Keskusta nousee aluevaaleissa taas tuhkasta kuin feenikslintu, vihjaavat gallupit

Kokoomuksen etumatka näyttää turvatulta, perussuomalaiset on juuttunut käymään ikuisia eduskuntavaaleja ja vihreillä on imago-ongelma.

Profiilikuva
Kirjoittaja on Suomen Kuvalehden toimittaja.

Tämä on ilmaisnäyte SK:n maksullisesta sisällöstä

Jos Yleisradion tuorein aluevaaligallup pitää kutinsa, voivat keskustan päättäjät onnitella itseään siitä, että puolue on suostunut istumaan Sanna Marinin (sd) punavihreässä hallituksessa hyljeksittynä tuhkimona.

17,7 prosentin tulos ja kiilaaminen kolmanneksi ohi perussuomalaisten on paljon enemmän kuin mitä keskusta voisi eduskuntagallupkannatuksensa perusteella toivoa.

Keskusta ja sen edeltäjä maalaisliitto on länsieurooppalaisessa puoluekentässä omituinen feenikslintu. Se on noussut tuhkasta yhteiskunnan teollistumisen, peltojen paketoimisen, presidentti Urho Kekkosen kuoleman, Suomen EU-jäsenyyden ja syrjäseutujen autioitumisen jälkeen.

Keskustan saa toki näissä vaaleissa vahvaa vetoapua siitä, että helsinkiläiset eivät äänestä. Siitä huolimatta puheet puolueen pois kuihtumisesta ovat jälleen kerran osoittautumassa ennenaikaisiksi.

Puheenjohtaja, valtiovarainministeri Annika Saarikko esiintyikin Ylen torstai-iltaisessa vaalitentissä itsevarmoin elkein. Kun tentin juontaja Annika Damström yritti puristaa puoluejohtajista ulos, mistä he olisivat valmiita karsimaan, kuului Saarikon vastaus: ”Olemme valmiita karsimaan ihmisten pompottelusta.”

 

Säästökohteita ei juuri löytynyt muiltakaan puheenjohtajilta.

Huonojen galluplukujen (Ylen viimeisimmässä 14,3 prosenttia) hereille säikyttämä Riikka Purra (ps) keksi säästökohteeksi niin sanottujen paperittomien eli vailla laillista oleskelulupaa Suomessa elävien ihmisten terveyspalvelut ja tietysti kehitysavun.

Koska uusien hyvinvointialueiden rahoitus tulee suoraan valtiolta, voi säästökohteeksi toki osoittaa noin miljardin euron vuosittaiset kehitysyhteistyövarat.

Perussuomalaiset on kuitenkin ehtinyt mielikuvituksessaan käyttää kyseiset rahat jo niin moneen kertaan, että niihin vetoaminen kuulostaa auttamatta rikkinäiseltä levyltä. Jos Suomi lakkaisi maksamasta kehitysapua, olisi kiinnostavaa kuulla, mistä yhdestä ja samasta säästökohteesta puolue alkaisi sen jälkeen jankuttaa.

Perussuomalaiset tuntuu käyvän jo kolmatta kertaa peräkkäin eduskuntavaaleja: samoille teemoilla se kampanjoi kevään 2019 eduskuntavaaleissa, viime vuoden kuntavaaleissa ja nyt aluevaaleissa.

 

Kokoomuksen selvää etumatkaa eivät ole pilanneet edes puolueen omalaatuiset vaalimainokset. Se voi esiintyä mainoksissa ”ilman tervettä järkeä” tai passittaa ehdokkaitaan ”heti hoitoon”, mutta silti kykypuolue sai Ylen gallupissa 22,4 prosentin kannatuksen. Kakkossijaa pitävä Sdp on turvallisen kaukana 18 prosentin kannatuksella.

Tästä johtuen muut puheenjohtajat haastoivat Ylen tentissä puolueen puheenjohtajaa Petteri Orpoa, tai Petteriä, koska tenteissä on nykyään trendikästä toistella jarisarasvuomaisesti muiden puheenjohtajien etunimiä.

Keskustan hallitus-nemesiksen vihreiden tilanne on yhtä synkkä kuin keskustan on valoisa. Koska Helsingin äänet puuttuvat, puolue laahaa gallupeissa jo vasemmistoliiton takana. Ylen tuorein näytti vihreille 7,4, ja vasemmistoliitolle 8,1 prosentin kannatusta.

Mikäli vihreät mielii joskus suurimpien puolueiden kärkikahinoihin, sen pitäisi lyödä läpi kehittyvien maakuntien Suomessa. Helpommin sanottu kuin tehty: vihreiden brändi on maaseudulla surkea ja puolue yhdistetään mielikuvissa vain erilaisiin kurjistamistoimenpiteisiin.

Yhteinen sävel voisi löytyä ainakin tuulivoimasta, joka on osoittautumassa monen pikkukunnan pelastukseksi. Suomen Kuvalehdessä kerrottiin taannoin, että noin 150 kuntaa kaavailee, että niiden maaperälle rakennettaisiin seuraavan kymmenen vuoden aikana yhteensä 4 400 tuulivoimalaa.