Aneeminen astronautti

Ihmisen veren punasolut hupenevat avaruudessa hurjaa vauhtia.

tiede
Teksti
Lassi Lapintie

Tämä on ilmaisnäyte SK:n maksullisesta sisällöstä

Avaruus on ihmiselle monella tapaa epäterveellinen paikka. Tuoreessa tutkimuksessa tarkasteltiin lähemmin sitä, miten avaruudessa oleskelu näkyy astronautin veren punasolujen määrässä.

Tällaista punasolujen katoa kutsutaan avaruusanemiaksi. Nature Medicine -tiedejulkaisussa ilmestyneen tutkimuksen mukaan astronautit menettivät avaruudessa 54 prosenttia enemmän punasoluja kuin Maan pinnalla. Tutkimuksessa oli mukana 14 astronauttia.

”Avaruusanemiaa on havaittu Maahan palanneissa astronauteissa aina ensimmäisistä avaruustehtävistä lähtien, mutta emme tienneet miksi”, selittää tiedotteessa kanadalaisen Ottawan yliopiston tutkija, lääkäri Guy Trudel.

”Punasoluja tuhoutuu normaalia suurempi määrä avaruuteen saapumisesta lähtien, ja tämä jatkuu koko astronautin tehtävän ajan.”

Myös maapallolla ihmisen veren punasolujen vaihtuvuus on nopeaa. Elimistö luo ja tuhoaa noin kaksi miljoonaa punasolua joka sekunti. Astronauteilla määrä nousi noin kolmeen miljoonaan sekunnissa. Tulos oli sama naisilla ja miehillä.

Tutkimuksessa analysoitiin astronauttien uloshengittämää ilmaa. Uusien verisolujen tuotantoa ei mitattu, mutta tutkijat olettavat, että myös punasolujen tuotannon on lisäännyttävä jonkin verran. Muutoin astronautit kärsisivät vakavista oireista jo avaruudessa.

”Onneksi pienempi määrä punasoluja ei haittaa avaruudessa, kun keho on painoton. Mutta kun laskeudut Maahan tai muille planeetoille tai kuille, voi energiaan, kestävyyteen ja voimaan vaikuttava anemia vaarantaa tehtävän.”

Maahan paluun jälkeen punasolutasot palautuivat tavallisiksi 3–4 kuukauden aikana.

Toisaalta punasolujen tuhoutumisen tahti pysyi kolmanneksen normaalia korkeampana myös vuosi laskeutumisen jälkeen, mikä viittaa pidempiaikaisiin muutoksiin astronauttien elimistössä.