Blogit

Tutkija Antti Ronkainen seuraa maailmantalouden murrosta.

Oikeusvaltio vai elpymisrahasto?

Blogit Vallan mahotonta! 22.11.2020 11:14
Antti Ronkainen
Antti Ronkainen - avatar
Kirjoittaja on poliittisen talouden väitöskirjatutkija Helsingin yliopistolla.

Puola ja Unkari blokkasivat torstaina EU:n elpymisrahaston. Koska elpymisrahasto on kytketty EU:n tulevaan budjettiin, kompromissi pitäisi saada joulukuun Eurooppa-neuvostossa tai EU joutuu aloittamaan ensi vuoden varjobudjetilla.

Tapaus osoittaa, että EU:n yksimielisyysperiaate on kääntymässä itseään vastaan. Puola ja Unkari voivat estää artiklan 7 mukaiset poliittiset sanktiot, koska päätökset vaativat yksimielisyyden.

Nyt yksimielisyysperiaatteella voidaan lypsää myös taloudellisia ja poliittisia myönnytyksiä. Sen lisäksi, että Puola ja Unkari saivat elpymisrahastosta ja budjetista hyvät rahat, maat haluavat poliittisia myönnytyksiä, käytännössä oikeusvaltioperiaatteen vesittämisen.

Puolan ja Unkarin manööveriin on suhtauduttu kostomentaliteetilla.

Guy Verhofstadtin mukaan elpymisrahasto tulee perustaa artiklan 326 perusteella EU-maiden väliseksi rahastoksi ilman Puolaa ja Unkaria. Hollannin pääministeri Mark Rutten mukaan Puola ja Unkari voidaan jättää ulkopuolelle. Ranskan Eurooppa-ministeri Clement Beaunen mukaan tämän mahdollisuuden laillisia yksityiskohtia selvitellään jo.

Uusi elpymisrahasto ilman Puolaa ja Unkaria edistäisi kehitystä, jossa Puola ja Unkari pyritään jättämään EU:n ulkolaidalle. Sen sijaan Merkelin mukaan neuvotteluita Budapestin ja Varsovan kanssa jatketaan. Orban on ollut pitkään Saksan poliittisessa suojeluksessa, eikä tuuli välttämättä käänny tässäkään kriisissä. Merkel on jättämässä politiikan, eikä Saksan kristillisdemokraateilla ole seuraajaa valittuna. Saksan vaalit pidetään näillä näkymin ensi vuoden syyskuun 26. päivä.

Unkarin pääministeri Viktor Orban (joka on Euroopan pitkäaikaisin valtionjohtaja Merkelin jälkeen) uskoo sopimuksen syntyvän, jossa ”lailliset näkökulmat ratkaisevat poliittisen enemmistön sijaan”. Tämä voisi viitata kompromissiin, jossa oikeusvaltioperiaatteen tiukempi kirjaus säilyisi, mutta jonka aktivoinnin Puola ja Unkari voisivat edelleen estää.

Pohjoiset nettomaksajamaat eivät olisi halunneet koko elpymisrahastoa, mutta ne saatiin mukaan kytkemällä elpymisrahasto EU-budjettiin ja ehdollistamalla EU-varat tiukemmin oikeusvaltioperiaatteen kunnioittamiseen. Jos oikeusvaltioperiaate nyt vesitetään, se olisi nöyryyttävää pohjoisille maille.

Jos EU-maat päättäisivät jättää Puolan ja Unkarin elpymisrahaston ulkopuolelle, EU-budjetin ja elpymisrahaston kytkentä purettaisiin. Oikeusvaltioperiaatteen vahvistaminen voi hyvin toimia poliittisena liimana, mutta myös nettomaksajamaissa voitaisiin kyseenalaistaa mukanaolo elpymisrahastossa, johon ne eivät alunperinkään halunneet.

Euroopassa on edelleen kaksi erilaista käsitystä oikeusvaltiosta, jossa läntinen korostaa yksilöä ja itäinen vahvaa valtiota. Oikeusvaltioperiaatteen tiukentaminen on EU:lle tärkeä uudistus, mutta se koskee ainoastaan EU-varojen seurantaa. Jos Puolan ja Unkarin poliittinen vipuvarsi halutaan poistaa, muiden EU-maiden tulisi avata EU:n perussopimukset ja luopua yksimielisyysperiaatteesta.

Voikin olla, että EU ei voi saada nykyisessä poliittisessa solmussa yhtä aikaa elpymisrahastoa ja tiukempaa oikeusvaltioperiaatetta. Vaatimukset EU:sta ilman Puolaa ja Unkaria tulevat todennäköisesti kasvamaan tulevina vuosina samalla, kun liberaalien ja konservatiivisten oikeusvaltioperiaatteiden vastakkainasettelu kärjistyy.