{"id":10264,"date":"2024-07-31T14:27:20","date_gmt":"2024-07-31T11:27:20","guid":{"rendered":"https:\/\/suomenkuvalehti.fi\/vallan-mahotonta\/?p=10264"},"modified":"2024-08-02T10:19:18","modified_gmt":"2024-08-02T07:19:18","slug":"ruotsin-monarkian-historia-hallitsijasukujen-kautta","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/suomenkuvalehti.fi\/vallan-mahotonta\/ruotsin-monarkian-historia-hallitsijasukujen-kautta\/","title":{"rendered":"Ruotsin monarkian historia hallitsijasukujen kautta"},"content":{"rendered":"\n

Kun koulun historian tunneilla k\u00e4ytiin l\u00e4pi Ruotsin kuninkaita, itsell\u00e4ni oli vaikeuksia erottaa Kustaita, Kaarleja ja Aadolfeja toisistaan. Lomaillessani Tukholman saaristossa ja lukuisissa linnoissa ja linnoituksissa p\u00e4\u00e4tin opiskella kuninkaiden historian eri hallitsijasukujen kautta, olkaa hyv\u00e4t. <\/p>\n\n\n\n

Ruotsissa on ollut viisi eri hallitsijasukua (Vaasa, Pfalz, Hessen, Holstein-Gottorp & Bernadotte), mink\u00e4 samankaltaiset etunimet peitt\u00e4v\u00e4t alleen. Samoin suuret j\u00e4rjestysluvut ovat liioitelleet kuninkaallisten m\u00e4\u00e4ri\u00e4. Monarkian valta on noussut ja laskenut suurvallan mukana ja kuningassukujen valtaa onkin mielek\u00e4st\u00e4 tarkastella monarkian ja aatelin v\u00e4lisen\u00e4 suhteena. <\/p>\n\n\n\n

Vaasat ja Ruotsin nousu suurvallaksi<\/strong> <\/p>\n\n\n\n

Ruotsin kasvu suurvallaksi tapahtui Vaasojen aikana. Tarina alkaa, kun vuorineuvos Eerik Vaasan<\/strong> poika Kustaa Aadolf<\/strong> syrj\u00e4ytti Tanskan kuningas Kristian II:n<\/strong> ja perusti monarkian, jossa kuninkuus periytyi. Kustaan tuoma vakaus perustui Ruotsin eroamiseen Tanskan johtamasta Kalmarin unionista, Lyypekin hallitsemasta Hansaliitosta ja Paavin johtamasta katolisesta kirkosta. <\/p>\n\n\n\n

Kustaan kuoltua h\u00e4nen poikansa Eerik XIV<\/strong> (kuninkaana 1560-1568), Juhana III<\/strong> (1568-1592) ja Kaarle IX<\/strong> (1599-1611) taistelivat vallasta. Juhana ja Kaarle syrj\u00e4yttiv\u00e4t ensin vainoharhaiseksi k\u00e4yneen ja aatelia murhanneen Eerikin, jonka j\u00e4lkeen ajautuivat keskin\u00e4iseen kamppailuun Ruotsin poliittisesta ja uskonnollisesta suunnasta. Kaarle ja Roomalle selk\u00e4ns\u00e4 k\u00e4\u00e4nt\u00e4nyt aateli eiv\u00e4t hyv\u00e4ksyneet Juhanan katolista ja puolalaista poikaa Sigismundia<\/strong> hallitsijakseen ja Suomessa k\u00e4ydyn sis\u00e4llissodan seurauksena Kaarlesta tuli kuningas Kaarle IX<\/strong>. Eerikin ja Kaarlen j\u00e4rjestysluvut liittoilivat huomattavasti heit\u00e4 edelt\u00e4neiden kuninkaiden m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4.<\/p>\n\n\n

\n
\n \"\"<\/a>
\n Vankityrm\u00e4 Kastelholman linnassa, jossa Eerik XIV oli vankina 1571. My\u00f6hemmin Juhana III antoi m\u00e4\u00e4r\u00e4yksen myrkytt\u00e4\u00e4 veljens\u00e4 arsenikilla. <\/figcaption>\n <\/div>\n<\/figure>\n\n\n\n

