliitikoille\u201d \u2013 Keskustelu Willem Buiterin kanssa\u00a0\"}]},{\"@type\":\"WebSite\",\"@id\":\"https:\/\/suomenkuvalehti.fi\/vallan-mahotonta\/#website\",\"url\":\"https:\/\/suomenkuvalehti.fi\/vallan-mahotonta\/\",\"name\":\"Vallan mahotonta!\",\"description\":\"Tutkija Antti Ronkainen seuraa maailmantalouden murrosta.\",\"potentialAction\":[{\"@type\":\"SearchAction\",\"target\":{\"@type\":\"EntryPoint\",\"urlTemplate\":\"https:\/\/suomenkuvalehti.fi\/haku\/?q={search_term_string}\"},\"query-input\":{\"@type\":\"PropertyValueSpecification\",\"valueRequired\":true,\"valueName\":\"search_term_string\"}}],\"inLanguage\":\"fi\"},{\"@type\":\"Person\",\"@id\":\"https:\/\/suomenkuvalehti.fi\/vallan-mahotonta\/#\/schema\/person\/aa34015af7a4bce21e1cdcf566bb57b0\",\"name\":\"Antti Ronkainen\",\"image\":{\"@type\":\"ImageObject\",\"inLanguage\":\"fi\",\"@id\":\"https:\/\/suomenkuvalehti.fi\/vallan-mahotonta\/#\/schema\/person\/image\/\",\"url\":\"https:\/\/suomenkuvalehti.fi\/vallan-mahotonta\/wp-content\/uploads\/sites\/42\/2018\/05\/antti_j_ronkainen_blogi_pieni-150x150.jpg\",\"contentUrl\":\"https:\/\/suomenkuvalehti.fi\/vallan-mahotonta\/wp-content\/uploads\/sites\/42\/2018\/05\/antti_j_ronkainen_blogi_pieni-150x150.jpg\",\"caption\":\"Antti Ronkainen\"},\"description\":\"Antti Ronkainen on poliittisen talouden v\u00e4it\u00f6skirjatutkija Helsingin yliopistolla.\",\"sameAs\":[\"http:\/\/anttironkainen.fi\",\"https:\/\/www.facebook.com\/a.ronkainen\",\"https:\/\/www.instagram.com\/antti.ronkainen\/\",\"https:\/\/x.com\/https:\/\/twitter.com\/anttironkainen\"]}]}<\/script>\n<!-- \/ Yoast SEO plugin. -->","yoast_head_json":{"title":"\u201dEuroopan keskuspankin valuvikojen pit\u00e4isi olla ilmiselvi\u00e4 poliitikoille\u201d \u2013 Keskustelu Willem Buiterin kanssa\u00a0 - Vallan mahotonta!","description":"Willem Buiter on arvostettu taloustieteilij\u00e4, joka on toiminut Citigroupin p\u00e4\u00e4ekonomistina ja Englannin pankin johtokunnan j\u00e4senen\u00e4.","robots":{"index":"index","follow":"follow","max-snippet":"max-snippet:-1","max-image-preview":"max-image-preview:large","max-video-preview":"max-video-preview:-1"},"canonical":"https:\/\/suomenkuvalehti.fi\/vallan-mahotonta\/euroopan-keskuspankin-valuvikojen-pitaisi-olla-ilmiselvia-poliitikoille-keskustelu-willem-buiterin-kanssa\/","og_locale":"fi_FI","og_type":"article","og_title":"\u201dEuroopan keskuspankin valuvikojen pit\u00e4isi olla ilmiselvi\u00e4 poliitikoille\u201d \u2013 Keskustelu Willem Buiterin kanssa\u00a0 - Vallan mahotonta!","og_description":"Willem Buiter on arvostettu taloustieteilij\u00e4, joka on toiminut Citigroupin p\u00e4\u00e4ekonomistina ja Englannin pankin johtokunnan j\u00e4senen\u00e4.","og_url":"https:\/\/suomenkuvalehti.fi\/vallan-mahotonta\/euroopan-keskuspankin-valuvikojen-pitaisi-olla-ilmiselvia-poliitikoille-keskustelu-willem-buiterin-kanssa\/","og_site_name":"Vallan mahotonta!","article_author":"https:\/\/www.facebook.com\/a.ronkainen","article_published_time":"2025-03-17T10:35:01+00:00","article_modified_time":"2025-03-18T08:21:55+00:00","og_image":[{"width":600,"height":600,"url":"https:\/\/suomenkuvalehti.fi\/vallan-mahotonta\/wp-content\/uploads\/sites\/42\/2018\/05\/antti_j_ronkainen_blogi_pieni.jpg","type":"image\/jpeg"}],"author":"Antti