{"id":10251,"date":"2024-07-15T08:08:00","date_gmt":"2024-07-15T05:08:00","guid":{"rendered":"https:\/\/suomenkuvalehti.fi\/vallan-mahotonta\/?p=10251"},"modified":"2024-07-15T08:12:42","modified_gmt":"2024-07-15T05:12:42","slug":"hajottiko-macron-kansalliskokouksen-vai-viidennen-tasavallan-louis-clerc","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/suomenkuvalehti.fi\/vallan-mahotonta\/hajottiko-macron-kansalliskokouksen-vai-viidennen-tasavallan-louis-clerc\/","title":{"rendered":"Hajottiko Macron kansalliskokouksen vai viidennen tasavallan?"},"content":{"rendered":"\n<p><em>Keskustelu poliittisen\u00a0historian professori\u00a0<strong>Louis\u00a0Clercin<\/strong>\u00a0kanssa Ranskan ennenaikaisten vaalien seurauksista Ranskalle ja Euroopalle.<\/em> <em>Uuden kansalliskokouksen ensimm\u00e4inen istunto on ensi keskiviikkona, mihin menness\u00e4 asiat voivat el\u00e4\u00e4 viel\u00e4 paljonkin.<\/em><\/p>\n\n\n\n<p><strong><strong>Vaalitulo<\/strong>sta on pidetty jonkinlaisena helpotuksena, kun laitaoikeisto ei saanut\u00a0enemmist\u00f6\u00e4. Toisaalta Macronia tukevat keskiryhm\u00e4t (<em>Ensemble<\/em>) menettiv\u00e4t noin 80 paikkaa, \u00e4\u00e4rilaidat vahvistuivat ja\u00a0parlamentin alahuone on jakautunut kolmeen toisiaan vihaavaan blokkiin, mink\u00e4 seurauksena on vaikeaa muodostaa vakaata hallitusta\u00a0Ranskaan. Mit\u00e4 Macron oikein tavoitteli kansalliskokouksen hajottamisella ja ennenaikaisilla vaaleilla?<\/strong><\/p>\n\n\n\n<p>Vaikea sanoa, mit\u00e4 Macronin \u201cp\u00e4\u00e4ss\u00e4 liikkui\u201d. Eurovaalien tulos oli h\u00e4nelle selke\u00e4sti shokki, mutta\u00a0<em>Le Monden<\/em>\u00a0tietojen perusteella h\u00e4n oli pohtinut Parlamentin alahuoneen hajottamista jo pitk\u00e4\u00e4n. Ilmeisesti ajatus oli saada oikeistolainen enemmist\u00f6, mit\u00e4 tukevat my\u00f6s lehtitiedot, joiden mukaan Macron ei itse olisi halunnut toisella kierroksella yhteisty\u00f6t\u00e4 vasemmiston ja keskiryhmien v\u00e4lill\u00e4.\u00a0<\/p>\n\n\n\n<p>Toinen vaihtoehto olisi ollut saada aikaan tilanne, jossa hallituksen olisi tullut hakea oikeistosta ja \u00e4\u00e4rioikeistosta tapauskohtaiset enemmist\u00f6t erilaisille lakiesityksille. Eli k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 sama tilanne, joka Ranskassa on vallinnut vuoden 2022 vaaleista l\u00e4htien, jolloin Macronin liike menetti enemmist\u00f6n parlamentissa. Esimerkiksi kiistanalainen el\u00e4ke-uudistus\u00a0meni l\u00e4pi\u00a0oikeiston \u00e4\u00e4nill\u00e4 ja maahanmuuttouudistus \u00e4\u00e4rioikeiston \u00e4\u00e4nill\u00e4.\u00a0<\/p>\n\n\n\n<p>Vasemmiston uuden kansanrintaman (<em>Nouveau Front Populaire<\/em>, NFP) hyv\u00e4t tulokset ja\u00a0<em>Kansallisen liittouman<\/em>\u00a0(<em>Rassemblement National<\/em>, RN) ennakoitua huonompi tulos teki tilanteesta kuitenkin entist\u00e4kin monimutkaisemman.\u00a0<\/p>\n\n\n<figure class=\"wp-block-image size-full alignnone\">\n  <div class=\"wp-block-image__inner-container\">\n    <a href=\"https:\/\/suomenkuvalehti.fi\/vallan-mahotonta\/wp-content\/uploads\/sites\/42\/2024\/07\/screenshot-2024-07-15-at-8.03.12.png\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" src=\"https:\/\/suomenkuvalehti.fi\/vallan-mahotonta\/wp-content\/uploads\/sites\/42\/2024\/07\/screenshot-2024-07-15-at-8.03.12.png\" alt=\"\" class=\"wp-image-10256\" width=\"906\" height=\"992\" style=\"--aspect-ratio: 0.91\" srcset=\"https:\/\/suomenkuvalehti.fi\/vallan-mahotonta\/wp-content\/uploads\/sites\/42\/2024\/07\/screenshot-2024-07-15-at-8.03.12.png 906w, https:\/\/suomenkuvalehti.fi\/vallan-mahotonta\/wp-content\/uploads\/sites\/42\/2024\/07\/screenshot-2024-07-15-at-8.03.12-274x300.png 274w, https:\/\/suomenkuvalehti.fi\/vallan-mahotonta\/wp-content\/uploads\/sites\/42\/2024\/07\/screenshot-2024-07-15-at-8.03.12-768x841.png 