{"id":840,"date":"2015-01-12T22:42:57","date_gmt":"2015-01-12T20:42:57","guid":{"rendered":"https:\/\/suomenkuvalehti.fi\/tarinoitatieteesta\/?p=840"},"modified":"2015-01-12T23:05:53","modified_gmt":"2015-01-12T21:05:53","slug":"suurpetosuhteessaan-suomalaiset-ovat-viela-lapsia","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/suomenkuvalehti.fi\/tarinoitatieteesta\/suurpetosuhteessaan-suomalaiset-ovat-viela-lapsia\/","title":{"rendered":"Suurpetosuhteessaan suomalaiset ovat viel\u00e4 lapsia"},"content":{"rendered":"\n

Suurpetojen ja ihmisen suhde on vaikea – vai onko? Erityisen vaikealta suhde vaikutti, kun katsoi Ylen A-studion susikeskustelun<\/a>.<\/p>\n\n\n\n

Science<\/a>-lehti julkaisi joulukuun 19. p\u00e4iv\u00e4n numerossaan raportin suurpetojen suojelun  nykytilanteesta Euroopassa. Tarkastelun kohteena oli nelj\u00e4 suurpetolajia, kaikki tuttuja my\u00f6s suomalaisille: karhu, susi, ahma ja ilves.<\/p>\n\n\n\n

Suurpedot her\u00e4tt\u00e4v\u00e4t pelkoa ja hyvin ristiriitaisia tunteita. Ne el\u00e4v\u00e4t harvassa ja vaativat suuren reviirin. Siksi ne ovat erityisen uhattuina, kun ihmisen asutus levi\u00e4\u00e4 levi\u00e4mist\u00e4\u00e4n ja pirstoo ymp\u00e4rist\u00f6\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Suurpetojen suojelussa on karkeasti ottaen kaksi mallia: joko pedot ja ihmiset pidet\u00e4\u00e4n erossa toisistaan (niin kuin Afrikan suurilla suojelualueilla) tai sitten niiden kanssa elet\u00e4\u00e4n yhdess\u00e4, yhteisill\u00e4 alueilla.<\/p>\n\n\n\n

J\u00e4lkimm\u00e4inen malli on pitk\u00e4lti se, mik\u00e4 toteutuu Euroopassa. T\u00e4h\u00e4n asiaan tutkijoilla on tarjottavana toiveikas uutinen: yhdess\u00e4 el\u00e4minen tuntuu onnistuvan ja turvaavan suurpetojen s\u00e4ilymisen.<\/p>\n\n\n\n

Kun tarkastellaan Eurooppaa kokonaisuutena (ja j\u00e4tet\u00e4\u00e4n siit\u00e4 pois Ven\u00e4j\u00e4, Ukraina ja Valko-Ven\u00e4j\u00e4), suurpetokannat voivat melko hyvin.  Karhuja el\u00e4\u00e4 alueella 17 000, susia 12 000, ilveksi\u00e4 9 000 ja ahmoja 1 250 yksil\u00f6\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Pedot el\u00e4v\u00e4t Euroopassa erikokoisiin populaatioihin pirstoutuneina, ja populaatiot ovat usein erist\u00e4ytyneit\u00e4 toisistaan – geenivirtaa ei siis aina p\u00e4\u00e4se tapahtumaan.<\/p>\n\n\n\n

Mit\u00e4 isokokoisempi populaatio, sit\u00e4 valoisammalta sen tulevaisuus n\u00e4ytt\u00e4\u00e4. Suuret ja keskisuuret petopopulaatiot voivat hyvin, ja suojelu on niiden kohdalla toiminut. T\u00e4m\u00e4 on ilahduttavaa.<\/p>\n\n\n\n

T\u00e4rkeit\u00e4 seikkoja suojelun onnistumiselle ovat olleet yhten\u00e4inen, sitova lains\u00e4\u00e4d\u00e4nt\u00f6, 1970-luvulla jalansijaa ottanut ymp\u00e4rist\u00f6liike sek\u00e4 esimerkiksi suurten saalisnis\u00e4kk\u00e4iden onnistunut suojelu.<\/p>\n\n\n\n