Ronkainen","twitter_card":"summary_large_image","twitter_creator":"@https:\/\/twitter.com\/anttironkainen","twitter_misc":{"Written by":"Antti Ronkainen","Est. reading time":"14 minuuttia"},"schema":{"@context":"https:\/\/schema.org","@graph":[{"@type":"WebPage","@id":"https:\/\/suomenkuvalehti.fi\/vallan-mahotonta\/euroopan-keskuspankin-valuvikojen-pitaisi-olla-ilmiselvia-poliitikoille-keskustelu-willem-buiterin-kanssa\/","url":"https:\/\/suomenkuvalehti.fi\/vallan-mahotonta\/euroopan-keskuspankin-valuvikojen-pitaisi-olla-ilmiselvia-poliitikoille-keskustelu-willem-buiterin-kanssa\/","name":"\u201dEuroopan keskuspankin valuvikojen pit\u00e4isi olla ilmiselvi\u00e4 poliitikoille\u201d \u2013 Keskustelu Willem Buiterin kanssa\u00a0 - Vallan mahotonta!","isPartOf":{"@id":"https:\/\/suomenkuvalehti.fi\/vallan-mahotonta\/#website"},"primaryImageOfPage":{"@id":"https:\/\/suomenkuvalehti.fi\/vallan-mahotonta\/euroopan-keskuspankin-valuvikojen-pitaisi-olla-ilmiselvia-poliitikoille-keskustelu-willem-buiterin-kanssa\/#primaryimage"},"image":{"@id":"https:\/\/suomenkuvalehti.fi\/vallan-mahotonta\/euroopan-keskuspankin-valuvikojen-pitaisi-olla-ilmiselvia-poliitikoille-keskustelu-willem-buiterin-kanssa\/#primaryimage"},"thumbnailUrl":"https:\/\/suomenkuvalehti.fi\/vallan-mahotonta\/wp-content\/uploads\/sites\/42\/2018\/05\/antti_j_ronkainen_blogi_pieni.jpg","datePublished":"2025-03-17T10:35:01+00:00","dateModified":"2025-03-18T08:21:55+00:00","author":{"@id":"https:\/\/suomenkuvalehti.fi\/vallan-mahotonta\/#\/schema\/person\/aa34015af7a4bce21e1cdcf566bb57b0"},"description":"Willem Buiter on arvostettu taloustieteilij\u00e4, joka on toiminut Citigroupin p\u00e4\u00e4ekonomistina ja Englannin pankin johtokunnan j\u00e4senen\u00e4.","breadcrumb":{"@id":"https:\/\/suomenkuvalehti.fi\/vallan-mahotonta\/euroopan-keskuspankin-valuvikojen-pitaisi-olla-ilmiselvia-poliitikoille-keskustelu-willem-buiterin-kanssa\/#breadcrumb"},"inLanguage":"fi","potentialAction":[{"@type":"ReadAction","target":["https:\/\/suomenkuvalehti.fi\/vallan-mahotonta\/euroopan-keskuspankin-valuvikojen-pitaisi-olla-ilmiselvia-poliitikoille-keskustelu-willem-buiterin-kanssa\/"]}]},{"@type":"ImageObject","inLanguage":"fi","@id":"https:\/\/suomenkuvalehti.fi\/vallan-mahotonta\/euroopan-keskuspankin-valuvikojen-pitaisi-olla-ilmiselvia-poliitikoille-keskustelu-willem-buiterin-kanssa\/#primaryimage","url":"https:\/\/suomenkuvalehti.fi\/vallan-mahotonta\/wp-content\/uploads\/sites\/42\/2018\/05\/antti_j_ronkainen_blogi_pieni.jpg","contentUrl":"https:\/\/suomenkuvalehti.fi\/vallan-mahotonta\/wp-content\/uploads\/sites\/42\/2018\/05\/antti_j_ronkainen_blogi_pieni.jpg","width":600,"height":600},{"@type":"BreadcrumbList","@id":"https:\/\/suomenkuvalehti.fi\/vallan-mahotonta\/euroopan-keskuspankin-valuvikojen-pitaisi-olla-ilmiselvia-poliitikoille-keskustelu-willem-buiterin-kanssa\/#breadcrumb","itemListElement":[{"@type":"ListItem","position":1,"name":"Home","item":"https:\/\/suomenkuvalehti.fi\/vallan-mahotonta\/"},{"@type":"ListItem","position":2,"name":"\u201dEuroopan