Kuninkaiden aika meni paitsi valtakamppailuihin, my\u00f6s sotimiseen. Kaarle IX:n kuollessa Ruotsi oli sodassa Tanskan, Ven\u00e4j\u00e4n ja Puolan kanssa. Is\u00e4lt\u00e4 perityt sodat tekiv\u00e4t Kustaa II Aadolfista<\/strong> (1611-1632) yhden aikansa juhlituimmista sotasankareista, jota ihailivat niin Carl von Clausewitz<\/strong> kuin Napoleonkin<\/strong>. Kuninkaan sotiessa 30-vuotista sotaa kansleri Axel Oxenstiernasta<\/strong> tuli yksi Ruotsin merkitt\u00e4vimmist\u00e4 valtiomiehist\u00e4, joka uudisti merkitt\u00e4v\u00e4sti Ruotsin hallintoa. Oxenstiernalta on j\u00e4\u00e4nyt el\u00e4m\u00e4\u00e4n lent\u00e4v\u00e4 lause, ”poikani, kumpa tiet\u00e4isit miten v\u00e4h\u00e4ll\u00e4 j\u00e4rjelle t\u00e4t\u00e4 maailmaa hallitaan”<\/em>.<\/p>\n\n\n\n

Kuninkaan kuollessa L\u00fctzenin taistelussa 1632, kuningattereksi nousi h\u00e4nen 8-vuotias tyt\u00e4r Kristiina<\/strong> (1632-1654). Oxenstierna teki itsest\u00e4\u00e4n Ruotsin tosiasiallisen valtiaan ja k\u00e4vi 30-vuotisen sodan loppuun, mink\u00e4 my\u00f6t\u00e4 Ruotsi oli noussut eurooppalaiseksi suurvallaksi. Samaan aikaan Kristiinan holhoojahallitus jakoi aatelille l\u00e4\u00e4nityksi\u00e4 ja monarkian valta v\u00e4heni. Vaasojen aika p\u00e4\u00e4ttyy hallitsijasuvun mieslinja sammuessa. Kaikkien tyrmistykseksi Kristiina p\u00e4\u00e4tti luopua kruunusta, k\u00e4\u00e4tyi katoliseksi ja matkasi Roomaan. <\/p>\n\n\n\n

Pfalzilaisen suvun jatkuvat sodat<\/strong><\/p>\n\n\n\n

Kristiinan serkun Kaarle X Kustaan<\/strong> (1654-1660) valtaannoususta alkaa kuningashuoneen pfalzilainen aika, jota leimaavat monarkian vallan vahvistuminen ja sotien jatkuminen. Kaarle X Kustaa aloitti reduktion, jossa aatelille jaettuja l\u00e4\u00e4nityksi\u00e4 palautettiin kuningashuoneelle. H\u00e4nen poikansa Kaarle XI:n<\/strong> (1660-1697) suorittaman ison reduktion my\u00f6t\u00e4 kruunun maanomistukset kasvoivat 1 prosentista ja 30 prosenttiin ja verotulot moninkertaistuivat. Reduktiosta hy\u00f6tyiv\u00e4t my\u00f6s talonpojat, sill\u00e4 sen j\u00e4lkeen kruunu, aateli ja talonpojat omistivat kukin noin kolmanneksen Ruotsin maista. Vuonna 1663 s\u00e4\u00e4dyt antoivat Kaarlelle itsevaltiuden.<\/p>\n\n\n\n

Vaikka kruunun valta oli palautunut ja valtion tulot oli varmistettu, Ruotsin suurvalta alkoi heiket\u00e4 jatkuvan sotimisen my\u00f6t\u00e4. Ruotsin, Ven\u00e4j\u00e4n ja muiden laajenemishalut johtivat Kaarle X Kustaan pohjan sotaan (1655-1661) ja h\u00e4nen pojanpoikansa Kaarle XII<\/strong> (1697-1718) k\u00e4vi l\u00e4hes koko kuninkuutensa ajan suurta pohjan sotaa (1700-1721) Ven\u00e4j\u00e4\u00e4, Tanskan ja Saksin muodostamaa liittoumaa vastaan, jotka halusivat valloittaa takaisin Ruotsin 1600-luvulla valtaamat alueet. Kaarle XII oli suurimman osan ajasta ulkomailla ja sai lopulta kuulan p\u00e4\u00e4h\u00e4ns\u00e4 Norjassa. V\u00e4hemm\u00e4lle huomiolle Ruotsin kuninkaallisten historiassa on j\u00e4\u00e4nyt Kaarle X Kustaan puoliso Hedvig Eleonoora<\/strong>, josta tuli vain 23-vuotiaana leskikuningatar ja h\u00e4n toimi niin poikansa kuin pojanpoikansa holhoojahallitusten johtajana. <\/p>\n\n\n\n