Sciencen<\/em> artikkelissa korostetaan, kuinka t\u00e4rke\u00e4\u00e4 on suojella karjaa petovahingoilta vanhoja ja uusia tapoja yhdistelem\u00e4ll\u00e4. Laumanvartijakoirat, y\u00f6tarhat, paimenet ja s\u00e4hk\u00f6istetyt aidat todella toimivat. Kun petovahingot pysyv\u00e4t pienin\u00e4, ihmisten asenne petoihinkaan ei p\u00e4\u00e4se ratkaisevasti huononemaan.<\/p>\n\n\n\n

Huonosti suurpetokannat voivat alueilla, jossa ihminen ei osaa sopeutua petojen l\u00e4sn\u00e4oloon. Suurpedot joutuvat silloin poliittisten pyrkimysten ristituleen ja niist\u00e4 tulee laajempien ideologioiden symboleita.<\/p>\n\n\n\n

Suomi on Euroopan ainoita maita, jossa esiintyy kaikkia nelj\u00e4\u00e4 suurpetoa. Euroopan mittakaavassa meill\u00e4 on siis erityislaatuinen ekosysteemi. Olemme eurooppalaisten suurpetojen ”hot spot”.<\/p>\n\n\n\n

Ja miten me osaamme el\u00e4\u00e4 t\u00e4m\u00e4n hienon tosiasian kanssa? Ylpein\u00e4k\u00f6 ehk\u00e4?<\/p>\n\n\n\n

Suomalaiset eiv\u00e4t osaa el\u00e4\u00e4<\/a> petojensa kanssa. Varsinkin suden<\/a> kanssa el\u00e4minen tuottaa vaikeuksia. Pelk\u00e4\u00e4mme sit\u00e4 henkemme edest\u00e4, vaikka jos joku suurpedoista voi olla ihmiselle tilastollisesti vaarallinen, niin karhu, ei susi.<\/p>\n\n\n\n

Vaadimme, ett\u00e4 pihalle naruun kytketyt tai mets\u00e4\u00e4n hirven per\u00e4\u00e4n p\u00e4\u00e4stetyt koirat ovat aina ja ehdottomasti turvassa susilta. Vaadimme, ett\u00e4 ihminen saa menn\u00e4 mets\u00e4\u00e4n tappamaan rauhassa, ilman mink\u00e4\u00e4nlaista itseens\u00e4 tai koiriinsa kohdistuvaa uhkaa.<\/p>\n\n\n\n

Pohjoisessa Suomessa emme anna suden asua, koska porojen t\u00e4ytyy olla turvassa pedoilta, ja etel\u00e4ss\u00e4 susi ei saa olla, koska siell\u00e4 asumme itse. <\/strong><\/strong><\/p>\n\n\n\n

Pit\u00e4isik\u00f6 viimeinkin my\u00f6nt\u00e4\u00e4, ett\u00e4 me suomalaiset emme ole kovin hyvi\u00e4 el\u00e4m\u00e4\u00e4n sopusoinnussa luonnon kanssa? Korostamme olevamme mets\u00e4l\u00e4iskansaa: olemme muka jotenkin erityislaatuisia, kun el\u00e4mme syrj\u00e4isess\u00e4 ja harvaan asutussa maassamme metsien, j\u00e4rvien ja villien el\u00e4inten keskell\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

P\u00f6h. Verrattuna muuhun Eurooppaan me suomalaiset olemme erityisen huonoja el\u00e4m\u00e4\u00e4n yhdess\u00e4 luonnon kanssa. Me yrit\u00e4mme pakottaa luonnon kesyksi, t\u00e4ysin vaarattomaksi jopa omaisuudellemme.<\/p>\n\n\n\n

