Marokon ihmisoikeustilanne heikkenee – järjestö: hallituksen arvostelijoista tehtaillaan tekaistuja syytteitä

Human Rights Watchin mukaan Marokon sananvapaustilanne on heikentynyt selvästi vuodesta 2010.

sananvapaus
Teksti
Mika Horelli

Tämä on ilmaisnäyte SK:n maksullisesta sisällöstä

Ihmisoikeusjärjestö Human Rights Watchin (HRW) tuoreen raportin mukaan Marokon hallitus painostaa poliittisia toisinajattelijoita yhä jyrkemmin.

Hallituksen keskeinen keino on poliittisten vastustajien leimaaminen keksityillä syytteillä rikollisiksi. Näin pyritään tuhoamaan esimerkiksi korruption arvostelijoiden uskottavuus. Toisinajattelijoita myös vakoillaan ja heidän läheisiään pelotellaan ja häiritään.

HRW:n raportti nostaa esiin 33-vuotiaan marokkolaisen journalistin Omar Radin tapauksen. Hänet pidätettiin heinäkuun lopussa vuonna 2020 ja häntä syytetään vakoilusta.

Radi joutui viettämään seuraavan vuoden tutkintovankeudessa ennen kuin oikeus tuomitsi hänet syylliseksi paitsi vakoiluun, myös muihin syytteisiin, jotka oli kasattu hänen niskaansa tutkintovankeusaikana. Näitä olivat muun muassa päällekarkaus ja raiskaus.

Radi sai kuuden vuoden vankeustuomion. Maaliskuussa tänä vuonna vetoomustuomioistuin vahvisti tuomion.

HRW:n raportin mukaan todellinen syy Radin tuomitsemiseen oli hänen ammattinsa tutkivana journalistina. Hän paljasti 2010-luvun alkuvuosina Marokon luonnonvarojen ja kiinteistöjen kauppaan liittyvän laajan korruptiovyyhdin, jossa hallitus oli mukana. Radi tuki näkyvästi maan pohjoisen Rifin alueen asukkaiden taistelua sosiaalisten ja taloudellisten oikeuksiensa puolesta. Rifin vuoristoisen alueen noin neljän miljoonan asukkaan väestö koostuu pääasiassa berberiheimoista.

Vuonna 2018 Radi sanoi television keskusteluohjelmassa, että Marokon sisäministeriö on maan historian suurimman korruptioskandaalin keskeinen toimeenpanija ja pitäisi hajottaa.

Ennen pidätystään ja tuomiotaan Radi oli HRW:n mukaan joutunut hallituksen junaileman julkisen herjauskampanjan uhriksi. Viranomaiset vakoilivat hänen puhelintaan ja poliisi kohteli häntä toistuvasti väkivaltaisesti.

HRW:n mukaan Radi saatiin lopulta vaiennettua vasta syytteillä.

Ihmisoikeusjärjestöt ovat raportoineet kymmenistä vastaavista tapauksista, joissa marokkolaiset tuomioistuimet ovat langettaneet eri pituisia vankeusrangaistuksia ja sakkoja journalisteille ja kansalaisaktivisteille.

Hallitusta arvostelevien tiedotusvälineiden sakottamista ja jopa lakkauttamista on perusteltu valheellisten uutisten julkaisun estämisellä ja viranomaisten mustamaalaamisen tai ulkomaisten valtionpäämiesten loukkaamisen torjumisella. Perusteluksi on pyöritetty myös kuningaskunnan turvallisuutta.

HRW:n mukaan sananvapauden rajoittaminen Marokossa ei suinkaan ole poikkeus Pohjois-Afrikassa ja Lähi-idässä. Marokossa tilanne on kuitenkin 2010-luvun puolivälin jälkeen muuttunut selvästi aikaisempaa huonommaksi.

Keksityissä syytteissä on seksuaalirikoksia, rahanpesua, vakoilua ja ihmiskauppaa. Yksittäisiä syytteitä vastaan voi vielä puolustautua, mutta toistuvaa syytetehtailua vastaan kamppailu muuttuu toivottomaksi.

Aktivistien mukaan viranomaisia ärsyttää se, että muun muassa virkamiesten korruptiosta raportoivista journalisteista on tullut kansalaisten silmissä liian usein sankareita.

”Poliittiset oikeudenkäynnit ovat aikaisemmin nostaneet aktivisteja sankareiksi ja siksi hallitus yrittää enenevässä määrin saada heitä leimattua pettureiksi, varkaiksi ja raiskaajiksi – ja siis näin hiljentää heidät,” kertoo marokkolainen historioitsija ja sananvapausaktivisti Maati Monjib HRW:n raportissa.

Vuonna 1956 Ranskan alaisuudesta itsenäistynyt, 37 miljoonan asukkaan Marokko on valtiomuodoltaan perustuslaillinen monarkia, jossa on vaaleilla valittu kaksikamarinen parlamentti. Kuningas Muhammed VI:lla on kuitenkin laajat valtaoikeudet. Hän voi nimittää ja erottaa hallituksen, hajottaa parlamentin, kutsua uudet vaalit tai antaa asetuksia. Kuningas on myös asevoimien ylipäällikkö ja Marokon ylin uskonnollinen johtaja.