Vallasta riisuttu Hessenin kuningas<\/strong><\/p>\n\n\n\n

Kaarle XII oli lapseton, joten kuningattareksi nousi h\u00e4nen siskonsa Ulriika Eleonoora<\/strong> (1718-1720), joka antoi kruunun kuitenkin nopeasti eteenp\u00e4in hessenil\u00e4iselle miehelleen Fredrikille. Fredrik I<\/strong> (1720-1751) neuvotteli rauhasta, jossa Ruotsi menetti l\u00e4hes kaikki mertentakaiset alueet Baltiassa ja Saksassa sek\u00e4 suuria osia Suomesta. Suuren pohjan sodan seurauksena Ruotsi menetti suurvalta-asemansa ja Ven\u00e4j\u00e4 nousi It\u00e4meren hallitsijaksi. <\/p>\n\n\n\n

Fredrik I:n my\u00f6t\u00e4 monarkia siirtyi hessenil\u00e4iseen aikaan ja Ruotsissa on kiistelty pitk\u00e4\u00e4n, oliko Kaarle XII:n kuoleman takana Fredrikin j\u00e4rjest\u00e4m\u00e4 salaliitto. S\u00e4\u00e4dyt alistivat kuninkaan valtiop\u00e4iville ja Fredrik keskittyi edustusteht\u00e4viin, mets\u00e4stykseen ja naisseikkailuihin. Heikentyneest\u00e4 suurvalta-asemasta kertoo sekin, ett\u00e4 Ven\u00e4j\u00e4 vaati Turun rauhassa vuonna 1743, ett\u00e4 kruununperij\u00e4ksi asetetaan Ven\u00e4j\u00e4-mielinen saksalainen prinssi. Hessenil\u00e4inen kausi j\u00e4i n\u00e4in ollen Fredrikiin. <\/p>\n\n\n\n

Holstein-Gottorpit ja ep\u00e4onnistunut suurvalta-ajan palauttaminen<\/strong><\/p>\n\n\n\n

Aadolf Fredrikin<\/strong> (1751-1771) my\u00f6t\u00e4 monarkia siirtyy Holstein-Gottorpien aikaan. Hatut ja myssyt taistelivat valtiop\u00e4ivill\u00e4 ja kuningas oli vain symbolinen keulakuva. H\u00e4nen poikansa Kustaa III<\/strong> (1771-1792) yritti ensin tasapainoilla s\u00e4\u00e4tyjen ja puolueiden v\u00e4lill\u00e4, mutta suoritti pian vallankaappauksen, jossa kuninkaan valtaa lis\u00e4ttiin valtiop\u00e4ivien ja erityisesti aatelin kustannuksella. H\u00e4n teki valistuksen hengess\u00e4 lukuisia uudistuksia, kuten kielsi kidutuksen ja julisti uskonnonvapauden sek\u00e4 perusti Kuninkaallisen oopperan, Kuninkaallisen draamateatterin ja Ruotsin Akatemian. Kustaan valistunutta aikaa kutsutaan kustavilaisuudeksi.<\/p>\n\n\n\n

Kustaa III:n aikaa voidaan pit\u00e4\u00e4 my\u00f6s viimeisen\u00e4 yrityksen\u00e4 palauttaa Ruotsin suurvalta ja monarkian kultakausi. Kustaa III julisti Ven\u00e4j\u00e4lle sodan 1788 pyrkimyksen\u00e4\u00e4n palauttaa Fredrik I:n aikana menetetyt alueet, mutta sota p\u00e4\u00e4tyi parin vuoden j\u00e4lkeen ilman rajamuutoksia. Lopulta aateliset juonivat salaliiton, kapteeni Jacob Johan Anckarstr\u00f6m<\/strong> ampui kuningasta ruosteisella naulalla naamiaisissa ja kuningas kuoli pari viikkoa my\u00f6hemmin. <\/p>\n\n\n\n

Kuninkaaksi nousi Kustaan poika Kustaa IV Aadolf<\/strong> (1792-1809), joka menetti Suomen sodassa (1808-1809) lopullisesti Suomen Ven\u00e4j\u00e4lle – puolet Ruotsin pinta-alasta ja kolmasosan v\u00e4est\u00f6st\u00e4. Kustaa IV Aadolf vangittiin ja karkotettiin perheineen maasta. Suomen valtiollinen historia aloitetaan yleens\u00e4 Suomen autonomian ajasta osana Ven\u00e4j\u00e4\u00e4, vaikka Ruotsin kuningashuoneiden historia on my\u00f6s Suomen historiaa ja useat taistelut on k\u00e4yty Suomessa. <\/p>\n\n\n

\n
\n \"\"<\/a>
\n Huone, jossa Kustaa IV Aadolf luopui kruunusta Gripsholmin linnassa 1809. Asiakirja etualalla. <\/figcaption>\n <\/div>\n<\/figure>\n\n\n\n