Suomalaisten pit\u00e4isi asua leikkipuistossa.<\/p>\n\n\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Suurpetojen ja ihmisen suhde on vaikea – vai onko? Erityisen vaikealta suhde vaikutti, kun katsoi Ylen A-studion susikeskustelun. Science-lehti julkaisi joulukuun 19. p\u00e4iv\u00e4n numerossaan raportin suurpetojen suojelun  nykytilanteesta Euroopassa. Tarkastelun kohteena
\no…<\/p>\n","protected":false},"author":146,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"asauth_required_access_level":3,"asauth_cansharepaid":"true","om_header_attributes":[],"footnotes":"","om_featured_image_focal_point":[],"om_primary_tag":0,"om_contributors":[],"om_co_authors":[],"beyondwords_generate_audio":"","beyondwords_project_id":"","beyondwords_content_id":"","beyondwords_preview_token":"","beyondwords_player_content":"","beyondwords_player_style":"","beyondwords_language_code":"","beyondwords_language_id":"","beyondwords_title_voice_id":"","beyondwords_body_voice_id":"","beyondwords_summary_voice_id":"","beyondwords_error_message":"","beyondwords_disabled":"","beyondwords_delete_content":"","beyondwords_podcast_id":"","beyondwords_hash":"","publish_post_to_speechkit":"","speechkit_hash":"","speechkit_generate_audio":"","speechkit_project_id":"","speechkit_podcast_id":"","speechkit_error_message":"","speechkit_disabled":"","speechkit_access_key":"","speechkit_error":"","speechkit_info":"","speechkit_response":"","speechkit_retries":"","speechkit_status":"","speechkit_updated_at":"","_speechkit_link":"","_speechkit_text":""},"categories":[1],"tags":[586,141,886,117,313,358,357,1314,459],"class_list":["post-840","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-tarinoita-tieteesta","tag-harmaasusi","tag-luonnonsuojelu","tag-sudet","tag-susi","tag-susikeskustelu","tag-susikiista","tag-suurpedot","tag-suurpetojen-suojelu","tag-suurpetopolitiikka"],"om_views":null,"acf":{"tuuma_off":false,"tuuma_kysymys":"","tuuma_vastaus":""},"asauth":{"required_access_level":1,"share_token":"","is_paid":false},"yoast_head":"\nSuurpetosuhteessaan suomalaiset ovat viel\u00e4 lapsia - Tarinoita tieteest\u00e4<\/title>\n<meta name=\"description\" content=\"Euroopassa suurpedot voivat hyvin silloin kun ihminen osaa el\u00e4\u00e4 niiden kanssa. Suomalaisilla sellaista taitoa ei ole.\" \/>\n<meta name=\"robots\" content=\"index, follow, max-snippet:-1, max-image-preview:large, max-video-preview:-1\" \/>\n<link rel=\"canonical\" href=\"https:\/\/suomenkuvalehti.fi\/tarinoitatieteesta\/suurpetosuhteessaan-suomalaiset-ovat-viela-lapsia\/\" \/>\n<meta property=\"og:locale\" content=\"fi_FI\" \/>\n<meta property=\"og:type\" content=\"article\" \/>\n<meta property=\"og:title\" content=\"Suurpetosuhteessaan suomalaiset ovat viel\u00e4 lapsia - Tarinoita tieteest\u00e4\" \/>\n<meta property=\"og:description\" content=\"Euroopassa suurpedot voivat hyvin silloin kun ihminen osaa el\u00e4\u00e4 niiden kanssa. Suomalaisilla sellaista taitoa ei ole.