Talvella syntyneet menestyvät urheilussa parhaiten - miten käy olympialaisissa?

olympialaiset
Teksti
Jukka Ukkola
Julkaistu yli kolme vuotta sitten
Peetu Piiroinen
Kannattaako häntä veikata olympiamitalistiksi? Peetu Piiroinen on syntynyt helmikuussa, ehkä kannattaa. Kuva Jean-Christophe Bott / AP / Lehtikuva.

Tieteellinen vihje olympiaveikkaajille: satsatkaa hiihdossa Aino-Kaisa Saariseen ja Riikka Sarasojaan ja yhdistetyssä Jaakko Tallukseen sekä lumilautailussa Janne Korpeen ja Peetu Piiroiseen.

Miksi? He kaikki ovat syntyneet helmikuussa, ja se on tilastojen mukaan otollisin syntymäaika suomalaisen talviurheilijan menestykselle. Noiden yksilöiden lisäksi kannattaa pitää silmällä myös Suomen naisten jääkiekkojoukkuetta, jonka pelaajista peräti neljä on syntynyt helmikuussa. Miesten lätkän puolella tällaisia on vain yksi, Tuomo Ruutu, joten mitali taitaa jäädä haaveeksi.

Australialainen Adrian Barnett Queenslandin teknisestä yliopistosta on havainnut, että syntymäkuukausi todella vaikuttaa ihmisen mahdollisuuksiin kehittyä huippu-urheilijaksi. Tulos julkaistiin Analysing Seasonal Health Data -kirjassa.

Barnett analysoi kotimaansa jalkapalloammattilaisia ja huomasi, että suhteettoman moni heistä oli syntynyt vuoden ensimmäisinä kuukausina ja harva vuoden lopussa, erityisesti joulukuussa. Tammikuussa oli syntynyt 33 prosenttia enemmän pelaajia kuin olisi odotettavissa pelkän satunnaisjakauman perusteella. Joulukuussa syntyneitä oli 25 prosenttia odotusarvoa vähemmän.

Aiemmin samanlainen ilmiö on havaittu jääkiekon, lentopallon ja koripallon ammattilaispelaajien joukossa.

Myös suomalaisten urheilusankareiden keskuudessa näyttää pätevän sama sääntö pienellä, mutta merkittävällä poikkeuksella: meillä “vuosi alkaa” jo joulukuussa, sillä myös silloin syntyneet menestyvät toisin kuin australialaistutkimuksessa. Kesäkisojen mitalisteista joulukuussa syntyneitä on jopa eniten, 33 % yli satunnaisjakauman.

Olympialaiset

Tähän yllättävän selvään tulokseen päästään listaamalla 470 suomalaisen olympiamitalistin syntymäajat. Talvella ja keväällä eli joulukuun alun ja toukokuun lopun välisenä aikana heistä on syntynyt 272, eli lähes 58 prosenttia, mutta kesällä ja syksyllä vain 198 eli 42 prosenttia. Koko väestössä syntymäaikojen jakauma on vastaavina aikoina jokseenkin tasan 50-50. Poikkeama on merkitsevä, sillä tuon kokoisessa joukossa virhemarginaali on noin +/- 4,5 prosenttiyksikköä.

Syntymävuodenajoittain laskettuna talvilapsista on tullut 140 olympiamitalistia, kevätlapsista 132, kesällä syntyneistä 100 ja syksyllä syntyneistä 98. Kunkin vuodenajan laskennallinen keskiarvo olisi noin 117,5.

Olympialaiset

Kuukausista otollisin näyttää olevan helmikuu, vaikka siinä on vähiten päiviä. Silloin syntyneille on siunautunut yhteensä 49 olympiamitalia. Sekä kesä- että talvikisoissa eniten kultamitaleja ovat saaneet juuri helmikuussa syntyneet (10 + 7, yhteensä 17 eli 13,6 prosenttia).

Sen sijaan vähiten mitaleja ovat saavuttaneet lokakuussa syntyneet, vain 27, joista kuusi kultaa. Alakanttiin ovat menestyneet myös elokuun lapset, joille mitaleja on tullut yhteensä 30.

Suoranainen tilastoharvinaisuus on pikaluistelija Kaija Mustonen, joka on ainoa elokuussa syntynyt talvikisojen suomalainen kultamitalisti. Tasan jaettuna talvikultamitalisteista pitäisi olla elokuussa syntyneitä kuusi.

Selitykseksi alkuvuoden lasten menestykseen on tarjottu muun muassa sitä, että koulun vuosiluokat määräytyvät syntymävuoden mukaan, joten alkuvuodesta syntyneet ovat luokkatovereitaan kehittyneempiä ja kookkaampia. Tämä etu ja siitä seuraava menestyminen saattaa lisätä itseluottamusta ja motivaatiota myös urheilussa.

Toisaalta, ainakin biologit ovat huomauttaneet, että kesällä ja syksyllä syntyneiden pitäisi menestyä muita paremmin, koska he pääsevät aloittamaan elämänsä parhaaseen aikaan. Hehän syntyvät maailmaan silloin, kun tarjolla on eniten sekä lämpöä että ruokaa.