768w\" sizes=\"auto, (max-width: 906px) 100vw, 906px\" \/><\/a>  <\/div>\n<\/figure>\n\n\n\n<p><strong>Kansallinen liittouma sai enemm\u00e4n \u00e4\u00e4ni\u00e4 kuin yhdistynyt vasemmisto tai keskiryhm\u00e4t. Se nousee suurimmaksi oppositiopuolueeksi, mist\u00e4 Marine Le Pen voi syytt\u00e4\u00e4 Macronia viel\u00e4 seuraavat kolme vuotta maan ajamisesta poliittiseen kaaokseen. Huokaisiko Le Pen lopulta helpotuksesta, ett\u00e4 enemmist\u00f6 j\u00e4i viel\u00e4 t\u00e4ll\u00e4 er\u00e4\u00e4 saavuttamatta?\u00a0<\/strong><\/p>\n\n\n\n<p>Katsotaan aluksi luvut. \u00c4\u00e4rioikeisto sai 10,8 miljonaa \u00e4\u00e4nt\u00e4, mutta se sis\u00e4lt\u00e4\u00e4&nbsp;<em>Kansallisen liittouman<\/em>&nbsp;9,4 miljoonan \u00e4\u00e4nen lis\u00e4ksi&nbsp;<strong>Eric Ciottin<\/strong>&nbsp;johtaman ja liittoumaa tukeneen republikaanisiiven 1,2 miljoonaa \u00e4\u00e4nt\u00e4 sek\u00e4&nbsp;<strong>Eric Zemmourin<\/strong>&nbsp;<em>Reconqu\u00eaten<\/em>&nbsp;239 000 \u00e4\u00e4nt\u00e4. Fakta on, ett\u00e4 \u00e4\u00e4rioikeistoa on \u00e4\u00e4nest\u00e4nyt Ranskassa vuoden 2017 j\u00e4lkeen s\u00e4\u00e4nn\u00f6llisesti noin 10-13 miljoonaa ihmist\u00e4 vaaleista riippuen.&nbsp;<\/p>\n\n\n\n<p>Suuret kysymykset t\u00e4m\u00e4n j\u00e4lkeen ovat seuraavat.\u00a0Mit\u00e4 sotkuisempaa politiikka on seuraavat kolme vuotta, sen vahvempi Le Penin asema on vuoden 2027 presidentinvaaleissa.\u00a0\u00c4\u00e4rioikeiston esiin tuomat teemat ovat jo huomattavalle osalle v\u00e4est\u00f6\u00e4 t\u00e4rkeit\u00e4.\u00a0Hallitseva teema on maahanmuutto, joka yhdistet\u00e4\u00e4n tietynlaiseen turvattomuuden tunteeseen, monimuotoisen yhteiskunnan vastustamiseen\u00a0sek\u00e4 salaliittoteoriaan &#8221;v\u00e4est\u00f6nvaihdosta&#8221;, mytologiseen vanhan Ranskan haikailuun, Pariisin eliitteihin suunnattuun\u00a0herravihaan sek\u00e4 inflaation kasvun ruokkimaan\u00a0pelkoon taloudellisesta syrjinn\u00e4st\u00e4.<\/p>\n\n\n\n<p>Lis\u00e4ksi osa v\u00e4est\u00f6st\u00e4 el\u00e4\u00e4 jo omassa informaatiokuplassaan, jossa n\u00e4it\u00e4 teemoja korostetaan jatkuvasti konservatiivisen miljon\u00e4\u00e4ri\u00a0<strong>Vincent Bollor\u00e9n<\/strong>\u00a0omistamilla TV-kanavilla kuten\u00a0<em>CNews<\/em>, radio-asemilla kuten\u00a0<em>Europe 1<\/em>\u00a0tai lehdiss\u00e4 kuten\u00a0<em>Journal du Dimanche<\/em>.\u00a0Le Penin l\u00e4ht\u00f6asema vuoden 2027 vaaleihin on siis tosi vahva, ellei nouse uutta ehdokasta, joka kykenisi yhdist\u00e4m\u00e4\u00e4n osan vasemmistosta ja osan keskustasta Le Peni\u00e4 vastaan.\u00a0<\/p>\n\n\n\n<p><strong>Vasemmiston ja Ensemblen yhteiskannatus riitt\u00e4isi enemmist\u00f6hallituksen muodostamiseen, mutta toisaalta macronistit ja vasemmiston suurimman ryhm\u00e4n, <em>Taipumattoman Ranskan<\/em> (La France Insoumise, LFI) johtaja Jean-Luc M\u00e9lenchon vaikuttaisivat kavahtavan t\u00e4llaista yhteisty\u00f6t\u00e4. Milt\u00e4 hallitusneuvottelut t\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 n\u00e4ytt\u00e4v\u00e4t vai n\u00e4ytt\u00e4v\u00e4tk\u00f6 milt\u00e4\u00e4n?<\/strong><\/p>\n\n\n\n<p>T\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 on ollut yrityksi\u00e4 kahteen suuntaan. Oikeisto on vaatinut, ett\u00e4 jatketaan kuten t\u00e4h\u00e4nkin asti: nykyinen\u00a0<strong>Gabriel Attalin<\/strong>\u00a0hallitus jatkaisi ja nojaisi maltilliseen oikeistoon eli republikaani-puolueeseen (<em>Les R\u00e9publicains<\/em>, LR).  \u00a0<\/p>\n\n\n\n<p>Ongelmana kuitenkin on, ett\u00e4\u00a0<em>Ensemble<\/em>\u00a0on jakautunut. <em>Ensemble<\/em> sis\u00e4lsi alusta l\u00e4htien toisaalta sosiaali-demokraatit ja toisaalta keskusta-oikeistolaiset, joita yhdisti EU-my\u00f6nteisyys, &#8221;j\u00e4rkev\u00e4n&#8221; talouspolitiikan korostaminen (n\u00e4kyvimmin velan supistaminen) sek\u00e4 melko liberaaliset arvot. Jako menee t\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 noiden v\u00e4lill\u00e4.