Aina vain enemmän

Matalapalkka-alat voisivat saada euromääräiset korotukset solidaarisuuden osoituksena, Teollisuusliiton puheenjohtaja Riku Aalto sanoo.

Tämä on ilmaisnäyte SK:n maksullisesta sisällöstä

Teollisuusliiton puheenjohtaja Riku Aalto pitää selvänä, että syksyllä liiton palkkavaatimusten pohjana ovat kunta-alan palkankorotukset.

”Se korotus on jo niin sanotusti sisällä”, Aalto sanoo. Hän viittaa sovittelulautakunnan esitykseen, jonka mukaan kunta-alan palkat nousisivat viiden vuoden aikana noin 5,1 prosenttia yli yleisen linjan.

”Työmarkkinamatematiikka vain toimii niin.”

Kunta-ala ei saanut ratkaisua aikaan. Taustalla on hoitoalan Tehyn ja Superin vaatimus vielä suuremmista korotuksista.

Hoitajien vaatimukset vaikuttavat Aallon mukaan kaikkiin muihinkin. Teollisuusliitto haluaa­ todennäköisesti suuremmat korotukset kuin kunta-ala. Inflaatiokin vaikuttaa.

Sovittelulautakunta muotoili kunta-alan esityksen niin, että Teollisuusliiton neuvottelut vuorostaan säteilisivät takaisin kunta-alalle: vuosien 2023 ja 2024 palkankorotukset noudattelisivat ”yleistä linjaa, joka perustuisi kemianteollisuuden, teknologiateollisuuden ja AKT:n palkankorotusten keskiarvoon tai olisi vähintään 1,9 prosenttia”.

Aalto ynnää toisiinsa vaikuttavia korotuksia yhteen ja päätyy siihen, että kun kunta-alan palkkaohjelma päättyy vuonna 2027, palkankorotukset ovat kymmenen prosentin luokkaa.

Siihen päälle rakennettaisiin seuraavaa viisivuotiskautta samalla logiikalla.

Työnantajapuoli on jo älähtänyt. Kilpailukyky romuttuisi ja työmarkkinat menisivät sekaisin. Esiin on kaivettu vuoden 2007 Sari Sairaanhoitaja -ta­paus: hoitajien palkankorotukset levisivät muille aloille, finanssikriisi yllätti ja talous sakkasi.

Kunta-alan sovintoehdotuksen pelätään panevan käyntiin ikiliikkujan, jossa eri alojen palkkaneuvottelut nostavat aina seuraavien lähtötasoa.

”Epäkiitolliseen tehtävään ponnahduslaudan talonmieheksi joutuu Teollisuusliiton puheenjohtaja Riku Aalto”, kirjoitti ­Talouselämä-lehden päätoimittaja Jussi Kärki 11. toukokuuta.

Aalto ei näe, että Teollisuusliitto voisi katkaista palkankorotuskierteen. Hänestä on selvää, että työmarkkinakentällä sopimukset vaikuttavat toisiinsa.

”Ainakin liiton sisällä solidaarisuus on hyvin vahvaa. Jos jollain alalla saadaan neuvoteltua hyvä sopimus, niin vastaavaa tasoa pyritään viemään muille.”

Teollisuusliitto neuvottelee kemian- ja teknologiateollisuuden lisäksi monien muiden alojen sopimuksista. Joukossa on vaikkapa jakajia sekä pesuloiden, maatilojen ja metsänkorjuufirmojen työntekijöitä.

Aallon mukaan sovittelulautakunta teki virheen, kun se kytki kunta-alan palkankorotukset kemian- ja teknologia­teollisuuden sekä AKT:n korotuksiin.

Nyt on Aallon mielestä myös annettu viesti, että sovittelusta voi hakea paremmat palkankorotukset kuin omista neuvotteluista. Pian kukaan ei halua tehdä ensimmäistä sopimusta.

”Kuka sen menee tekemään, kun muille on tulossa paremmat palkat sen automaatin kautta, minkä tämä sovittelu­järjestelmä on tehnyt?”

”Minusta olisi ollut paljon reilumpaa, jos sovittelulautakunnan esitys olisi ollut sellainen, että korotuksen tasoa ei olisi kytketty mihinkään muihin sopimuksiin”, Aalto sanoo.

Aalto toivoo, että hallitus osallistuisi keskusteluun työmarkkinatilanteesta. Myös SAK on esittänyt, että käsikirjoitusta vaikean ajan yli laatisivat kolmikantaisesti työnantajat, työntekijät ja valtio.

Yhteinen keskustelu pitäisi Aallon mielestä käydä vielä ennen lomia. Syksyn neuvottelujen alettua voi olla myöhäistä.

”Kun ollaan neuvottelupöydässä, keskitytään yksittäisen työehtosopimuksen neuvotteluihin ja halukkuus arvioida vaihtoehtoja heikkenee.”

Työnantajien EK tai Teknologiateollisuuden työnantajat eivät ole kaivanneet hallitusta apuun tai ikävöineet tupoja.

Teknologiateollisuuden pääekonomisti Petteri Rautaporras päinvastoin ehdotti blogitekstissään sote-sektorillekin entistä paikallisempaa ja markkinaehtoisempaa sopimista.

Aallon mukaan on asioita, joista voitaisiin sopia yhdessä. Hän itse on ehdottanut sosiaaliturvamaksujen siirtoa takaisin työnantajille. Ne siirtyivät palkansaajille vuonna 2016 tehdyssä kilpailukykysopimuksessa.

Hyvänä ajatuksena Aalto pitää myös euromääräisiä palkankorotuksia, joita Pamin puheenjohtaja Annika Rönni-Sällinen esitti vappupuheessaan.

”Sellainen solidaarisuus voisi olla hyvinkin toivottavaa. Matalapalkka-alat saisivat paremmat korotukset”, Aalto sanoo.

Suomessa on pitkään tehty lähinnä prosenttipohjaisia palkankorotuksia.

”Totta kai ne suosivat suurempipalkkaisia.”