\" \/>\n<meta property=\"og:url\" content=\"https:\/\/suomenkuvalehti.fi\/tarinoitatieteesta\/suurpetosuhteessaan-suomalaiset-ovat-viela-lapsia\/\" \/>\n<meta property=\"og:site_name\" content=\"Tarinoita tieteest\u00e4\" \/>\n<meta property=\"article:author\" content=\"https:\/\/www.facebook.com\/pages\/Tiina-Raevaara-Tarinoita-tieteest\/280663078640821?fref=ts\" \/>\n<meta property=\"article:published_time\" content=\"2015-01-12T20:42:57+00:00\" \/>\n<meta property=\"article:modified_time\" content=\"2015-01-12T21:05:53+00:00\" \/>\n<meta property=\"og:image\" content=\"https:\/\/suomenkuvalehti.fi\/tarinoitatieteesta\/wp-content\/uploads\/sites\/13\/2022\/04\/tiina_raevaara-scaled.jpg\" \/>\n\t<meta property=\"og:image:width\" content=\"2560\" \/>\n\t<meta property=\"og:image:height\" content=\"1707\" \/>\n\t<meta property=\"og:image:type\" content=\"image\/jpeg\" \/>\n<meta name=\"author\" content=\"Tiina Raevaara\" \/>\n<meta name=\"twitter:card\" content=\"summary_large_image\" \/>\n<meta name=\"twitter:creator\" content=\"@https:\/\/twitter.com\/raevaara\" \/>\n<meta name=\"twitter:label1\" content=\"Written by\" \/>\n\t<meta name=\"twitter:data1\" content=\"Tiina Raevaara\" \/>\n\t<meta name=\"twitter:label2\" content=\"Est. reading time\" \/>\n\t<meta name=\"twitter:data2\" content=\"3 minuuttia\" \/>\n<script type=\"application\/ld+json\" class=\"yoast-schema-graph\">{\"@context\":\"https:\/\/schema.org\",\"@graph\":[{\"@type\":\"WebPage\",\"@id\":\"https:\/\/suomenkuvalehti.fi\/tarinoitatieteesta\/suurpetosuhteessaan-suomalaiset-ovat-viela-lapsia\/\",\"url\":\"https:\/\/suomenkuvalehti.fi\/tarinoitatieteesta\/suurpetosuhteessaan-suomalaiset-ovat-viela-lapsia\/\",\"name\":\"Suurpetosuhteessaan suomalaiset ovat viel\u00e4 lapsia - Tarinoita tieteest\u00e4\",\"isPartOf\":{\"@id\":\"https:\/\/suomenkuvalehti.fi\/tarinoitatieteesta\/#website\"},\"datePublished\":\"2015-01-12T20:42:57+00:00\",\"dateModified\":\"2015-01-12T21:05:53+00:00\",\"author\":{\"@id\":\"https:\/\/suomenkuvalehti.fi\/tarinoitatieteesta\/#\/schema\/person\/bb9c6caa48b3f9394f20b9d28415bca6\"},\"description\":\"Euroopassa suurpedot voivat hyvin silloin kun ihminen osaa el\u00e4\u00e4 niiden kanssa. Suomalaisilla sellaista taitoa ei ole.\",\"breadcrumb\":{\"@id\":\"https:\/\/suomenkuvalehti.fi\/tarinoitatieteesta\/suurpetosuhteessaan-suomalaiset-ovat-viela-lapsia\/#breadcrumb\"},\"inLanguage\":\"fi\",\"potentialAction\":[{\"@type\":\"ReadAction\",\"target\":[\"https:\/\/suomenkuvalehti.fi\/tarinoitatieteesta\/suurpetosuhteessaan-suomalaiset-ovat-viela-lapsia\/\"]}]},{\"@type\":\"BreadcrumbList\",\"@id\":\"https:\/\/suomenkuvalehti.fi\/tarinoitatieteesta\/suurpetosuhteessaan-suomalaiset-ovat-viela-lapsia\/#breadcrumb\",\"itemListElement\":[{\"@type\":\"ListItem\",\"position\":1,\"name\":\"Home\",\"item\":\"https:\/\/suomenkuvalehti.fi\/tarinoitatieteesta\/\"},{\"@type\":\"ListItem\",\"position\":2,\"name\":\"Suurpetosuhteessaan suomalaiset ovat viel\u00e4 lapsia\"}]},{\"@type\":\"WebSite\",\"@id\":\"https:\/\/suomenkuvalehti.fi\/tarinoitatieteesta\/#website\",\"url\":\"https:\/\/suomenkuvalehti.fi\/tarinoitatieteesta\/\",\"name\":\"Tarinoita tieteest\u00e4\",\"description\":\"Biologi Tiina Raevaara tutkailee tieteen maailmaa kaunokirjailijan aivoin.