Oikeusvaltion vahvistaminen oikeusvaltioperiaatetta rikkomalla

10. joulukuuta kirjoitettiin Euroopan oikeushistoriaa, kun Puola ja Unkari hyväksyivät EU:n uuden oikeusvaltiomekanismin. Samalla maat vetivät pois uhkauksensa kaataa EU:n uuden elpymisrahaston.

Uusi oikeusvaltiomekanismi on parannus suhteessa aiempaan. Se on kuitenkin käytännössä korruption vastainen työkalu, joka seuraa EU-rahoituksen käyttöä, mutta ei puutu laajemmin oikeusvaltioperiaatteen loukkauksiin.

Nyt sovitussa kompromississa ei vesitetty uutta mekanismia, mutta sen käyttöönottoa viivästytetään. Kompromissin (kohdat 1-4 neuvoston päätöksissä) mukaan mekanismia ei käytetä ennen kuin EU-tuomioistuin on antanut ratkaisun mekanismin laillisuudesta. Lisäksi käyttöönottoa viivästyttää edelleen, että komissio laatii tuomioistuimen ratkaisun jälkeen mekanismin käytöstä EU-maiden kanssa ohjeet, jotka voivat vaikeuttaa mekanismin käyttöönottoa entisestään.

Arviot viivytyksen pituudesta vaihtelevat muutamista kuukausista muutamiin vuosiin. On mahdollista, että Unkari ehtii käyttää suuren osan EU:n elpymisrahastosta tulevista varoista ennen vuoden 2022 vaaleja, jonka jälkeen vasta aletaan miettiä mekanismin aktivointia ja käytettyjen rahojen seuraamista.

Oikeusoppineet ovat ottaneet kompromissin tyrmistyneenä vastaan.

Asiantuntijoiden mukaan kompromissi on EU-oikeuden vastainen ja loukkaa EU-instituutioiden välistä valtatasapainoa. Neuvosto ylittää valtuutensa rajoittamalla  komission ja EU-parlamentin oikeutta soveltaa oikeusvaltiomekanismia. EU-oikeuden professorit Alberto Alemanno ja Merijn Chamon ovat luonnehtineet kompromissia on ”legaaliseksi harakiriksi”, jossa oikeusvaltioperiaatetta rikotaan pyrittäessä vahvistamaan sitä.

Tapaus osoittaa, että EU:ssa ei voida saada yhtä aikaa oikeusvaltion vahvistamista ja elpymisrahastoa. Kompromissilla varmistettiin elpymisrahaston käyttöönotto ensi vuonna. Lisäksi vältettiin elpymisrahaston perustaminen ilman Puolaa ja Unkaria, jota erityisesti ranskalaiset ja hollantilaiset olivat vaatineet.

Kompromissin hinta on kitkerä ja se lienee vaikeaa nieltävää erityisesti pohjoisille maille. Lisäksi kompromississa otetaan EU-oikeus oudolla tavalla poliittiseksi pelimerkiksi. EU-parlamentti voisi vielä viedä kompromissin EU-tuomioistuimeen, mikä veisi jo valmiiksi vaikean institutionaalisen kalabaliikin nextille levelille.

Kompromissi on Angela Merkelin taidonnäyte ja jos Puola ja Unkari halutaan sysätä EU:n ulkokehälle, se tulee tehdä Merkelin jälkeen.