\u00a0Lis\u00e4ksi <em>Ensemblen<\/em>\u00a0159 kansanedustajaa ja republikaanien 39 kansanedustajaa eiv\u00e4t yhdess\u00e4 riit\u00e4 289 paikan enemmist\u00f6\u00f6n.\u00a0T\u00e4ten vanhan hallituksen jatkaminen edellytt\u00e4isi tapauskohtaisesti \u00e4\u00e4nien kalastamista joko keskustavasemmistosta tai \u00e4\u00e4rioikeistosta.<\/p>\n\n\n\n<p>Toiseksi vasemmisto on vaatinut suurimpana ryhm\u00e4n\u00e4 itselleen p\u00e4\u00e4ministeri\u00e4, mutta on yhteisest\u00e4 vaaliohjelmasta huolimatta jakautunut monessa asiassa. Kommunistit ja LFI ovat esitt\u00e4neet kompromissiehdokkaana\u00a0<strong>Huguette Belloa<\/strong>, joka ehti jo vet\u00e4yty\u00e4 sosiaalidemokraattien (<em>Parti socialiste<\/em>, PS) vastustuksen johdosta. Ongelma t\u00e4ss\u00e4kin on, ett\u00e4 vasemmiston 182 paikkaa ei riit\u00e4 enemmist\u00f6\u00f6n vaan se edellytt\u00e4isi enemmist\u00f6n kalastelua sek\u00e4 keskiryhmist\u00e4 ett\u00e4 mahdollisesti pienemmist\u00e4 ryhmist\u00e4, kuten regionalisteista. <\/p>\n\n\n\n<p>Uuden kansalliskokouksen ensimm\u00e4inen istunto on ensi keskiviikkona 18.7., mihin menness\u00e4 asiat voivat kuitenkin el\u00e4\u00e4 viel\u00e4 paljonkin.<\/p>\n\n\n\n<p><strong>Perustuslain mukaan presidentti nime\u00e4\u00e4 p\u00e4\u00e4ministerin, mutta ei kerro mit\u00e4\u00e4n tarkempaa hallituksen nimitt\u00e4misest\u00e4 tai virkaa tekev\u00e4n hallituksen toimivallasta. Uusi kansalliskokous voi esitt\u00e4\u00e4 my\u00f6s ep\u00e4luottamusta Attalin hallitukselle, jonka kaaduttua Ranska voi olla kokonaan ilman hallitusta.Lis\u00e4ksi uusia vaaleja ei voida kansalliskokouksen hajottamisen vuoksi j\u00e4rjest\u00e4\u00e4 seuraavan vuoden aikana.\u00a0Voiko Macronin p\u00e4\u00e4t\u00f6s ennenaikaisista vaaleista johtaa poliittiseen umpisolmuun, joka uhkaa viidennen tasavallan perusteita?\u00a0<\/strong><\/p>\n\n\n\n<p>Todellakin voi, mutta t\u00e4ytyy muistuttaa, ett\u00e4 tilanne on ollut sama tavallaan jo vuodesta 2022 l\u00e4htien.\u00a0Tuolloin poikkeukselliseksi todettu tilanne on nyt tullut j\u00e4\u00e4d\u00e4kseen. Ranska on ik\u00e4\u00e4n kuin suomalaistunut.<\/p>\n\n\n\n<p><strong>Monet ovat ehtineet vaatia my\u00f6s Macronin itsens\u00e4 eroa, jos h\u00e4n ei saa nimetty\u00e4 p\u00e4\u00e4ministeri\u00e4 ja vakaata hallitusta. Voiko edess\u00e4 olla viel\u00e4 uusia yll\u00e4tyksi\u00e4, kuten Macronin ennenaikainen ero tai jonkinlainen perustuslain uudistus, josta oikeusoppineet t\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 v\u00e4ittelev\u00e4t? Ovatko viides tasavalta ja sen presidenttivetoinen j\u00e4rjestelm\u00e4 murroksessa?\u00a0<\/strong><\/p>\n\n\n\n<p>Viides tasavalta on ollut murroksessa viimeiset 60 vuotta ja sen loppua on ennustettu usein. Esimerkiksi\u00a0<strong>Francois Mitterrand<\/strong>\u00a0kirjoitti\u00a0pitk\u00e4n kirjan, jossa h\u00e4n kritisoi\u00a0vuonna 1958 syntynytt\u00e4 viidett\u00e4 tasavaltaa, mutta toimi sen puitteissa tullessaan itse presidentiksi vuonna 1981. Se, mit\u00e4 nyt testataan, on viides tasavalta ilman selke\u00e4\u00e4 enemmist\u00f6\u00e4 kansalliskokouksessa \u2013 saa n\u00e4hd\u00e4, toimiiko. Macron on puolestaan selke\u00e4sti ilmoittanut, ettei eroa teht\u00e4v\u00e4st\u00e4\u00e4n. Uskoo siihen ken tahtoo, mutta ero olisi joka tapauksessa iso yll\u00e4tys.\u00a0<\/p>\n\n\n\n<p><strong>Viidenness\u00e4 tasavallassa kansalliskokouksella on lopulta paljon valtaa, eik\u00e4 presidentill\u00e4 ole veto-oikeutta.