Saksa selätti energiakriisin – Irtautuminen Venäjän maakaasusta, kivihiilestä ja öljystä on sujunut odotettua helpommin

Poliittisesti tilanne on yhä herkkä. Saksa on lisännyt väliaikaisesti hiilen käyttöä, mikä on johtanut väkivaltaisiin yhteenottoihin.

energia
Teksti
Teppo Tiilikainen

Saksassa pelättiin viime keväänä, että irtautuminen Venäjän energiasta aiheuttaisi todella vakavan energiakriisin. Taloustutkijat ja yritykset varoittelivat taantumasta, joka johtaisi työttömyyden kasvuun ja yhteiskunnallisiin levottomuuksiin.

”Se voi merkitä loppua etenkin pienille ja keskisuurille yrityksille”, ennusti maailman suurimpiin kemianteollisuusyhtiöihin kuuluvan BASF:n toimitusjohtaja Martin Brudermüller huhtikuussa 2022.

Nyt näyttää siltä, että Saksa on selviytynyt pahimman yli ilman pelättyjä tuotantokatkoksia ja konkurssiaaltoa, vaikka sähkön hinta onkin noussut ajoittain pilviin.

”Olemme saaneet kriisin hallintaan”, vakuuttaa talousministeri Robert Habeck Der Spiegel-lehden haastattelussa.

Saksa on Euroopan suurin kansantalous ja sen kehitys vaikuttaa laajasti koko maanosaan. Saksan talouskasvu jäi viime vuonna 1,9 prosenttiin ja inflaatio kiihtyi lähes kahdeksaan prosenttiin. 

”Inflaatio on edelleen korkealla, mutta se on selvästi heikentynyt”, Habeck sanoo. ”Tämänhetkisten tietojen mukaan taantumasta tulee lievempi ja lyhyempi kuin luulimme.”

Poikkeuksellisen leuto talvi ja energian säästötoimet ovat vähentäneet maakaasun kysyntää merkittävästi, mutta poliittisesti tilanne on edelleen herkkä. Saksa on joutunut lisäämään väliaikaisesti hiilen käyttöä. Päätös oli hankala etenkin hallituksessa istuville vihreille.

Tilanne kärjistyi väkivaltaisiksi yhteenotoiksi viime viikolla Düsseldorfin lounaispuolella Lützerathin kylässä, kun poliisi ryhtyi purkamaan ympäristöaktivistien leiriä voimatoimin.

Tuhannet hiilivoimaa vastustavat aktivistit olivat leiriytyneet autioituneeseen kylään estääkseen energiayhtiö RWE:tä tuhoamasta kylää ja laajentamasta alueella sijaitsevaa ruskohiilikaivosta.

Yhtiö omistaa nykyisin kylän maa-alueet. Asukkaat muuttivat pois yli vuosi sitten, kun kaivoksen laajentaminen varmistui.

Scholzin hallitus hyväksyi laajennuksen pakon edessä. Hiilen käyttöä joudutaan lisäämään väliaikaisesti Venäjän tuonnin loppumisen aiheuttaman energiapulan helpottamiseksi. Hiilestä on määrä luopua kokonaan tämän vuosikymmenen loppuun mennessä.

Mielenosoitukset kärjistyivät Lützerathissa 14. tammikuuta.
Poliisi käytti kovia otteita mielenosoituksessa Lützerathin kylässä 14. tammikuuta. © Gordon Welters / Laif / MVPhotos

Lützerathin pelastamisen puolesta järjestettyihin mielenosoituksiin on osallistunut kymmeniä tuhansia ihmisiä, joista osa on kuulunut vihreiden nuorisojärjestöön.

Habeck ja Nordrhein-Westfalenin osavaltion talousministeri Mona Neubaur neuvottelivat syksyllä sopimuksen, jonka mukaan RWE saa laajentaa Lützerathin kaivosta, jos se säästää viisi muuta kylää, joissa asuu edelleen noin 500 ihmistä.

Samalla sovittiin, että yhtiö lopettaa hiilien kaivamisen kahdeksan vuotta etuajassa eli 2030. Ruskohiiltä louhitaan siten vain puolet alun perin suunnitellusta määrästä.

