Mafia janoaa elvytysrahaa

EU on huolissaan Italialle lupaamansa valtavan elvytyspaketin valvonnasta. Rikollisjärjestöt ovat valmistelleet jo vuoden ajan tapoja hyötyä paketista.

ulkomaat
Teksti
Hannu Pesonen

Euroopan unionin komissiota huolettaa, miten Italia aikoo valvoa koronapandemiasta toipumiseen kerätyn elvytyspaketin varainkäyttöä.

Italia on EU:n 27 jäsenmaalle jaettavan 750 miljardin euron paketin suurin hyötyjä. Sen osuus, 190 miljardia euroa, koostuu matalakorkoisista pitkäaikaisluotoista ja lahjarahasta. Lisäksi se kerää muista EU-rahastoista 30–40 miljardia euroa.

Kun Italia huhtikuussa 2020 esitteli EU:lle alustavan suunnitelmansa, komissio ei hyväksynyt sitä vaan vaati useisiin yksityiskohtiin lisäselvityksiä. Komissio myös epäili eräiden Italian esittelemien painopistealojen merkitystä, kertovat uutistoimisto Reutersin lähteet.

Italian valitsemat painopistealat ovat digitalisointi, terveys, koulutus ja tutkimus, infrastruktuuri, ekologinen muutos ja yhteiskunnan tasa-arvoistaminen. Niitä edistetään 120 hankkeella.

Varsinkin infrastruktuuriala sisältää hankkeita, joissa työn jäljen todentaminen on vaikeaa. Niihin kuuluu 10 miljardin euron suurprojekti, jolla asuinrakennukset vahvistetaan kestämään paremmin maanjäristyksiä ja niistä tehdään energiatehokkaampia.

Uusia ”maanjäristyksen kestäviä taloja” luhistui kasapäin vuoden 2016 maanjäristyksessä Keski-Italiassa sekä vuoden 2017 melko lievässä maanjäristyksessä Ischian saarella.

EU:ta tiettävästi epäilyttävät myös Italian aikeet ohjata miljardeja euroja keventämään julkishallinnon byrokratiaa sekä palkkaamaan ja kouluttamaan avustajia oikeusistuinten jutturuuhkien purkamiseksi.

 

Italian suunnitelman avainaloista osa kuuluu mafiajärjestöjen keskeisimpiin tulolähteisiin.

Rikollisryhmät alkoivat jo vuonna 2020 soluttautua yrityksiin, joiden ne arvioivat saavan rahaa elvytyspaketista. Näin varoitti Italian viranomaisten mafiatutkintaa koordinoivan viraston johtaja Maurizio Vallone Bloomberg-uutistoimistolle.

EU:n poliisiviraston Europolin pääjohtaja Catherine De Bolle on varoittanut samasta asiasta.

Italian bruttokansantuote laski viime vuonna 8,9 prosenttia ja talous on syvimmässä kuopassa sitten toisen maailmansodan. Mafia rahoittaa nyt avokätisesti hätää kärsiviä pieniä ja keskisuuria yrityksiä, jotka eivät saa luottoa muualta. Vastineeksi se ottaa osakepääomaa ja hallituspaikkoja.

Vallonen mukaan kohteet ovat erityisesti infrastruktuuri- ja terveysaloilla, joihin mafia on pureutunut jo ennestään. Italian keskuspankki kirjasi viime vuonna 113 000 epäilyttävää rahoitushanketta.

Italian hallitus aikoo kohdentaa elvytysvaroista 40 prosenttia eli lähes sata miljardia euroa eteläisimpiin maakuntiin. Juuri niillä alueilla toimii maan neljä suurta mafiajärjestöä. Niiden liiketoimet vastaavat arviolta seitsemää prosenttia Italian kansantuotteesta. Mafian liiketoiminta on kärsinyt koronasta siinä missä laillinenkin talous.

 

Italian elvytyssuunnitelma on ”uusi menetetty mahdollisuus” estää mafiajärjestöjä hyötymästä valtiontaloudesta, arvostelee Lombardian maakunnan mafianvastaisen komission puheenjohtaja Monica Forte.

”Sen 273:lla sivulla mainitaan mafia-sana kaksi kertaa yleisluontoisesti. Silti olisi ollut täysin mahdollista kiteyttää ohjelmaan selkeä ja tehokas strateginen toimintamalli, miten estää varojen väärinkäyttöä.”

Mafiatutkija Vallone on laatinut pääministeri Mario Draghin hallitukselle esityksen, jossa vaaditaan mafiatutkijoiden nimittämistä valvomaan jokaisen elvytyspaketin hankkeen kaikkea rahaliikennettä koko toteutuksen ajan. Nykyinen valvontakäytäntö rajoittuu siihen, että poliisi arvioi hankekilpailutuksen voittajan laillisuuden ennen urakkaa, Vallone muistuttaa.

Euroopan komission petostentorjuntavirasto Olaf tarkastaa yhteistyössä Europolin kanssa jäsenmaiden kansalliset suunnitelmat. Pääasiallisesti hankkeiden rahankäyttöä valvotaan jäsenmaissa nykyisten EU-hankerahojen tapaan.

EU:n komissio voi pysäyttää uudet maksatukset, jos se on tyytymätön siihen, miten jäsenmaa on käyttänyt varoja.

Elvytyspaketti on nyt hyväksytty kaikissa unionin jäsenmaissa. Viimeiset päätökset syntyivät 27. toukokuuta Puolan ja Itävallan parlamenteissa.

Elvytyspaketin varat on määrä maksaa useissa erissä kuuden vuoden kuluessa heinäkuusta 2021 alkaen.