Bernadotte-suvun valtaannousu<\/strong><\/p>\n\n\n\n

V\u00e4liaikaiskuninkaaksi nimettiin Kustaa III:n kuusikymppinen veli Kaarle XIII<\/strong> (1809-1818). Kaarle XIII oli lapseton, joten valtiop\u00e4iv\u00e4t m\u00e4\u00e4r\u00e4siv\u00e4t h\u00e4net adoptoimaan tanskalais-saksalaisen prinssin. Kruununprinssi kuitenkin kuoli pian valintansa j\u00e4lkeen ja monien sattumusten j\u00e4lkeen valtiop\u00e4iv\u00e4t m\u00e4\u00e4r\u00e4si vuonna 1810 kruununprinssiksi ranskalaisen sotilaan Jean-Baptiste Bernadotten<\/strong>, joka vastusti vallankumouksen hengess\u00e4 rojalisteja. <\/p>\n\n\n\n

Vallankumouksen my\u00f6t\u00e4 Bernadotte oli noussut aatelittomana marsalkaksi, toiminut sotaministerin\u00e4 ja oli Napoleonin<\/strong> suosikki, mink\u00e4 uskottiin takaavan hyv\u00e4t v\u00e4lit Ranskaan ja auttamaan Suomen takaisin valtaamisessa. Bernadotte johti Ruotsia jo kruununprinssin\u00e4 vanhan Kaarle XIII:n sairastellessa. Vastoin odotuksia h\u00e4n solmi Ven\u00e4j\u00e4\u00e4n l\u00e4heiset v\u00e4lit, mink\u00e4 seurauksena Norja yhdistyi Ruotsiin. Kaarle XIII:n kuoltua Bernadottesta tuli Kaarle XIV Juhana<\/strong> (1818-1844). Bernadottet ovat Ruotsin pitk\u00e4aikaisin hallitsijasuku, jotka hallitsevat edelleenkin.<\/p>\n\n\n\n

Vuonna 1809 kirjoitettu uusi perustuslaki riisui kuninkaan itsevaltiudesta, mutta toimeenpanovaltansa turvin kuninkaat onnistuivat viel\u00e4 vesitt\u00e4m\u00e4\u00e4n valtiop\u00e4ivien reformeja. Ruotsin s\u00e4\u00e4tyvaltiop\u00e4iv\u00e4t lakkauttivat kuitenkin itse itsens\u00e4 1865, vuonna 1867 siirryttiin kaksikamariin valtiop\u00e4iviin ja otettiin k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n \u00e4\u00e4nioikeus (joskin yli 35-vuotiaille ja vauraille rajattu). Vuosina 1907-1909 \u00e4\u00e4nioikeus annettiin 24-vuotiaille miehille sek\u00e4 tuloihin ja vaurauteen liittyv\u00e4t vaatimukset poistettiin. \u00c4\u00e4nioikeus ulotettiin asteittain naisille vuosina 1919-1921. <\/p>\n\n\n\n

I maailmansodan aikana sovittiin, ett\u00e4 hallituksen tuli nauttia valtiop\u00e4ivien luottamusta, mik\u00e4 tarkoitti kuningasvallan loppua ja siirtymist\u00e4 parlamentaariseen demokratiaan. Vuonna 1970 siirryttiin yksikamariseen parlamenttiin ja 1975 nykyiselt\u00e4 kuninkaalta Kaarle XVI Kustaalta<\/strong> (kuninkaana 1973 l\u00e4htien) riisuttiin kaikki toimeenpanovalta, jolloin kuninkaasta tuli Ruotsin symbolinen johtaja. Vuonna 1980 valtiop\u00e4iv\u00e4t s\u00e4\u00e4ti kruunun perimysj\u00e4rjestyksen uudistuksesta, joka tekee Victoriasta<\/strong> kruununprinsessan ja Ruotsin seuraavan kuningattaren.<\/p>\n\n\n\n