\",\"potentialAction\":[{\"@type\":\"SearchAction\",\"target\":{\"@type\":\"EntryPoint\",\"urlTemplate\":\"https:\/\/suomenkuvalehti.fi\/haku\/?q={search_term_string}\"},\"query-input\":{\"@type\":\"PropertyValueSpecification\",\"valueRequired\":true,\"valueName\":\"search_term_string\"}}],\"inLanguage\":\"fi\"},{\"@type\":\"Person\",\"@id\":\"https:\/\/suomenkuvalehti.fi\/tarinoitatieteesta\/#\/schema\/person\/bb9c6caa48b3f9394f20b9d28415bca6\",\"name\":\"Tiina Raevaara\",\"image\":{\"@type\":\"ImageObject\",\"inLanguage\":\"fi\",\"@id\":\"https:\/\/suomenkuvalehti.fi\/tarinoitatieteesta\/#\/schema\/person\/image\/\",\"url\":\"https:\/\/suomenkuvalehti.fi\/tarinoitatieteesta\/wp-content\/uploads\/sites\/13\/2022\/04\/tiina_raevaara-150x150.jpg\",\"contentUrl\":\"https:\/\/suomenkuvalehti.fi\/tarinoitatieteesta\/wp-content\/uploads\/sites\/13\/2022\/04\/tiina_raevaara-150x150.jpg\",\"caption\":\"Tiina Raevaara\"},\"description\":\"Kirjoittaja Tiina Raevaara on filosofian tohtori ja kirjailija.\",\"sameAs\":[\"https:\/\/www.facebook.com\/pages\/Tiina-Raevaara-Tarinoita-tieteest\/280663078640821?fref=ts\",\"https:\/\/x.com\/https:\/\/twitter.com\/raevaara\"]}]}<\/script>\n<!-- \/ Yoast SEO plugin. -->","yoast_head_json":{"title":"Suurpetosuhteessaan suomalaiset ovat viel\u00e4 lapsia - Tarinoita tieteest\u00e4","description":"Euroopassa suurpedot voivat hyvin silloin kun ihminen osaa el\u00e4\u00e4 niiden kanssa. Suomalaisilla sellaista taitoa ei ole.","robots":{"index":"index","follow":"follow","max-snippet":"max-snippet:-1","max-image-preview":"max-image-preview:large","max-video-preview":"max-video-preview:-1"},"canonical":"https:\/\/suomenkuvalehti.fi\/tarinoitatieteesta\/suurpetosuhteessaan-suomalaiset-ovat-viela-lapsia\/","og_locale":"fi_FI","og_type":"article","og_title":"Suurpetosuhteessaan suomalaiset ovat viel\u00e4 lapsia - Tarinoita tieteest\u00e4","og_description":"Euroopassa suurpedot voivat hyvin silloin kun ihminen osaa el\u00e4\u00e4 niiden kanssa. Suomalaisilla sellaista taitoa ei ole.","og_url":"https:\/\/suomenkuvalehti.fi\/tarinoitatieteesta\/suurpetosuhteessaan-suomalaiset-ovat-viela-lapsia\/","og_site_name":"Tarinoita tieteest\u00e4","article_author":"https:\/\/www.facebook.com\/pages\/Tiina-Raevaara-Tarinoita-tieteest\/280663078640821?fref=ts","article_published_time":"2015-01-12T20:42:57+00:00","article_modified_time":"2015-01-12T21:05:53+00:00","og_image":[{"width":2560,"height":1707,"url":"https:\/\/suomenkuvalehti.fi\/tarinoitatieteesta\/wp-content\/uploads\/sites\/13\/2022\/04\/tiina_raevaara-scaled.jpg","type":"image\/jpeg"}],"author":"Tiina Raevaara","twitter_card":"summary_large_image","twitter_creator":"@https:\/\/twitter.com\/raevaara","twitter_misc":{"Written by":"Tiina Raevaara","Est. reading time":"3 minuuttia"},"schema":{"@context":"https:\/\/schema.org","@graph":[{"@type":"WebPage","@id":"https:\/\/suomenkuvalehti.fi\/tarinoitatieteesta\/suurpetosuhteessaan-suomalaiset-ovat-viela-lapsia\/","url":"https:\/\/suomenkuvalehti.fi\/tarinoitatieteesta\/suurpetosuhteessaan-suomalaiset-ovat-viela-lapsia\/","name":"Suurpetosuhteessaan suomalaiset ovat viel\u00e4 lapsia - Tarinoita tieteest\u00e4","isPartOf":{"@id":"https:\/\/suomenkuvalehti.fi\/tarinoitatieteesta\/#website"},"datePublished":"2015-01-12T20:42:57+00:00","dateModified":"2015-01-12T21:05:53+00:00","author":{"@id":"https:\/\/suomenkuvalehti.fi\/tarinoitatieteesta\/#\/schema\/person\/bb9c6caa48b3f9394f20b9d28415bca6"},"description":"Euroopassa suurpedot voivat hyvin silloin kun ihminen osaa el\u00e4\u00e4 niiden kanssa. Suomalaisilla sellaista taitoa ei