Ympäristöaktivistit pitävät silti sopimusta petoksena. Heidän mielestään hallitus ja siinä mukana olevat vihreät ovat luopuneet kunnianhimoisista ilmastotavoitteistaan.

RWE vaatii puolestaan ympäristöaktivisteilta 1,4 miljoonan euron korvauksia Lützerathissa aiheutetuista vahingoista.

Kaivinkoneet tuhosivat Lützerathin kylän viimeiset talot 18. tammikuuta. Poliisi tyhjensi ruskohiilikaivosta vastustavien  mielenosoittajien leirin voimatoimin.
Kaivinkoneet tuhosivat Lützerathin kylän viimeiset talot 18. tammikuuta. Poliisi tyhjensi ruskohiilikaivosta vastustavien mielenosoittajien leirin voimatoimin. © Federico Gambarini / AFP / LK

Saksa on korvannut venäläistä maakaasua lisäämällä nesteytetyn maakaasun tuontia (lng) ja kansallistamalla Venäjän kaasujätin Gazpromin saksalaisen tytäryhtiön.

Lng:n tuontia varten on rakennettu pikavauhtia kolme kelluvaa terminaalia. Niiden kautta tuodaan nesteytettyä kaasua muun muassa Yhdysvalloista, Qatarista ja Egyptistä.

Viime kuukausina kaasua on tuotu ennen kaikkea Norjasta ja Hollannista. Habeck uskoo Saksan selviytyvän suuremmitta ongelmitta myös lopputalvesta, sillä sen kaasuvarastot ovat 90-prosenttisesti täynnä.

Venäläistä öljyä korvataan kasvattamalla tuontia muun muassa Irakista ja Kazakstanista. Lisäksi kolme edelleen käytössä olevaa ydinvoimalaa tuottavat sähköä ainakin huhtikuun puoliväliin asti. Ydinsähköä on tuotu myös Ranskasta.

Saksa päätti luopua ydinvoimasta Japanin Fukushiman ydinvoimalaonnettomuuden jälkeen vuonna 2011. Saksassa oli tuolloin 17 ydinreaktoria, jotka tuottivat neljäsosan sähköstä. Voimaloita on sittemmin suljettu ja ydinvoiman osuus sähköntuotannossa on pudonnut neljään prosenttiin.

Viimeiset kolme reaktoria on määrä sulkea huhtikuun puolivälissä. Hallituksessa oleva liberaalipuolue FDP haluaisi kuitenkin jatkaa niiden toimilupaa.

Samaan aikaan Saksassa investoidaan uusiutuvaan energiaan ja kehitellään vetyyn perustuvia ratkaisuja. Aurinko- ja tuulisähkö on epätasaista ja vetyyn voidaan varastoida sähköä myöhemmin käytettäväksi.

Venäjän hyökkäyssodan aiheuttama energiakriisi on ollut Saksassa huomattavasti vaikeampi kuin Suomessa tai Ruotsissa, koska Saksa jättäytyi aikoinaan vahvasti venäläisen maakaasun varaan.

Lähes puolet saksalaisista kodeista lämmitetään maakaasulla, jota käytetään myös raskaan teollisuuden sähköntuotantoon. Ennen sotaa yli puolet kaasusta ostettiin Venäjältä, joka toimitti myös kolmanneksen Saksan käyttämästä raakaöljystä ja puolet kivihiilestä.

Saksan energiasuunnitelmat ovat samansuuntaisia kuin Suomessa. Myös meillä rakennetaan lähivuosina varsinkin tuulivoimaa, jota Saksassa on varsin paljon jo nyt.

Suomen tuulivoimakapasiteetti on tällä hetkellä noin viisi gigawattia, mutta sen uskotaan nelinkertaistuvan vuoteen 2030 mennessä.

Saksassa tuulivoimaa on rakennettu yli 63 gigawattia ja määrä kasvaa edelleen. Hallituksella on ollut kuitenkin vaikeuksia löytää voimaloille uusia maa-alueita.