1.8.2024 Poistettu maininta Kustaa III:n julistamasta lehdist\u00f6nvapaudesta sek\u00e4 lis\u00e4tty tiedot \u00e4\u00e4nioikeudesta sek\u00e4 parlamentaariseen demokratiaan siirtymisest\u00e4.<\/em><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Kun koulun historian tunneilla k\u00e4ytiin l\u00e4pi Ruotsin kuninkaita, itsell\u00e4ni oli vaikeuksia erottaa Kustaita, Kaarleja ja Aadolfeja toisistaan. Lomaillessani Tukholman saaristossa ja lukuisissa linnoissa ja linnoituksissa p\u00e4\u00e4tin opiskella kuninkaiden historian eri
\nhall…<\/p>\n","protected":false},"author":37967,"featured_media":10270,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"asauth_required_access_level":3,"asauth_cansharepaid":"true","om_header_attributes":[],"footnotes":"","om_featured_image_focal_point":[],"om_primary_tag":705,"om_contributors":[],"om_co_authors":[],"beyondwords_generate_audio":"","beyondwords_project_id":"","beyondwords_content_id":"","beyondwords_preview_token":"","beyondwords_player_content":"","beyondwords_player_style":"","beyondwords_language_code":"","beyondwords_language_id":"","beyondwords_title_voice_id":"","beyondwords_body_voice_id":"","beyondwords_summary_voice_id":"","beyondwords_error_message":"","beyondwords_disabled":"","beyondwords_delete_content":"","beyondwords_podcast_id":"","beyondwords_hash":"","publish_post_to_speechkit":"","speechkit_hash":"","speechkit_generate_audio":"","speechkit_project_id":"","speechkit_podcast_id":"","speechkit_error_message":"","speechkit_disabled":"","speechkit_access_key":"","speechkit_error":"","speechkit_info":"","speechkit_response":"","speechkit_retries":"","speechkit_status":"","speechkit_updated_at":"","_speechkit_link":"","_speechkit_text":""},"categories":[1],"tags":[750,705,748,751],"class_list":["post-10264","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-vallan-mahotonta","tag-aateli","tag-historiariennot","tag-ruotsi","tag-valtiopaivat"],"om_views":null,"acf":{"tuuma_off":false,"tuuma_kysymys":"","tuuma_vastaus":""},"asauth":{"required_access_level":1,"share_token":"","is_paid":false},"yoast_head":"\nRuotsin monarkian historia hallitsijasukujen kautta - Vallan mahotonta!<\/title>\n<meta name=\"robots\" content=\"index, follow, max-snippet:-1, max-image-preview:large, max-video-preview:-1\" \/>\n<link rel=\"canonical\" href=\"https:\/\/suomenkuvalehti.fi\/vallan-mahotonta\/ruotsin-monarkian-historia-hallitsijasukujen-kautta\/\" \/>\n<meta property=\"og:locale\" content=\"fi_FI\" \/>\n<meta property=\"og:type\" content=\"article\" \/>\n<meta property=\"og:title\" content=\"Ruotsin monarkian historia hallitsijasukujen kautta - Vallan mahotonta!\" \/>\n<meta property=\"og:description\" content=\"Kun koulun historian tunneilla k\u00e4ytiin l\u00e4pi Ruotsin kuninkaita, itsell\u00e4ni oli vaikeuksia erottaa Kustaita, Kaarleja ja Aadolfeja toisistaan. Lomaillessani Tukholman saaristossa ja lukuisissa linnoissa ja linnoituksissa p\u00e4\u00e4tin opiskella kuninkaiden historian eri hall…\" \/>\n<meta property=\"og:url\" content=\"https:\/\/suomenkuvalehti.fi\/vallan-mahotonta\/ruotsin-monarkian-historia-hallitsijasukujen-kautta\/\" \/>\n<meta property=\"og:site_name\" content=\"Vallan mahotonta!\" \/>\n<meta property=\"article:author\" content=\"https:\/\/www.facebook.com\/a.ronkainen\" \/>\n<meta property=\"article:published_time\" content=\"2024-07-31T11:27:20+00:00\" \/>\n<meta property=\"article:modified_time\" content=\"2024-08-02T07:19:18+00:00\" \/>\n<meta property=\"og:image\" content=\"https:\/\/suomenkuvalehti.fi\/vallan-mahotonta\/wp-content\/uploads\/sites\/42\/2024\/07\/whatsapp-image-2024-07-31-at-13.09.53.jpeg\" \/>\n\t<meta property=\"og:image:width\" content=\"1600\" \/>\n\t<meta property=\"og:image:height\" content=\"994\" \/>\n\t<meta property=\"og:image:type\" content=\"image\/jpeg\" \/>\n<meta