\u00a0Vaikka <em>Kansallinen liittouma<\/em> ei nousekaan valtaan, miten heikko ja ep\u00e4vakaa hallitus vaikuttaa Macronin kykyyn johtaa presidenttin\u00e4 Ranskan ulkopolitiikkaa tilanteessa, jossa\u00a0Donald Trump on palaamassa Valkoiseen taloon?<\/strong><\/p>\n\n\n\n<p>Presidentin ja hallituksen v\u00e4linen ty\u00f6njako on Ranskan viidennen tasavallan kenties kiinnostavin aspekti. Perinteisesti presidentti on k\u00e4ytt\u00e4nyt vahvaa valtaa ulko- ja turvallisuuspolitiikassa: h\u00e4n edustaa Ranskaa, allekirjoittaa sopimukset, on puolustusvoimien ylip\u00e4\u00e4llikk\u00f6 ja johtaa puolustusneuvostoa (<em>Conseil de d\u00e9fense<\/em>), joka on Ranskan ulko- ja turvallisuuspolitiikan ylin elin. <\/p>\n\n\n\n<p>T\u00e4h\u00e4n asti kirjoittamaton s\u00e4\u00e4nt\u00f6 on ollut, ett\u00e4 presidentti viime k\u00e4dess\u00e4 p\u00e4\u00e4tt\u00e4\u00e4 t\u00e4rkeimmiss\u00e4 ulko-ja turvallisuuspoliittisissa asioissa. N\u00e4in toimittiin esimerkiksi 2000-luvun alussa keskustaoikeistolaisen<strong> Jacques Chiracin<\/strong> toimiessa\u00a0presidenttin\u00e4 ja keskustavasemmistolaisen <strong>Lionel Jospin<\/strong> p\u00e4\u00e4ministerin\u00e4. Mutta t\u00e4m\u00e4 vaatii luottamusta presidentin ja p\u00e4\u00e4ministerin v\u00e4lill\u00e4 ja tilanteessa, jossa yhteisymm\u00e4rryst\u00e4 ei l\u00f6ydy, perustuslaki on huomattavasti tasapainoisempi: p\u00e4\u00e4ministeri johtaa Eurooppa-politiikka, h\u00e4nell\u00e4\u00a0on nimitysvaltaa, ja hallitus\u00a0perustuslain mukaan &#8221;panee t\u00e4yt\u00e4nt\u00f6\u00f6n&#8221; ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa. N\u00e4in ollen on riski, ett\u00e4 perustuslain kirjaimeen vetoava p\u00e4\u00e4ministeri pystyisi ulkopolitiikassakin haastamaan presidentin vallan. Trumpin palatessa Valkoiseen Taloon se voisi tarkoittaa pahemmissa tapauksessa my\u00f6s Ranskan ulkopolitiikan jumiutumista.\u00a0<\/p>\n\n\n\n<p><strong>Tarkoittivatko vaalit macronismin loppua my\u00f6s Eurooppa-politiikassa?<\/strong><\/p>\n\n\n\n<p>&#8221;Macronismi&#8221; loppui Eurooppa-politiikassa jo vuoden 2017 syksyll\u00e4. Macron asetti tavoitteet Eurooppa-politiikalle Sorbonnen puheessa,\u00a0mutta Saksan ja muiden reaktiot tekiv\u00e4t selv\u00e4ksi, ettei t\u00e4m\u00e4 ohjelma l\u00e4htenyt lentoon. Ranskan perinteiset Eurooppa-politiikan teemat meniv\u00e4t eteenp\u00e4in enemmin ulkopuolisista tapahtumista kuin Macronin toiminnasta: Covid-pandemia ajoi Euroopan unionia l\u00e4hemm\u00e4ksi elvytt\u00e4v\u00e4\u00e4 talouspolitiikkaa ja\u00a0yhteisi\u00e4\u00a0velkainstrumentteja ja Ukrainan sota ajoi unionia l\u00e4hemm\u00e4ksi yhteisest\u00e4 ulko- ja turvallisuuspolitiikasta. <\/p>\n\n\n\n<p>N\u00e4in ollen ollaan kaukana siit\u00e4 tilanteesta, joka Macron kuvaili Sorbonnen puheessaan. Fakta on, ett\u00e4\u00a0Ranska ei pysty en\u00e4\u00e4 toimimaan sen perinteisess\u00e4 roolissa Euroopan integraatiossa,\u00a0eli suurten ideoiden ja suunnitelmien ehdottajana\u00a0yhteisty\u00f6ss\u00e4 Saksan ja muiden maiden kanssa.\u00a0<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Keskustelu poliittisen\u00a0historian professori\u00a0Louis\u00a0Clercin\u00a0kanssa Ranskan ennenaikaisten vaalien seurauksista Ranskalle ja Euroopalle. Uuden kansalliskokouksen ensimm\u00e4inen istunto on ensi keskiviikkona, mihin menness\u00e4 asiat voivat el\u00e4\u00e4 viel\u00e4 paljonkin.