Niinistön ja Väyrysen väittely eurosta on tärkeä, mutta molemmat on päästetty liian helpolla

Niinistön tulee vastata, miten budjettisääntöjä ei rikottaisi. Väyrysen tulee puolestaan vastata, miten Suomen euroero hoidettaisiin.

Profiilikuva
Antti Ronkainen on poliittisen talouden väitöskirjatutkija Helsingin yliopistolla.
Julkaistu yli kolme vuotta sitten

Paavo Väyrynen ja Sauli Niinistö ovat väitelleet Suomen eurojäsenyydestä. Kaikki julkinen keskustelu rahaliitosta on tärkeää, sillä rahaliiton kehittämisestä päätetään tänä vuonna Saksan hallitusneuvotteluiden jälkeen.

Väyrysen mukaan Niinistö on sanonut vuonna 2013, että Suomen eurojäsenyys olisi ollut virhe. Niinistö kiisti väitteen eilisessä Talouselämän haastattelussa:

”Menen takaisin (siihen), mikä on virhe. Virhe on jälkikäyttäytyminen eli vakaussopimuksen rikkominen, jonka aloitti [Euroopan komission puheenjohtaja] Romano Prodi sanomalla, että tämä on stupid.”

Kun euromaat rikkoivat 2000-luvun alussa vakaussopimuksen julkisen talouden budjettisääntöjä, markkinat laskivat Niinistön mukaan, että euromaat maksaisivat tarpeen vaatiessa myös toistensa velkoja.

Tämä rikkoo rahaliiton toista tukipilaria eli niin sanottua no bailout -sääntöä.