name=\"author\" content=\"Antti Ronkainen\" \/>\n<meta name=\"twitter:card\" content=\"summary_large_image\" \/>\n<meta name=\"twitter:creator\" content=\"@https:\/\/twitter.com\/anttironkainen\" \/>\n<meta name=\"twitter:label1\" content=\"Written by\" \/>\n\t<meta name=\"twitter:data1\" content=\"Antti Ronkainen\" \/>\n\t<meta name=\"twitter:label2\" content=\"Est. reading time\" \/>\n\t<meta name=\"twitter:data2\" content=\"8 minuuttia\" \/>\n<script type=\"application\/ld+json\" class=\"yoast-schema-graph\">{\"@context\":\"https:\/\/schema.org\",\"@graph\":[{\"@type\":\"WebPage\",\"@id\":\"https:\/\/suomenkuvalehti.fi\/vallan-mahotonta\/ruotsin-monarkian-historia-hallitsijasukujen-kautta\/\",\"url\":\"https:\/\/suomenkuvalehti.fi\/vallan-mahotonta\/ruotsin-monarkian-historia-hallitsijasukujen-kautta\/\",\"name\":\"Ruotsin monarkian historia hallitsijasukujen kautta - Vallan mahotonta!\",\"isPartOf\":{\"@id\":\"https:\/\/suomenkuvalehti.fi\/vallan-mahotonta\/#website\"},\"primaryImageOfPage\":{\"@id\":\"https:\/\/suomenkuvalehti.fi\/vallan-mahotonta\/ruotsin-monarkian-historia-hallitsijasukujen-kautta\/#primaryimage\"},\"image\":{\"@id\":\"https:\/\/suomenkuvalehti.fi\/vallan-mahotonta\/ruotsin-monarkian-historia-hallitsijasukujen-kautta\/#primaryimage\"},\"thumbnailUrl\":\"https:\/\/suomenkuvalehti.fi\/vallan-mahotonta\/wp-content\/uploads\/sites\/42\/2024\/07\/whatsapp-image-2024-07-31-at-13.09.53.jpeg\",\"datePublished\":\"2024-07-31T11:27:20+00:00\",\"dateModified\":\"2024-08-02T07:19:18+00:00\",\"author\":{\"@id\":\"https:\/\/suomenkuvalehti.fi\/vallan-mahotonta\/#\/schema\/person\/aa34015af7a4bce21e1cdcf566bb57b0\"},\"breadcrumb\":{\"@id\":\"https:\/\/suomenkuvalehti.fi\/vallan-mahotonta\/ruotsin-monarkian-historia-hallitsijasukujen-kautta\/#breadcrumb\"},\"inLanguage\":\"fi\",\"potentialAction\":[{\"@type\":\"ReadAction\",\"target\":[\"https:\/\/suomenkuvalehti.fi\/vallan-mahotonta\/ruotsin-monarkian-historia-hallitsijasukujen-kautta\/\"]}]},{\"@type\":\"ImageObject\",\"inLanguage\":\"fi\",\"@id\":\"https:\/\/suomenkuvalehti.fi\/vallan-mahotonta\/ruotsin-monarkian-historia-hallitsijasukujen-kautta\/#primaryimage\",\"url\":\"https:\/\/suomenkuvalehti.fi\/vallan-mahotonta\/wp-content\/uploads\/sites\/42\/2024\/07\/whatsapp-image-2024-07-31-at-13.09.53.jpeg\",\"contentUrl\":\"https:\/\/suomenkuvalehti.fi\/vallan-mahotonta\/wp-content\/uploads\/sites\/42\/2024\/07\/whatsapp-image-2024-07-31-at-13.09.53.jpeg\",\"width\":1600,\"height\":994,\"caption\":\"Drottningholmin linna, jossa Kaarle XVI Kustaa ja kuningatar Silvia asuvat.\"},{\"@type\":\"BreadcrumbList\",\"@id\":\"https:\/\/suomenkuvalehti.fi\/vallan-mahotonta\/ruotsin-monarkian-historia-hallitsijasukujen-kautta\/#breadcrumb\",\"itemListElement\":[{\"@type\":\"ListItem\",\"position\":1,\"name\":\"Home\",\"item\":\"https:\/\/suomenkuvalehti.fi\/vallan-mahotonta\/\"},{\"@type\":\"ListItem\",\"position\":2,\"name\":\"Ruotsin monarkian historia hallitsijasukujen kautta\"}]},{\"@type\":\"WebSite\",\"@id\":\"https:\/\/suomenkuvalehti.fi\/vallan-mahotonta\/#website\",\"url\":\"https:\/\/suomenkuvalehti.fi\/vallan-mahotonta\/\",\"name\":\"Vallan mahotonta!\",\"description\":\"Tutkija Antti Ronkainen seuraa maailmantalouden murrosta.\",\"potentialAction\":[{\"@type\":\"SearchAction\",\"target\":{\"@type\":\"EntryPoint\",\"urlTemplate\":\"https:\/\/suomenkuvalehti.fi\/haku\/?q={search_term_string}\"},\"query-input\":{\"@type\":\"PropertyValueSpecification\",\"valueRequired\":true,\"valueName\":\"search_term_string\"}}],\"inLanguage\":\"fi\"},{\"@type\":\"Person\",\"@id\":\"https:\/\/suomenkuvalehti.fi\/vallan-mahotonta\/#\/schema\/person\/aa34015af7a4bce21e1cdcf566bb57b0\",\"name\":\"Antti Ronkainen\",\"image\":{\"@type\":\"ImageObject\",\"inLanguage\":\"fi\",\"@id\":\"https:\/\/suomenkuvalehti.fi\/vallan-mahotonta\/#\/schema\/person\/image\/\",\"url\":\"https:\/\/suomenkuvalehti.fi\/vallan-mahotonta\/wp-content\/uploads\/sites\/42\/2018\/05\/antti_j_ronkainen_blogi_pieni-150x150.jpg\",\"contentUrl\":\"https:\/\/suomenkuvalehti.fi\/vallan-mahotonta\/wp-content\/uploads\/sites\/42\/2018\/05\/antti_j_ronkainen_blogi_pieni-150x150.jpg\",\"caption\":\"Antti Ronkainen\"},\"description\":\"Antti Ronkainen on poliittisen talouden v\u00e4it\u00f6skirjatutkija Helsingin yliopistolla.