<br \/>\nVaalitul&hellip;<\/p>\n","protected":false},"author":37967,"featured_media":10255,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"asauth_required_access_level":3,"asauth_cansharepaid":"true","om_header_attributes":[],"footnotes":"","om_featured_image_focal_point":[],"om_primary_tag":6,"om_contributors":[],"om_co_authors":[],"beyondwords_generate_audio":"","beyondwords_project_id":"","beyondwords_content_id":"","beyondwords_preview_token":"","beyondwords_player_content":"","beyondwords_player_style":"","beyondwords_language_code":"","beyondwords_language_id":"","beyondwords_title_voice_id":"","beyondwords_body_voice_id":"","beyondwords_summary_voice_id":"","beyondwords_error_message":"","beyondwords_disabled":"","beyondwords_delete_content":"","beyondwords_podcast_id":"","beyondwords_hash":"","publish_post_to_speechkit":"","speechkit_hash":"","speechkit_generate_audio":"","speechkit_project_id":"","speechkit_podcast_id":"","speechkit_error_message":"","speechkit_disabled":"","speechkit_access_key":"","speechkit_error":"","speechkit_info":"","speechkit_response":"","speechkit_retries":"","speechkit_status":"","speechkit_updated_at":"","_speechkit_link":"","_speechkit_text":""},"categories":[1],"tags":[6,7,82,746,5,747,745],"class_list":["post-10251","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-vallan-mahotonta","tag-emmanuel-macron","tag-eu","tag-eurooppa","tag-kansallinen-liittouma","tag-ranska","tag-uusi-kansanrintama","tag-viides-tasavalta"],"om_views":null,"acf":{"tuuma_off":false,"tuuma_kysymys":"","tuuma_vastaus":""},"asauth":{"required_access_level":1,"share_token":"","is_paid":false},"yoast_head":"<!-- This site is optimized with the Yoast SEO plugin v26.4 - https:\/\/yoast.com\/wordpress\/plugins\/seo\/ -->\n<title>Hajottiko Macron kansalliskokouksen vai viidennen tasavallan? - Vallan mahotonta!<\/title>\n<meta name=\"robots\" content=\"index, follow, max-snippet:-1, max-image-preview:large, max-video-preview:-1\" \/>\n<link rel=\"canonical\" href=\"https:\/\/suomenkuvalehti.fi\/vallan-mahotonta\/hajottiko-macron-kansalliskokouksen-vai-viidennen-tasavallan-louis-clerc\/\" \/>\n<meta property=\"og:locale\" content=\"fi_FI\" \/>\n<meta property=\"og:type\" content=\"article\" \/>\n<meta property=\"og:title\" content=\"Hajottiko Macron kansalliskokouksen vai viidennen tasavallan? - Vallan mahotonta!\" \/>\n<meta property=\"og:description\" content=\"Keskustelu poliittisen\u00a0historian professori\u00a0Louis\u00a0Clercin\u00a0kanssa Ranskan ennenaikaisten vaalien seurauksista Ranskalle ja Euroopalle. Uuden kansalliskokouksen ensimm\u00e4inen istunto on ensi keskiviikkona, mihin menness\u00e4 asiat voivat el\u00e4\u00e4 viel\u00e4 paljonkin. Vaalitul&hellip;\" \/>\n<meta property=\"og:url\" content=\"https:\/\/suomenkuvalehti.fi\/vallan-mahotonta\/hajottiko-macron-kansalliskokouksen-vai-viidennen-tasavallan-louis-clerc\/\" \/>\n<meta property=\"og:site_name\" content=\"Vallan mahotonta!\" \/>\n<meta property=\"article:author\" content=\"https:\/\/www.facebook.com\/a.ronkainen\" \/>\n<meta property=\"article:published_time\" content=\"2024-07-15T05:08:00+00:00\" \/>\n<meta property=\"article:modified_time\" content=\"2024-07-15T05:12:42+00:00\" \/>\n<meta property=\"og:image\" content=\"https:\/\/suomenkuvalehti.fi\/vallan-mahotonta\/wp-content\/uploads\/sites\/42\/2024\/07\/panorama_de_lhemicyle_de_lassemblee_nationale.jpg\" \/>\n\t<meta property=\"og:image:width\" content=\"2560\" \/>\n\t<meta property=\"og:image:height\" content=\"1203\" \/>\n\t<meta property=\"og:image:type\" content=\"image\/jpeg\" \/>\n<meta name=\"author\" content=\"Antti Ronkainen\" \/>\n<meta name=\"twitter:card\" content=\"summary_large_image\" \/>\n<meta name=\"twitter:creator\" content=\"@https:\/\/twitter.com\/anttironkainen\" \/>\n<meta name=\"twitter:label1\" content=\"Written by\" \/>\n\t<meta name=\"twitter:data1\" content=\"Antti Ronkainen\" \/>\n\t<meta name=\"twitter:label2\" content=\"Est. reading time\" \/>\n\t<meta name=\"twitter:data2\" content=\"8 minuuttia\" \/>\n<script type=\"application\/ld+json\" class=\"yoast-schema-graph\">{\"@context\":\"https:\/\/schema.org\",\"@graph\":[{\"@type\":\"WebPage\",\"@id\":\"https:\/\/suomenkuvalehti.fi\/vallan-mahotonta\/hajottiko-macron-kansalliskokouksen-vai-viidennen-tasavallan-louis-clerc\/\",\"url\":\"https:\/\/suomenkuvalehti.fi\/vallan-mahotonta\/hajottiko-macron-kansalliskokouksen-vai-viidennen-tasavallan-louis-clerc\/\",\"name\":\"Hajottiko Macron kansalliskokouksen vai viidennen tasavallan? - Vallan mahotonta!