
Kiinalaista lääkintää maailmalle
Oman lääkintäopin levittäminen on kirjattu Kiinan strategiaan. Hoidot ovat saaneet osion jopa WHO:n tulevaan tautiluokitusjärjestelmään.
Kiina pyrkii kasvattamaan vaikutusvaltaansa maailmalla myös levittämällä uskomusjärjestelmää, joka tunnetaan perinteisenä kiinalaisena lääkintänä. Se lisättiin osaksi Kiinan sisä- ja ulkopoliittista strategiaa vuonna 2017. Levitystyö kuuluu Vyö ja tie -hankkeeseen, jonka tavoitteena on vahvistaa Kiinan roolia maailmantaloudessa.
Alkuvuodesta 2021 julkaistu Viron ulkomaantiedustelun vuosiraportti kuvaa terveyden nousseen Kiinan viestinnän tärkeimmäksi aiheeksi.
Koronaviruspandemian alussa Kiina muun muassa jakoi yhteistyövaltioilleen avustuksena terveydenhuollon tarvikkeita. Esimerkiksi Serbian presidentti Aleksandar Vučić osoitti kiitollisuuttaan suutelemalla Kiinan lippua tv-lähetyksessä.
Tukeen sisältyi taka-ajatus: maailmalle markkinoitiin samalla kiinalaista lääkintää.
Viime vuosina uuden silkkitien varrelle on avattu kymmeniä koulutuskeskuksia, yliopistoihin liitettyjä tutkimuslaitoksia ja kiinalaisia perinnehoitoja tarjoavia laitoksia.
Kiina on tehnyt läheistä yhteistyötä myös Maailman terveysjärjestön WHO:n kanssa. WHO on Kiinan aloitteesta sisällyttänyt perinteistä kiinalaista lääkintää käsittelevän osion ICD-11-tautiluokitusjärjestelmään, joka astuu voimaan 2022.
ICD on maailmanlaajuisesti käytetty sairauksien luokittelujärjestelmä. Se ohjaa sitä, kuinka terveydenhuollossa todetaan ja hoidetaan sairauksia. Lisäksi se vaikuttaa vakuutusyhtiöiden päätöksiin hoitokulujen korvauksista.
Lääkäriliitot maailmalla ovat arvostelleet päätöstä. Sen uskotaan lisäävän tieteelliseen näyttöön perustumattomien hoitojen käyttöä terveydenhuollossa ja tutkimuksessa. WHO:n mukaan pyrkimyksenä on lisätä kuluttajan valinnanvapautta.
Perinnehoitojen näkyvyys kasvoi koronan myötä myös tieteellisissä julkaisuissa. Kiinalaiset julkaisut väittivät pandemian alkuvaiheesta asti, että rohdokset tehoavat ylivertaisesti koronaviruksen hoidossa. Rohdokset ovat valtion hoitosuosituksissa yksi koronaviruspotilaiden hoitomuoto.
Uskomushoitojen ja lääketieteen vastakkainasettelu on jatkunut kymmeniä vuosia.
Puolueeton tutkimus ei ole kyennyt todistamaan perinteisen kiinalaisen lääkinnän keskeisiä periaatteita. Esimerkiksi akupunktion tehosta on jonkin verran näyttöä, mutta sen vaikutusmekanismeja ei tunneta.
Perinteinen lääkintä on Kiinalle tärkeää niin taloudellisesti kuin aatteellisestikin. Kiinan viranomaiset ovat myöntäneet mielikuvavaikuttamisen olevan olennainen syy sen levittämiseen maailmalle. Uskomusjärjestelmässä yhdistyvät Kiinan kommunistisen puolueen ylläpitämät arvot, kuten kunnioitus kansan historiaa ja tieteellistä edistystä kohtaan.
Tieteessä keskeinen vuoropuhelu ei kuitenkaan toteudu. Valtio ohjaa perinnehoitoihin liittyvää keskustelua ja mielikuvia. Arvostelu poistetaan kiinalaisesta internetistä nopeasti. Rohdosvalmisteiden haitoista kertominen on johtanut jopa vankeusrangaistukseen.
Muinaisena markkinoitu kiinalainen lääkintä syntyi nimestään huolimatta samoihin aikoihin kuin Kiinan kansantasavalta, 1950-luvun taitteessa.
Valtion perustaja Mao Zedong itse kutsui maaseudun perinnehoitajia sirkusesiintyjiksi ja huijareiksi. Sairastaessaan hän turvautui lääketieteeseen.
Puolue tukeutui uskomuksiin käytännön syistä. Uudenlaisella kansanuskomusten ja tieteen yhdistelmällä se sai levitettyä terveysoppia ja poliittisia aatteitaan syrjäseuduille.
Syntyneeseen ”perinteiseen kiinalaiseen lääkintään” tuotiin muun muassa akupunktio, jossa tiettyihin kehon kohtiin asetetaan ohuita neuloja. Varhaiset kuvaukset akupunktiosta muistuttavat suoneniskentää tai kuppausta, joita käytettiin myös keskiajan Euroopassa. Valtio saneli, mitkä uskomukset olivat perinteitä.
Luodusta järjestelmästä jätettiin pois lukuisia käytäntöjä, joiden katsottiin olevan liian näkyvästi näennäistieteellisiä. Ulkopuolelle jäi esimerkiksi näkemyksiä astrologian vaikutuksesta hoitojen tehoon.
Kaikissa kulttuureissa on ennen modernia lääketiedettä hoidettu sairauksia uskomuksiin ja rohdoksiin perustuvilla menetelmillä. Rohdosta, jonka teho voidaan tieteellisesti osoittaa, kutsutaan lääkkeeksi.
Oikaisu
Juttua on päivitetty 25.8.2021 klo 12.11: Lisätty juttuun tieto, että akupunktion tehosta on jonkin verran näyttöä. Täsmennetty verkko-otsikkoa ja ingressiä, jotka aiemmin sisälsivät väitteen, ettei hoidoilla olisi lainkaan tehoa. Täsmennetty akupunktion historiaa koskevaa kohtaa, josta aiemmin sai käsityksen, että akupunktio olisi luotu kokonaan uutena hoitomuotona 1950-luvulla. Lisätty linkkejä lähteisiin. 7.10. kello 11.28: Korjattu tieto, että rohdoksia koskeva tieto. Ne ovat yksi koronapotilaiden hoitomuoto, eivät ensisijainen, kuten jutussa aiemmin väitettiin.
Tämä oli ilmaisnäyte SK:n maksullisesta sisällöstä
Tilaa Suomen Kuvalehti ja hanki luettavaksi koko sisältö ja arkisto
Tilaa