\",\"sameAs\":[\"http:\/\/anttironkainen.fi\",\"https:\/\/www.facebook.com\/a.ronkainen\",\"https:\/\/www.instagram.com\/antti.ronkainen\/\",\"https:\/\/x.com\/https:\/\/twitter.com\/anttironkainen\"]}]}<\/script>\n<!-- \/ Yoast SEO plugin. -->","yoast_head_json":{"title":"Ruotsin monarkian historia hallitsijasukujen kautta - Vallan mahotonta!","robots":{"index":"index","follow":"follow","max-snippet":"max-snippet:-1","max-image-preview":"max-image-preview:large","max-video-preview":"max-video-preview:-1"},"canonical":"https:\/\/suomenkuvalehti.fi\/vallan-mahotonta\/ruotsin-monarkian-historia-hallitsijasukujen-kautta\/","og_locale":"fi_FI","og_type":"article","og_title":"Ruotsin monarkian historia hallitsijasukujen kautta - Vallan mahotonta!","og_description":"Kun koulun historian tunneilla k\u00e4ytiin l\u00e4pi Ruotsin kuninkaita, itsell\u00e4ni oli vaikeuksia erottaa Kustaita, Kaarleja ja Aadolfeja toisistaan. Lomaillessani Tukholman saaristossa ja lukuisissa linnoissa ja linnoituksissa p\u00e4\u00e4tin opiskella kuninkaiden historian eri hall…","og_url":"https:\/\/suomenkuvalehti.fi\/vallan-mahotonta\/ruotsin-monarkian-historia-hallitsijasukujen-kautta\/","og_site_name":"Vallan mahotonta!","article_author":"https:\/\/www.facebook.com\/a.ronkainen","article_published_time":"2024-07-31T11:27:20+00:00","article_modified_time":"2024-08-02T07:19:18+00:00","og_image":[{"width":1600,"height":994,"url":"https:\/\/suomenkuvalehti.fi\/vallan-mahotonta\/wp-content\/uploads\/sites\/42\/2024\/07\/whatsapp-image-2024-07-31-at-13.09.53.jpeg","type":"image\/jpeg"}],"author":"Antti Ronkainen","twitter_card":"summary_large_image","twitter_creator":"@https:\/\/twitter.com\/anttironkainen","twitter_misc":{"Written by":"Antti Ronkainen","Est. reading time":"8 minuuttia"},"schema":{"@context":"https:\/\/schema.org","@graph":[{"@type":"WebPage","@id":"https:\/\/suomenkuvalehti.fi\/vallan-mahotonta\/ruotsin-monarkian-historia-hallitsijasukujen-kautta\/","url":"https:\/\/suomenkuvalehti.fi\/vallan-mahotonta\/ruotsin-monarkian-historia-hallitsijasukujen-kautta\/","name":"Ruotsin monarkian historia hallitsijasukujen kautta - Vallan mahotonta!","isPartOf":{"@id":"https:\/\/suomenkuvalehti.fi\/vallan-mahotonta\/#website"},"primaryImageOfPage":{"@id":"https:\/\/suomenkuvalehti.fi\/vallan-mahotonta\/ruotsin-monarkian-historia-hallitsijasukujen-kautta\/#primaryimage"},"image":{"@id":"https:\/\/suomenkuvalehti.fi\/vallan-mahotonta\/ruotsin-monarkian-historia-hallitsijasukujen-kautta\/#primaryimage"},"thumbnailUrl":"https:\/\/suomenkuvalehti.fi\/vallan-mahotonta\/wp-content\/uploads\/sites\/42\/2024\/07\/whatsapp-image-2024-07-31-at-13.09.53.jpeg","datePublished":"2024-07-31T11:27:20+00:00","dateModified":"2024-08-02T07:19:18+00:00","author":{"@id":"https:\/\/suomenkuvalehti.fi\/vallan-mahotonta\/#\/schema\/person\/aa34015af7a4bce21e1cdcf566bb57b0"},"breadcrumb":{"@id":"https:\/\/suomenkuvalehti.fi\/vallan-mahotonta\/ruotsin-monarkian-historia-hallitsijasukujen-kautta\/#breadcrumb"},"inLanguage":"fi","potentialAction":[{"@type":"ReadAction","target":["https:\/\/suomenkuvalehti.fi\/vallan-mahotonta\/ruotsin-monarkian-historia-hallitsijasukujen-kautta\/"]}]},{"@type":"ImageObject","inLanguage":"fi","@id":"https:\/\/suomenkuvalehti.fi\/vallan-mahotonta\/ruotsin-monarkian-historia-hallitsijasukujen-kautta\/#primaryimage","url":"https:\/\/suomenkuvalehti.fi\/vallan-mahotonta\/wp-content\/uploads\/sites\/42\/2024\/07\/whatsapp-image-2024-07-31-at-13.09.53.jpeg","contentUrl":"https:\/\/suomenkuvalehti.fi\/vallan-mahotonta\/wp-content\/uploads\/sites\/42\/2024\/07\/whatsapp-image-2024-07-31-at-13.09.53.jpeg","width":1600,"height":994,"caption":"Drottningholmin linna, jossa Kaarle XVI Kustaa ja kuningatar Silvia asuvat."