\",\"isPartOf\":{\"@id\":\"https:\/\/suomenkuvalehti.fi\/vallan-mahotonta\/#website\"},\"primaryImageOfPage\":{\"@id\":\"https:\/\/suomenkuvalehti.fi\/vallan-mahotonta\/hajottiko-macron-kansalliskokouksen-vai-viidennen-tasavallan-louis-clerc\/#primaryimage\"},\"image\":{\"@id\":\"https:\/\/suomenkuvalehti.fi\/vallan-mahotonta\/hajottiko-macron-kansalliskokouksen-vai-viidennen-tasavallan-louis-clerc\/#primaryimage\"},\"thumbnailUrl\":\"https:\/\/suomenkuvalehti.fi\/vallan-mahotonta\/wp-content\/uploads\/sites\/42\/2024\/07\/panorama_de_lhemicyle_de_lassemblee_nationale.jpg\",\"datePublished\":\"2024-07-15T05:08:00+00:00\",\"dateModified\":\"2024-07-15T05:12:42+00:00\",\"author\":{\"@id\":\"https:\/\/suomenkuvalehti.fi\/vallan-mahotonta\/#\/schema\/person\/aa34015af7a4bce21e1cdcf566bb57b0\"},\"breadcrumb\":{\"@id\":\"https:\/\/suomenkuvalehti.fi\/vallan-mahotonta\/hajottiko-macron-kansalliskokouksen-vai-viidennen-tasavallan-louis-clerc\/#breadcrumb\"},\"inLanguage\":\"fi\",\"potentialAction\":[{\"@type\":\"ReadAction\",\"target\":[\"https:\/\/suomenkuvalehti.fi\/vallan-mahotonta\/hajottiko-macron-kansalliskokouksen-vai-viidennen-tasavallan-louis-clerc\/\"]}]},{\"@type\":\"ImageObject\",\"inLanguage\":\"fi\",\"@id\":\"https:\/\/suomenkuvalehti.fi\/vallan-mahotonta\/hajottiko-macron-kansalliskokouksen-vai-viidennen-tasavallan-louis-clerc\/#primaryimage\",\"url\":\"https:\/\/suomenkuvalehti.fi\/vallan-mahotonta\/wp-content\/uploads\/sites\/42\/2024\/07\/panorama_de_lhemicyle_de_lassemblee_nationale.jpg\",\"contentUrl\":\"https:\/\/suomenkuvalehti.fi\/vallan-mahotonta\/wp-content\/uploads\/sites\/42\/2024\/07\/panorama_de_lhemicyle_de_lassemblee_nationale.jpg\",\"width\":2560,\"height\":1203,\"caption\":\"Kansalliskokous, Ranskan parlamentin alahuone, Wikipedia Commons\"},{\"@type\":\"BreadcrumbList\",\"@id\":\"https:\/\/suomenkuvalehti.fi\/vallan-mahotonta\/hajottiko-macron-kansalliskokouksen-vai-viidennen-tasavallan-louis-clerc\/#breadcrumb\",\"itemListElement\":[{\"@type\":\"ListItem\",\"position\":1,\"name\":\"Home\",\"item\":\"https:\/\/suomenkuvalehti.fi\/vallan-mahotonta\/\"},{\"@type\":\"ListItem\",\"position\":2,\"name\":\"Hajottiko Macron kansalliskokouksen vai viidennen tasavallan?\"}]},{\"@type\":\"WebSite\",\"@id\":\"https:\/\/suomenkuvalehti.fi\/vallan-mahotonta\/#website\",\"url\":\"https:\/\/suomenkuvalehti.fi\/vallan-mahotonta\/\",\"name\":\"Vallan mahotonta!\",\"description\":\"Tutkija Antti Ronkainen seuraa maailmantalouden murrosta.\",\"potentialAction\":[{\"@type\":\"SearchAction\",\"target\":{\"@type\":\"EntryPoint\",\"urlTemplate\":\"https:\/\/suomenkuvalehti.fi\/haku\/?q={search_term_string}\"},\"query-input\":{\"@type\":\"PropertyValueSpecification\",\"valueRequired\":true,\"valueName\":\"search_term_string\"}}],\"inLanguage\":\"fi\"},{\"@type\":\"Person\",\"@id\":\"https:\/\/suomenkuvalehti.fi\/vallan-mahotonta\/#\/schema\/person\/aa34015af7a4bce21e1cdcf566bb57b0\",\"name\":\"Antti Ronkainen\",\"image\":{\"@type\":\"ImageObject\",\"inLanguage\":\"fi\",\"@id\":\"https:\/\/suomenkuvalehti.fi\/vallan-mahotonta\/#\/schema\/person\/image\/\",\"url\":\"https:\/\/suomenkuvalehti.fi\/vallan-mahotonta\/wp-content\/uploads\/sites\/42\/2018\/05\/antti_j_ronkainen_blogi_pieni-150x150.jpg\",\"contentUrl\":\"https:\/\/suomenkuvalehti.fi\/vallan-mahotonta\/wp-content\/uploads\/sites\/42\/2018\/05\/antti_j_ronkainen_blogi_pieni-150x150.jpg\",\"caption\":\"Antti Ronkainen\"},\"description\":\"Antti Ronkainen on poliittisen talouden v\u00e4it\u00f6skirjatutkija Helsingin yliopistolla.