Missä varoitusjärjestelmä viipyy?
Suomen piti olla varautumisen mallimaa, mutta moni EU-maa on rakentanut tehokkaan hälytysjärjestelmän ennen meitä.
2
MIN
Liettua, Saksa, Tanska, Espanja, Italia, Kreikka, Romania, Bulgaria… Miksi niin moni EU-maa on rakentanut tehokkaan vaaratiedotusjärjestelmän ennen meitä, vaikka Suomen piti olla varautumisen mallimaa?
Toukokuun drooniuhka herätti kritiikkiä siitä, etteivät suomalaiset saaneet varoitusviestejä puhelimiinsa. Hallituksesta korostettiin, että varoitusjärjestelmälle on viime vuonna myönnetty rahoitusta, ja sitä rakennetaan parhaillaan. Mutta miksi vasta nyt?
Tähän löytyy kaksi selitystä: poliittinen ja teknologinen.
Sisäministeriössä varoitusjärjestelmälle on haettu rahaa jo parinkymmenen vuoden ajan. Ensimmäiset selvitykset asiasta tehtiin vuonna 2004 Aasian tsunamin jälkeen.
Ehkä 20 vuotta sitten hinta-arviot olivat niin suuret, ettei teknologia tuntunut mahdolliselta, arvelee sisäministeriön pelastusosaston erityisasiantuntija Mikko Jääskeläinen. Sittemmin kustannukset ovat laskeneet ja turvallisuusympäristö muuttunut.
”Olemme hakeneet rahoitusta erityisen aktiivisesti kymmenen viime vuoden ajan.”
Vasta toukokuussa 2025 tärppäsi. Petteri Orpon (kok) hallitus myönsi kuuden miljoonan euron rahoituksen vaaratiedottamiseen ja väestön varoittamisen kehittämiseen. Suurin osa summasta käytetään uuden järjestelmän rakentamiseen.
Teknologian nimi on cell broadcast. Se tarkoittaa, että puhelimiin saadaan varoitus suoraan puhelinverkon kautta. Tukiasemat lähettävät sekunneissa varoituksen kaikkiin puhelimiin, jotka asemiin on yhdistetty. Internetiä, tekstiviestejä tai vastaanottajan yhteystietoja ei tarvita.
On monta tapaa rakentaa teknologinen arkkitehtuuri varoitusjärjestelmään, Jääskeläinen sanoo. Niistä on pitänyt etsiä paras vaihtoehto. Sitten on kilpailutuksia, laitehankintoja, teknologian integroimista, Jääskeläinen luettelee. Hallituksen toiveesta järjestelmä pyritään saamaan käyttöön tämän vuoden puolella.