ole.","breadcrumb":{"@id":"https:\/\/suomenkuvalehti.fi\/tarinoitatieteesta\/suurpetosuhteessaan-suomalaiset-ovat-viela-lapsia\/#breadcrumb"},"inLanguage":"fi","potentialAction":[{"@type":"ReadAction","target":["https:\/\/suomenkuvalehti.fi\/tarinoitatieteesta\/suurpetosuhteessaan-suomalaiset-ovat-viela-lapsia\/"]}]},{"@type":"BreadcrumbList","@id":"https:\/\/suomenkuvalehti.fi\/tarinoitatieteesta\/suurpetosuhteessaan-suomalaiset-ovat-viela-lapsia\/#breadcrumb","itemListElement":[{"@type":"ListItem","position":1,"name":"Home","item":"https:\/\/suomenkuvalehti.fi\/tarinoitatieteesta\/"},{"@type":"ListItem","position":2,"name":"Suurpetosuhteessaan suomalaiset ovat viel\u00e4 lapsia"}]},{"@type":"WebSite","@id":"https:\/\/suomenkuvalehti.fi\/tarinoitatieteesta\/#website","url":"https:\/\/suomenkuvalehti.fi\/tarinoitatieteesta\/","name":"Tarinoita tieteest\u00e4","description":"Biologi Tiina Raevaara tutkailee tieteen maailmaa kaunokirjailijan aivoin.","potentialAction":[{"@type":"SearchAction","target":{"@type":"EntryPoint","urlTemplate":"https:\/\/suomenkuvalehti.fi\/haku\/?q={search_term_string}"},"query-input":{"@type":"PropertyValueSpecification","valueRequired":true,"valueName":"search_term_string"}}],"inLanguage":"fi"},{"@type":"Person","@id":"https:\/\/suomenkuvalehti.fi\/tarinoitatieteesta\/#\/schema\/person\/bb9c6caa48b3f9394f20b9d28415bca6","name":"Tiina Raevaara","image":{"@type":"ImageObject","inLanguage":"fi","@id":"https:\/\/suomenkuvalehti.fi\/tarinoitatieteesta\/#\/schema\/person\/image\/","url":"https:\/\/suomenkuvalehti.fi\/tarinoitatieteesta\/wp-content\/uploads\/sites\/13\/2022\/04\/tiina_raevaara-150x150.jpg","contentUrl":"https:\/\/suomenkuvalehti.fi\/tarinoitatieteesta\/wp-content\/uploads\/sites\/13\/2022\/04\/tiina_raevaara-150x150.jpg","caption":"Tiina Raevaara"},"description":"Kirjoittaja Tiina Raevaara on filosofian tohtori ja kirjailija.","sameAs":["https:\/\/www.facebook.com\/pages\/Tiina-Raevaara-Tarinoita-tieteest\/280663078640821?fref=ts","https:\/\/x.com\/https:\/\/twitter.com\/raevaara"]}]}},"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/suomenkuvalehti.fi\/tarinoitatieteesta\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/840","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/suomenkuvalehti.fi\/tarinoitatieteesta\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/suomenkuvalehti.fi\/tarinoitatieteesta\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/suomenkuvalehti.fi\/tarinoitatieteesta\/wp-json\/wp\/v2\/users\/146"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/suomenkuvalehti.fi\/tarinoitatieteesta\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=840"}],"version-history":[{"count":7,"href":"https:\/\/suomenkuvalehti.fi\/tarinoitatieteesta\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/840\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":848,"href":"https:\/\/suomenkuvalehti.fi\/tarinoitatieteesta\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/840\/revisions\/848"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/suomenkuvalehti.fi\/tarinoitatieteesta\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=840"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/suomenkuvalehti.fi\/tarinoitatieteesta\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=840"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/suomenkuvalehti.fi\/tarinoitatieteesta\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=840"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}