},{"@type":"BreadcrumbList","@id":"https:\/\/suomenkuvalehti.fi\/vallan-mahotonta\/ruotsin-monarkian-historia-hallitsijasukujen-kautta\/#breadcrumb","itemListElement":[{"@type":"ListItem","position":1,"name":"Home","item":"https:\/\/suomenkuvalehti.fi\/vallan-mahotonta\/"},{"@type":"ListItem","position":2,"name":"Ruotsin monarkian historia hallitsijasukujen kautta"}]},{"@type":"WebSite","@id":"https:\/\/suomenkuvalehti.fi\/vallan-mahotonta\/#website","url":"https:\/\/suomenkuvalehti.fi\/vallan-mahotonta\/","name":"Vallan mahotonta!","description":"Tutkija Antti Ronkainen seuraa maailmantalouden murrosta.","potentialAction":[{"@type":"SearchAction","target":{"@type":"EntryPoint","urlTemplate":"https:\/\/suomenkuvalehti.fi\/haku\/?q={search_term_string}"},"query-input":{"@type":"PropertyValueSpecification","valueRequired":true,"valueName":"search_term_string"}}],"inLanguage":"fi"},{"@type":"Person","@id":"https:\/\/suomenkuvalehti.fi\/vallan-mahotonta\/#\/schema\/person\/aa34015af7a4bce21e1cdcf566bb57b0","name":"Antti Ronkainen","image":{"@type":"ImageObject","inLanguage":"fi","@id":"https:\/\/suomenkuvalehti.fi\/vallan-mahotonta\/#\/schema\/person\/image\/","url":"https:\/\/suomenkuvalehti.fi\/vallan-mahotonta\/wp-content\/uploads\/sites\/42\/2018\/05\/antti_j_ronkainen_blogi_pieni-150x150.jpg","contentUrl":"https:\/\/suomenkuvalehti.fi\/vallan-mahotonta\/wp-content\/uploads\/sites\/42\/2018\/05\/antti_j_ronkainen_blogi_pieni-150x150.jpg","caption":"Antti Ronkainen"},"description":"Antti Ronkainen on poliittisen talouden v\u00e4it\u00f6skirjatutkija Helsingin yliopistolla.","sameAs":["http:\/\/anttironkainen.fi","https:\/\/www.facebook.com\/a.ronkainen","https:\/\/www.instagram.com\/antti.ronkainen\/","https:\/\/x.com\/https:\/\/twitter.com\/anttironkainen"]}]}},"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/suomenkuvalehti.fi\/vallan-mahotonta\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/10264","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/suomenkuvalehti.fi\/vallan-mahotonta\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/suomenkuvalehti.fi\/vallan-mahotonta\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/suomenkuvalehti.fi\/vallan-mahotonta\/wp-json\/wp\/v2\/users\/37967"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/suomenkuvalehti.fi\/vallan-mahotonta\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=10264"}],"version-history":[{"count":10,"href":"https:\/\/suomenkuvalehti.fi\/vallan-mahotonta\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/10264\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":10280,"href":"https:\/\/suomenkuvalehti.fi\/vallan-mahotonta\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/10264\/revisions\/10280"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/suomenkuvalehti.fi\/vallan-mahotonta\/wp-json\/wp\/v2\/media\/10270"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/suomenkuvalehti.fi\/vallan-mahotonta\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=10264"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/suomenkuvalehti.fi\/vallan-mahotonta\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=10264"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/suomenkuvalehti.fi\/vallan-mahotonta\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=10264"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}