{"id":10062,"date":"2024-03-31T21:37:40","date_gmt":"2024-03-31T18:37:40","guid":{"rendered":"https:\/\/suomenkuvalehti.fi\/vallan-mahotonta\/?p=10062"},"modified":"2024-03-31T21:37:42","modified_gmt":"2024-03-31T18:37:42","slug":"sain-sodan-paani-sisaan-ja-sinne-se-jai-arvio-celinen-romaanista-sota","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/suomenkuvalehti.fi\/vallan-mahotonta\/sain-sodan-paani-sisaan-ja-sinne-se-jai-arvio-celinen-romaanista-sota\/","title":{"rendered":"”Sain sodan p\u00e4\u00e4ni sis\u00e4\u00e4n ja sinne se j\u00e4i” – arvio C\u00e9linen romaanista Sota"},"content":{"rendered":"\n

Louis-Ferdinand C\u00e9linen<\/strong> (1894-1961) ennenjulkaisemattomat k\u00e4sikirjoitukset Guerre <\/em>ja Londres <\/em>ovat olleet myyntimenestyksi\u00e4 Ranskassa. Siltala on nyt julkaissut Sodan<\/em> ja ensi vuonna ilmestyy Lontoo<\/em>, molemmat Ville Keyn\u00e4sin<\/strong> suomentamina. <\/p>\n\n\n\n

C\u00e9line on ranskalaisen kirjallisuuden suuria uudistajia, joka sekoitti ”musiikissaan” ajan, paikan, tositapahtumat, sodan kauheudet ja mielipuoliset houretilat. Ilman C\u00e9line\u00e4 1900-luvun autofiktio tai omael\u00e4m\u00e4kerrallinen kerronta olisi hyvin erilaista Henry Millerist\u00e4<\/strong> beatnikeihin ja Hemingwayst\u00e4 Knausg\u00e5rdiin<\/strong>.<\/p>\n\n\n\n

Sodan j\u00e4lkeen C\u00e9line toimi l\u00e4\u00e4k\u00e4rin\u00e4 ja alkoi julkaista vasta 1930-luvulla. H\u00e4n suunnitteli vahvasti antimilitaristista romaanikokonaisuutta, joka k\u00e4sittelisi I maailmansotaa (Niin kauas kuin y\u00f6t\u00e4 riitt\u00e4\u00e4<\/em>, 1932), lapsuuttaan (Kuolema luotolla<\/em>, 1936) ja euforista aikaansa sodanj\u00e4lkeisess\u00e4 Lontoossa. <\/p>\n\n\n\n

Verrattain lyhyt 150-sivuinen Sota<\/em> sijoittuu samoihin tapahtumiin kuin Y\u00f6<\/em>, mutta on itsen\u00e4inen teos. Teos alkaa kuvauksella C\u00e9linen haavoittumisesta, miss\u00e4 yhteydess\u00e4 h\u00e4n my\u00f6s sai jonkinlaisen aivovamman paiskautuessaan puuhun, jonka seurauksena h\u00e4n k\u00e4rsi koko loppuel\u00e4m\u00e4ns\u00e4 s\u00e4ryist\u00e4 ja metelist\u00e4 p\u00e4\u00e4ss\u00e4\u00e4n. <\/p>\n\n\n\n

Sota<\/em> kuvaa k\u00e4rsimyksen ja vainoharhan jatkumista sotasairaalassa, jossa sadistinen ja taitamaton l\u00e4\u00e4k\u00e4ri harjoittelee leikkaustekniikoita sotilailla, hoitaja masturboi kaikkein pahiten silpoutuneita invalideja, kapiaiset etsiv\u00e4t rintamakarkureita ja pelko rintamalle paluusta on kaiken aikaa l\u00e4sn\u00e4 sodan jylistess\u00e4 jossain parinkymmenen kilometrin p\u00e4\u00e4ss\u00e4. <\/p>\n\n\n\n

Sota<\/em> on h\u00e4rski kuvaus, miten sodan rikkomat ihmiset ovat valmiita tekem\u00e4\u00e4n mit\u00e4 vain rahasta, ruoasta, seksist\u00e4 tai sodan v\u00e4ltt\u00e4misest\u00e4. C\u00e9line\u00e4 on syytetty aiheellisesti misogyniasta, mutta Sodan<\/em> naishahmot eiv\u00e4t j\u00e4\u00e4 itsen\u00e4isyydess\u00e4\u00e4n ja arvaamattomuudessaan Ferdinandin tai t\u00e4m\u00e4n parittajakaveri B\u00e9bertin varjoon.<\/p>\n\n\n\n

Teos p\u00e4\u00e4ttyy kertojan suunnatessa Lontooseen. C\u00e9line j\u00e4tti kuitenkin kirjasarjansa Lontoota koskevat kirjat julkaisematta, koska katsoi, ett\u00e4 I maailmansodan antimilitaristiset kuvaukset olivat merkityksett\u00f6mi\u00e4 maailman ajautuessa 1930-luvun j\u00e4lkipuoliskolla uuteen maailmansotaan. <\/p>\n\n\n\n

Romaanien sijaan h\u00e4n julkaisi 30- ja 40-lukujen taitteessa kolme antisemitistist\u00e4 pamflettia, joissa h\u00e4n kehitteli teorioitaan Ranskan liitosta Hitlerin<\/strong> kanssa sodan v\u00e4ltt\u00e4miseksi sek\u00e4 kommunismia ja juutalaisia vastaan. Ranskan vapautuksen j\u00e4lkeen h\u00e4n l\u00e4hti maanpakoon natsi-Saksan kautta Tanskaan, jonka aikana h\u00e4nen nyt julkaistut k\u00e4sikirjoitukset my\u00f6s varastettiin.<\/p>\n\n\n\n

Nyt l\u00f6ydettyjen k\u00e4sikirjoitusten julkaisujen yhteydess\u00e4 onkin v\u00e4hemm\u00e4n yll\u00e4tt\u00e4en keskusteltu siit\u00e4<\/a>, voidaanko C\u00e9linen rasismi ja antisemitismi (joka oli jopa natsien rotuteoreetikoille liikaa) irrottaa h\u00e4nen romaaniensa kulttuurisesta arvosta (joissa juutalaisia k\u00e4sitell\u00e4\u00e4n jopa kunnioittavasti). <\/p>\n\n\n\n

Sota<\/em> itsess\u00e4\u00e4n on hieno pasifistinen kuvaus sodan mielipuolisuudesta ja onkin mielenkiintoista seurata, mink\u00e4laisen k\u00e4sittelyn teos saa esimerkiksi Helsingin Sanomien<\/em>, Nuoren Voiman<\/em>, Kaltion<\/em> ja Parnasson<\/em> kriitikoilta. <\/p>\n\n\n\n

Palaan teemaan todenn\u00e4k\u00f6isesti itsekin tarkempien tutkimusten j\u00e4lkeen.<\/p>\n\n\n\n

\n
Parnasso: Louis-Ferdinand C\u00e9linen rasistiset pamfletit olivat liikaa jopa natsien rotuteoreetikoille \u2013 trollasiko h\u00e4n?<\/a><\/blockquote>