Blogit

Tutkija Antti Ronkainen seuraa maailmantalouden murrosta.

Eurokriisi on täällä taas – Lagarde jatkaa Draghin työtä

Blogit Vallan mahotonta! 19.3.2020 10:30
Antti Ronkainen
Antti Ronkainen - avatar
Kirjoittaja on poliittisen talouden väitöskirjatutkija Helsingin yliopistolla.

Mistä tietää, että eurokriisi on alkanut?

Siitä, että poliitikot eivät kykene tekemään päätöksiä ja lopuksi Euroopan keskuspankki pelastaa poliitikot.

Toissapäivänä Bloomberg julkaisi jutun, jonka mukaan Angela Merkel olisi suhtaunut varovaisen myönteisesti euroalueen yhteisiin korona-velkakirjoihin, joilla oltaisiin vastattu korona-taantumaan.

Saksa on kuitenkin aina vastustanut euroalueen yhteisvastuuta ja Financial Timesin toimittaja Mehreen Khan kiisti nopeasti Bloombergin jutun diplomaattilähteisiin vedoten. Eurokriisistä tuttu kaava on, että eurobondeja ehdotellaan, lehdistö spekuloi Merkelin mahdollisilla ambitioilla ja lopuksi ei päätetä mitään.

Eilen illalla EKP:n johtaja Christine Lagarde twiittasi uudesta Pandemic Emergency QE-ohjelmasta.

Yhdessä viime viikon päätösten kanssa EKP voi ostaa velkakirjoja kuukaudessa yli 100 miljardilla ja vuoden loppuun mennessä yli 1000 miljardilla. Pandemia-tukiostoja ei ole ehdollistettu mitenkään ja EKP ilmaisi joustavansa omista säännöistään. Lisää ostoja on tulossa, jos koronakriisi eskaloituu eurokriisiksi.

IMF:n entinen Eurooppa-pamppu Ashoka Mody ennakoi reilu viikko sitten, että Italia tarvitsee koronakriisin seurauksena tukipaketin. Lockdownin aiheuttaman taloudellisen tuhon seurauksena Italian korot lähtevät nousuun, mikä voi eskaloitua eurokriisiksi.

Poliittisen toimintakyvyttömyyden seurauksena Mody ennusti, että EKP joutuu antamaan Italialle paketin.

Kaiken kukkuraksi Lagarde epäonnistui viime torstaina antaessaan epäsuorasti ymmärtää, että EKP ei ole huolissaan Italian koroista. Italian presidentti Sergio Mattarella kritisoi poikkeuksellisesti Lagarden sanomisia, Lagarde pyysi lipsautustaan anteeksi ja viikonloppuna EKP:n keskuspankkiirit vakuuttelivat, että EKP reagoi myös euromaiden välisiin korkoeroihin.

Eilen Italian 10 vuoden korot nousivat jo yli 3 prosentin. Wall Street Journalin mukaan Italian keskuspankki alkoi painaa kaikessa hiljaisuudessa korkoja alas. Tänä aamuna Italian 10 vuoden korot putosivat koronaelvytys-ohjelman seurauksena jo 1,5 prosenttiin.

Lagarden virhe oltiin korjattu ja kävi juuri niin kuin eurokriisikonkari Mody oletti.

Lagarde jatkaa siitä, mihin hänen edeltäjänsä Mario Draghi jäi.

Draghi loi eurokriisin aikana uusia instrumentteja, jotka muuttivat keskuspankkia instituutiona. OMT-ohjelma teki vuonna 2012 keskuspankista euromaiden viimekätisen lainaajan, mikä lopetti eurokriisin. 2015 EKP aloitti QE-ohjelman, minkä turvin se alkoi elvyttää euromaita velkakirjaostoilla.

EKP:n mandaatti kuitenkin kieltää euromaiden suoran rahoittamisen (artikla 123), joten Draghi joutui luovimaan rahapolitiikan ja oikeustieteen välimaastossa. OMT oli ehdollistettu Troikan hevoskuureille ja QE-ostojen määrää rajoitettiin tavalla, jonka seurauksena EKP:n elvytysvara alkoi tyrehtyä.

Saksan Bundesbank ja perustuslakituomioistuin protestoivat, mutta Euroopan unionin tuomioistuin siunasi molemmat ohjelmat. Eilen julkaistulla ohjelmalla Lagarde on luopumassa eurokriisin aikaisesta ehdollisuudesta ja EKP:n itse itselleen asettamista säännöistä. EKP kehittyy keskuspankiksi, joka voi mandaattinsa puitteissa (tai itse asiassa siitä välittämättä) tukea entistä suoremmin euromaita.

Mitä tehokkaammin Lagarden Pandemia-ohjelma toimii, sen vähemmän euromaiden tarvitsee reagoida. Italia, Espanja, Ranska ja Belgia ovat kuitenkin jo täydellisessä lockdownissa ja näistä aiheutuva taloudellinen tälli tulee olemaan valtava.

Jos Euroopan yli pyyhkineet lockdownit ja rajojen sulkemiset aiheuttavat suuren talouden kyykkäyksen, euromaat joutuvat reagoimaan. Looginen ratkaisu olisi euromaiden liikkeelle laskema Pandemic Emergency Bond, jota EKP alkaisi ostaa.

Toistaiseksi koronakriisi toistaa eurokriisin kaavaa, jossa jäsenmaat eivät sisäpoliittisista syistä ja populismin pelossa saa muodostetuksi yhteistä eurooppalaista visiota.

Samaan aikaan kun Donald Trump valmistelee yli 1000 miljardin dollarin tukipakettia ja on valmis jakamaan ihmisille käteen jopa 2000 dollaria, Euroopassa ei ole yhteistä visiota eikä tietoa, tuleeko mitään kollektiivista elvytystä.

Eurokriisin lailla koronakriisi ilmentääkin poliittisen päätöksenteon kriisiä. Tämän seurauksena teknokraattinen päätösvalta ja rahapoliittinen yhteisvastuu kasvavat, jotka voivat niin ikään ruokkia kansallismielisen populismin nousua tulevaisuuessa.