\",\"sameAs\":[\"http:\/\/anttironkainen.fi\",\"https:\/\/www.facebook.com\/a.ronkainen\",\"https:\/\/www.instagram.com\/antti.ronkainen\/\",\"https:\/\/x.com\/https:\/\/twitter.com\/anttironkainen\"]}]}<\/script>\n<!-- \/ Yoast SEO plugin. -->","yoast_head_json":{"title":"Hajottiko Macron kansalliskokouksen vai viidennen tasavallan? - Vallan mahotonta!","robots":{"index":"index","follow":"follow","max-snippet":"max-snippet:-1","max-image-preview":"max-image-preview:large","max-video-preview":"max-video-preview:-1"},"canonical":"https:\/\/suomenkuvalehti.fi\/vallan-mahotonta\/hajottiko-macron-kansalliskokouksen-vai-viidennen-tasavallan-louis-clerc\/","og_locale":"fi_FI","og_type":"article","og_title":"Hajottiko Macron kansalliskokouksen vai viidennen tasavallan? - Vallan mahotonta!","og_description":"Keskustelu poliittisen\u00a0historian professori\u00a0Louis\u00a0Clercin\u00a0kanssa Ranskan ennenaikaisten vaalien seurauksista Ranskalle ja Euroopalle. Uuden kansalliskokouksen ensimm\u00e4inen istunto on ensi keskiviikkona, mihin menness\u00e4 asiat voivat el\u00e4\u00e4 viel\u00e4 paljonkin. Vaalitul&hellip;","og_url":"https:\/\/suomenkuvalehti.fi\/vallan-mahotonta\/hajottiko-macron-kansalliskokouksen-vai-viidennen-tasavallan-louis-clerc\/","og_site_name":"Vallan mahotonta!","article_author":"https:\/\/www.facebook.com\/a.ronkainen","article_published_time":"2024-07-15T05:08:00+00:00","article_modified_time":"2024-07-15T05:12:42+00:00","og_image":[{"width":2560,"height":1203,"url":"https:\/\/suomenkuvalehti.fi\/vallan-mahotonta\/wp-content\/uploads\/sites\/42\/2024\/07\/panorama_de_lhemicyle_de_lassemblee_nationale.jpg","type":"image\/jpeg"}],"author":"Antti Ronkainen","twitter_card":"summary_large_image","twitter_creator":"@https:\/\/twitter.com\/anttironkainen","twitter_misc":{"Written by":"Antti Ronkainen","Est. reading time":"8 minuuttia"},"schema":{"@context":"https:\/\/schema.org","@graph":[{"@type":"WebPage","@id":"https:\/\/suomenkuvalehti.fi\/vallan-mahotonta\/hajottiko-macron-kansalliskokouksen-vai-viidennen-tasavallan-louis-clerc\/","url":"https:\/\/suomenkuvalehti.fi\/vallan-mahotonta\/hajottiko-macron-kansalliskokouksen-vai-viidennen-tasavallan-louis-clerc\/","name":"Hajottiko Macron kansalliskokouksen vai viidennen tasavallan? - Vallan mahotonta!","isPartOf":{"@id":"https:\/\/suomenkuvalehti.fi\/vallan-mahotonta\/#website"},"primaryImageOfPage":{"@id":"https:\/\/suomenkuvalehti.fi\/vallan-mahotonta\/hajottiko-macron-kansalliskokouksen-vai-viidennen-tasavallan-louis-clerc\/#primaryimage"},"image":{"@id":"https:\/\/suomenkuvalehti.fi\/vallan-mahotonta\/hajottiko-macron-kansalliskokouksen-vai-viidennen-tasavallan-louis-clerc\/#primaryimage"},"thumbnailUrl":"https:\/\/suomenkuvalehti.fi\/vallan-mahotonta\/wp-content\/uploads\/sites\/42\/2024\/07\/panorama_de_lhemicyle_de_lassemblee_nationale.jpg","datePublished":"2024-07-15T05:08:00+00:00","dateModified":"2024-07-15T05:12:42+00:00","author":{"@id":"https:\/\/suomenkuvalehti.fi\/vallan-mahotonta\/#\/schema\/person\/aa34015af7a4bce21e1cdcf566bb57b0"},"breadcrumb":{"@id":"https:\/\/suomenkuvalehti.fi\/vallan-mahotonta\/hajottiko-macron-kansalliskokouksen-vai-viidennen-tasavallan-louis-clerc\/#breadcrumb"},"inLanguage":"fi","potentialAction":[{"@type":"ReadAction","target":["https:\/\/suomenkuvalehti.fi\/vallan-mahotonta\/hajottiko-macron-kansalliskokouksen-vai-viidennen-tasavallan-louis-clerc\/"]}]},{"@type":"ImageObject","inLanguage":"fi","@id":"https:\/\/suomenkuvalehti.fi\/vallan-mahotonta\/hajottiko-macron-kansalliskokouksen-vai-viidennen-tasavallan-louis-clerc\/#primaryimage","url":"https:\/\/suomenkuvalehti.fi\/vallan-mahotonta\/wp-content\/uploads\/sites\/42\/2024\/07\/panorama_de_lhemicyle_de_lassemblee_nationale.jpg","contentUrl":"https:\/\/suomenkuvalehti.fi\/vallan-mahotonta\/wp-content\/uploads\/sites\/42\/2024\/07\/panorama_de_lhemicyle_de_lassemblee_nationale.jpg","width":2560,"height":1203,"caption":"Kansalliskokous, Ranskan