Euroopan toinen lockdown - koronakriisin poliittiset seuraukset tulevat viiveellä

Profiilikuva
Antti Ronkainen on poliittisen talouden väitöskirjatutkija Helsingin yliopistolla.
Julkaistu yli kolme vuotta sitten

Kaikesta huolimatta Suomen koronatilanne on suhteellisen hyvä verrattuna muuhun Eurooppaan. Vaikka täälläkin tartunnat lähtivät kasvuun kesälomien jälkeen, taudin leviäminen näyttäisi olevan toisen aallon osalta hallinnassa ainakin toistaiseksi.

Sen sijaan muualla Euroopassa koronaviruksen toinen aalto on realisoitumassa uusiksi lockdowneiksi. Italia ja Espanja kertoivat viime sunnuntaina uusista koronatoimista ja tänään Angela Merkelin ja Emmanuel Macronin odotetaan pitävän vastaavat tiedotustilaisuudet marraskuun ”light lockdowneista”.

Italiassa baarit ja ravintolat menevät kiinni kuudelta illalla, minkä lisäksi teatterit, punttisalit ja uimapaikat suljetaan. Espanjassa on ulkonaliikkumiskielto 11 jälkeen ja hätätila, joka mahdollistaa maan sisäisen matkailun rajoittamisen.

Lopullisia päätöksiä ei ole vielä tehty, mutta Merkelin hallitus suunnittelee kaikkien ravintoloiden, baarien, kahviloiden, punttisalien ja teattereiden sulkemista marraskuun ajaksi. Lisäksi kokoontumisia rajaittaisiin ja maan sisäinen turismi kiellettäisiin. Myös Ranskalta odotetaan kuukauden mittaista lockdownia, jonka odottaisi pahemman leviämistilanteen vuoksi olevan Saksaa tiukempi.

Toisin kuin keväällä, esimerkiksi koulut, kaupat ja parturit halutaan pitää auki. Pyrkimyksenä ei ole taudin tukahduttaminen vaan terveydenhuoltojärjestelmien kantokyvyn varmistaminen. Koronan ongelma on sen vaikea hoidettavuus, joten on tärkeää varmistaa, että kaikkia sairastavia voidaan hoitaa. Koronaan liittyvät kuolemat ovat Euroopassa pienessä nousussa, mutta eivät vielä lähelläkään kevään määriä. Tehohoitopaikat alkavat kuitenkin jo täyttyä.

Koronakriisi on sosiaalinen ilmiö – taudin leviämistä hallitaan rajoittamalla ihmisten kohtaamista. Rajoituksia kärsivät erityisesti ne, joiden elämän mielekkyydestä suuri osa muodostuu sosiaalisesta kanssakäymisestä. Esimerkiksi Italiassa nuorten sosiaalinen kanssakäyminen on käytännössä kielletty ilta kuuden ja aamu neljän välillä. Vaikka koronavirus ei ole niin vaarallinen nuorille, tekee se nuoruusvuosista ankeita ja itseään toistavia.

Lisäksi koronakriisä ei näytä seuraavan V-elpyminen vaan K-lama.* K-lama asettaa eri tuotannonalat eriarvoiseen asemaan. Euroopan mini lockdowneista kantavat vastuun ravitsemusliikkeet, yökerhot, tapahtumanjärjestäjät, muusikot, urheilijat jne. Vaikka rajoja ei olla laitettu kiinni, vaikuttavat maan sisäiset matkustusrajoitukset ja ulkonaliikkumiskiellot myös turismiin.

Koronakriisi on vaikea erityisesti Euroopalle, jonka talous perustuu yhä enemmän palveluihin. Uusien lockdownien yksi tarkoitus lieneekin yrittää myös pelastaa joulusesonki, joka on monille aloille elintärkeä.

K-lama tarkoittaa myös eriarvoisuuden jyrkkää kärjistymistä. Maailmanpankin arvion mukaan koronapandemia ajaa tänä vuonna 88-115 miljoonaa ihmistä on joutunut äärimmäiseen köyhyyteen. Eriarvoisuuden odotetaan kasvavan myös 2021. Vastaavasti huhti- ja heinäkuun välillä miljardöörien varallisuus kasvoi yli 30 prosenttia. Tästä voidaan päätellä, että vaikka uusliberalismi olisi kuollut, ei se arkoita eriarvoistumista edistävien rakenteiden poistumista.

Koronarokotteiden kehitys edistyy ja koronan hoidon suhteen kuuluu välillä hyviäkin uutisia. Siitä huolimatta EU on varoittanut, että koronarokotetta ei saada vielä ensi vuoden aikana kaikille eurooppalaisille. Lisäksi EU:n velkaantumista rajoittava vakaussopimus on jäähyllä vielä ainakin ensi vuoden, joka ilmentää varautumisesta siihen, että ainakin vielä ensi vuonna valtioiden pitää elvyttää.

Toisin sanoen koronakriisi jatkuu vielä ensi vuonna. Kevään ensimmäisestä aallosta tullut valtaapitävien kannatusbuusti on kuitenkin alkanut sulaa kaikkialla Euroopassa. Koronakriisin pitkittyessä ja taloudellisen epävarmuuden lisääntyessä on odotettavissa, että rajoitusten vastainen mieliala alkaa leviää ja ottaa erilaisia muotoja mellakoista salaliittoteorioihin. Poliittista hulinavalmiutta lisää entisestään se, että ensi vuonna on esimerkiksi Saksan ja Hollannin vaalit.

Koronakriisi vaatii kestävyyttä, joten voimia kaikille, pysytään terveinä ja huolehditaan toisistamme!

*Olen kirjoittanut K-lamasta esseen Pontus Purokurun toimittamaan ja juuri ilmestyneeseen teokseen Tartunta. Teokseen ovat kirjoittaneet myös Aino Vähäpesola, Antti Holma, Antti Nylén, Harry Salmenniemi Iida Sofia Hirvonen, Kaarina Hazard, Reetta Pekkanen, Suvi Auvinen, Tere Vadén, Tuomas Nevanlinna ja Veikka Lahtinen.