keskuspankin valuvikojen pit\u00e4isi olla ilmiselvi\u00e4 poliitikoille\u201d \u2013 Keskustelu Willem Buiterin kanssa\u00a0"}]},{"@type":"WebSite","@id":"https:\/\/suomenkuvalehti.fi\/vallan-mahotonta\/#website","url":"https:\/\/suomenkuvalehti.fi\/vallan-mahotonta\/","name":"Vallan mahotonta!","description":"Tutkija Antti Ronkainen seuraa maailmantalouden murrosta.","potentialAction":[{"@type":"SearchAction","target":{"@type":"EntryPoint","urlTemplate":"https:\/\/suomenkuvalehti.fi\/haku\/?q={search_term_string}"},"query-input":{"@type":"PropertyValueSpecification","valueRequired":true,"valueName":"search_term_string"}}],"inLanguage":"fi"},{"@type":"Person","@id":"https:\/\/suomenkuvalehti.fi\/vallan-mahotonta\/#\/schema\/person\/aa34015af7a4bce21e1cdcf566bb57b0","name":"Antti Ronkainen","image":{"@type":"ImageObject","inLanguage":"fi","@id":"https:\/\/suomenkuvalehti.fi\/vallan-mahotonta\/#\/schema\/person\/image\/","url":"https:\/\/suomenkuvalehti.fi\/vallan-mahotonta\/wp-content\/uploads\/sites\/42\/2018\/05\/antti_j_ronkainen_blogi_pieni-150x150.jpg","contentUrl":"https:\/\/suomenkuvalehti.fi\/vallan-mahotonta\/wp-content\/uploads\/sites\/42\/2018\/05\/antti_j_ronkainen_blogi_pieni-150x150.jpg","caption":"Antti Ronkainen"},"description":"Antti Ronkainen on poliittisen talouden v\u00e4it\u00f6skirjatutkija Helsingin yliopistolla.","sameAs":["http:\/\/anttironkainen.fi","https:\/\/www.facebook.com\/a.ronkainen","https:\/\/www.instagram.com\/antti.ronkainen\/","https:\/\/x.com\/https:\/\/twitter.com\/anttironkainen"]}]}},"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/suomenkuvalehti.fi\/vallan-mahotonta\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/10550","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/suomenkuvalehti.fi\/vallan-mahotonta\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/suomenkuvalehti.fi\/vallan-mahotonta\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/suomenkuvalehti.fi\/vallan-mahotonta\/wp-json\/wp\/v2\/users\/37967"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/suomenkuvalehti.fi\/vallan-mahotonta\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=10550"}],"version-history":[{"count":35,"href":"https:\/\/suomenkuvalehti.fi\/vallan-mahotonta\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/10550\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":10586,"href":"https:\/\/suomenkuvalehti.fi\/vallan-mahotonta\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/10550\/revisions\/10586"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/suomenkuvalehti.fi\/vallan-mahotonta\/wp-json\/wp\/v2\/media\/964"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/suomenkuvalehti.fi\/vallan-mahotonta\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=10550"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/suomenkuvalehti.fi\/vallan-mahotonta\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=10550"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/suomenkuvalehti.fi\/vallan-mahotonta\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=10550"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}