parlamentin alahuone, Wikipedia Commons"},{"@type":"BreadcrumbList","@id":"https:\/\/suomenkuvalehti.fi\/vallan-mahotonta\/hajottiko-macron-kansalliskokouksen-vai-viidennen-tasavallan-louis-clerc\/#breadcrumb","itemListElement":[{"@type":"ListItem","position":1,"name":"Home","item":"https:\/\/suomenkuvalehti.fi\/vallan-mahotonta\/"},{"@type":"ListItem","position":2,"name":"Hajottiko Macron kansalliskokouksen vai viidennen tasavallan?"}]},{"@type":"WebSite","@id":"https:\/\/suomenkuvalehti.fi\/vallan-mahotonta\/#website","url":"https:\/\/suomenkuvalehti.fi\/vallan-mahotonta\/","name":"Vallan mahotonta!","description":"Tutkija Antti Ronkainen seuraa maailmantalouden murrosta.","potentialAction":[{"@type":"SearchAction","target":{"@type":"EntryPoint","urlTemplate":"https:\/\/suomenkuvalehti.fi\/haku\/?q={search_term_string}"},"query-input":{"@type":"PropertyValueSpecification","valueRequired":true,"valueName":"search_term_string"}}],"inLanguage":"fi"},{"@type":"Person","@id":"https:\/\/suomenkuvalehti.fi\/vallan-mahotonta\/#\/schema\/person\/aa34015af7a4bce21e1cdcf566bb57b0","name":"Antti Ronkainen","image":{"@type":"ImageObject","inLanguage":"fi","@id":"https:\/\/suomenkuvalehti.fi\/vallan-mahotonta\/#\/schema\/person\/image\/","url":"https:\/\/suomenkuvalehti.fi\/vallan-mahotonta\/wp-content\/uploads\/sites\/42\/2018\/05\/antti_j_ronkainen_blogi_pieni-150x150.jpg","contentUrl":"https:\/\/suomenkuvalehti.fi\/vallan-mahotonta\/wp-content\/uploads\/sites\/42\/2018\/05\/antti_j_ronkainen_blogi_pieni-150x150.jpg","caption":"Antti Ronkainen"},"description":"Antti Ronkainen on poliittisen talouden v\u00e4it\u00f6skirjatutkija Helsingin yliopistolla.","sameAs":["http:\/\/anttironkainen.fi","https:\/\/www.facebook.com\/a.ronkainen","https:\/\/www.instagram.com\/antti.ronkainen\/","https:\/\/x.com\/https:\/\/twitter.com\/anttironkainen"]}]}},"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/suomenkuvalehti.fi\/vallan-mahotonta\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/10251","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/suomenkuvalehti.fi\/vallan-mahotonta\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/suomenkuvalehti.fi\/vallan-mahotonta\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/suomenkuvalehti.fi\/vallan-mahotonta\/wp-json\/wp\/v2\/users\/37967"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/suomenkuvalehti.fi\/vallan-mahotonta\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=10251"}],"version-history":[{"count":7,"href":"https:\/\/suomenkuvalehti.fi\/vallan-mahotonta\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/10251\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":10262,"href":"https:\/\/suomenkuvalehti.fi\/vallan-mahotonta\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/10251\/revisions\/10262"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/suomenkuvalehti.fi\/vallan-mahotonta\/wp-json\/wp\/v2\/media\/10255"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/suomenkuvalehti.fi\/vallan-mahotonta\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=10251"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/suomenkuvalehti.fi\/vallan-mahotonta\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=10251"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/suomenkuvalehti.fi\/vallan-mahotonta\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=10251"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}