Ihmiselle tappava 35 asteen märkälämpötila alkaa maapallolla olla jo lähellä – kuumassa tulee kuolema, jos ilmaan ei mahdu hikeä

Kuumuus lisää kuolleisuutta monin eri tavoin. Suomessa tappavin tilastoitu helleaalto oli kesällä 1972.

ilmastonmuutos
Teksti
Anssi Koskinen

Tämä on ilmaisnäyte SK:n maksullisesta sisällöstä

Ihminen ei selviydy hengissä montakaan tuntia, jos niin sanottu märkälämpötila kohoaa 35 asteeseen. Märkälämpötila lasketaan ilman kuumuuden ja kosteuden yhteisvaikutuksena. Jos ilman kosteusprosentti on sata, märkälämpötila on sama kuin ilman lämpötila.

”Ilman kosteuden lisääntyessä tarpeeksi korkeaksi ihminen ei voi päästä eroon kehon liikalämmöstä hikoilemalla”, kertoo tutkija Tiina Ikäheimo Oulun yliopistosta. ”35 asteen märkälämpötilassa jo kuka tahansa menehtyy, vaikka olisi terve, ei liikkuisi, olisi varjossa ja olisi rajattomasti juotavaa.”

Kun ihminen ei pysty kuumassa siirtämään lämpöä kehosta ympäristöön, kehon syvälämpötila nousee. Lopulta nousu saa aikaan lämpöhalvauksen, joka voi päätyä kuolemaan.

 

Ilmastonmuutos on saanut aikaan tilanteen, jossa 35 asteen märkälämpötila on jo ainakin hyvin lähellä. Kostean kuumuuden esiintyvyys on yli kaksinkertaistunut verrattuna 1970-luvun loppuun, Ikäheimo kertoo.

”Ilmastomallien mukaan subtrooppisilla rannikkoalueilla olisi jo paikoitelleen saavutettu 35 asteen märkälämpötila.”

Korkeita märkälämpötilan lukemia mitataan Etelä-Aasiassa sekä rannikkoalueilla Lähi-Idässä ja Pohjois-Amerikan lounaisosissa. Näillä alueilla meriveden lämpötila on kohonnut ja se yhdistyy manneralueiden korkeisiin lämpötiloihin.

Kuumuus on tappavaa muutenkin kuin vain 35 asteen märkälämpötilana. Kesän 2010 helleaallossa Venäjän länsiosissa kuoli noin 55 000 ihmistä, vaikka märkälämpötilaksi mitattiin vain 28 astetta. Tuona kesänä Suomessa mitattiin ennätyskuumuus 37,2 astetta, mutta märkälämpötila oli vain 21 astetta.

 

Kuumassa ilmassa pintaverenkierto lisääntyy ja hikoilu tehostuu. Nämä itsessään saattavat pahentaa olemassa olevia sairauksia, kuten sydän- ja verisuonisairauksia, hengitystiesairauksia ja diabetesta, ja aiheuttaa kohtauksia sekä kuolemia.

”Nämä eivät edellytä kehon syvälämpötilan kohoamista, ja ne selittävät suurimman osan kuumaan ympäristöön liittyvästä sairastavuudesta ja kuolleisuudesta.”

Maailmanlaajuisesti on esitetty, että vajaa prosentti lämpötilaan liittyvästä kuolleisuudesta aiheutuu suoraan kuumasta ympäristöstä, Ikäheimo sanoo.

”Jo nykyisessä ilmastossa noin 30 prosenttia maapallon väestöstä altistuu vähintään 20 päivää vuodessa tappavan korkeille lämpötiloille, sanoo Ilmatieteen laitoksen tutkija Reija Ruuhela.

Ruuhela siteeraa vuonna 2017 tehtyä tutkimusta, jonka mukaan vuosisadan loppupuolella ilmastonmuutoksen etenemisestä riippuen 50–75 prosenttia ihmisistä eläisi ilmastossa, jossa olisi vähintään 20 tappavan kuumaa päivää vuodessa. Tutkimuksessa käytiin läpi satoja aikaisempia tieteellisiä tutkimuksia kuumuuden vaikutuksesta kuolleisuuteen. Niiden perusteella määriteltiin raja sille, milloin kuumuus alkaa olla tappavaa.

 

Kyky kestää kuumuutta vaihtelee yksilöllisesti, Ruuhela toteaa. Ihmiset sopeutuvat jonkin verran oman ilmastonsa olosuhteisiin. Myös ikä, paino, fyysinen kunto ja krooniset sairaudet vaikuttavat kykyyn kestää kuumaa. Monet lääkkeet tekevät herkäksi kuumuudelle.

”Suomen kuolleisuusluvut nousevat alemmissa lämpötiloissa kuin Keski-Euroopassa tai tropiikissa. Suomessa kuolleisuus alkaa selvästi kasvaa, kun päivän keskilämpötila ylittää 20 astetta tai päivän korkein lämpötila on 27 astetta.”

Vuonna 1971 alkaneen tilastoinnin aikana tappavin helleaalto Suomessa on eletty vuonna 1972, Ruuhela kertoo. Tuolloin varsinkin Pohjois-Suomessa mitattiin korkeita lämpötiloja, ja kuumuudesta johtuvia kuolemia tuli noin 800.

Tällä vuosituhannella helleaaltoja on ollut useammin, mutta kuolleita on ollut vähemmän. Vuosina 2003, 2010, 2014 ja 2018 pitkien helleaaltojen seurauksena kuoli 200–400 ihmistä.

Ruuhela arvelee, että vuoden 1972 korkeisiin kuolleisuuslukuihin vaikutti poikkeuksellisen helleaallon lisäksi se, suomalaiset eivät silloin olleet yhtä terveitä kuin nykyään.

 

Tuoreen tutkimuksen mukaan esimerkiksi Etelä-Aasiassa kuumuuteen liittyvä kuolleisuusriski nousee noin kaksinkertaiseksi, jos maapallon keskilämpötila nousee kaksi astetta, Ruuhela kertoo.

”Siihen kun vielä lisätään väkiluvun kasvu, niin kuolleiden määrä taas kaksinkertaistuu.”

Paheneva kuumuus yhdessä kuivuuden kanssa tekee monista alueista asuinkelvottomia ja saa aikaa ilmastopakolaisuutta. Pohjois-Amerikan lounaisosissa tai Arabian niemimaan rikkailla alueilla  ihmiset voivat kuumalla säällä vetäytyä ilmastoituihin sisätiloihin.

”On epätodennäköistä, että Intiassa ja köyhimmissä Afrikassa tulee vastaava yhteiskunnallinen kehitys riittävän nopeasti”, Ruuhela sanoo. ”Muuttopaine lähialueille tulee olemaan suurempi kuin kauemmaksi Pohjois-Eurooppaan.”