{"id":84,"date":"2013-04-08T16:07:21","date_gmt":"2013-04-08T13:07:21","guid":{"rendered":"https:\/\/suomenkuvalehti.fi\/tarinoitatieteesta\/2013\/04\/08\/domestikaatio-muuttaa-mielen-ja-kehon\/"},"modified":"2013-04-08T16:07:21","modified_gmt":"2013-04-08T13:07:21","slug":"domestikaatio-muuttaa-mielen-ja-kehon","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/suomenkuvalehti.fi\/tarinoitatieteesta\/domestikaatio-muuttaa-mielen-ja-kehon\/","title":{"rendered":"Domestikaatio muuttaa mielen ja kehon"},"content":{"rendered":"\n

”Kesyyden” olemus on kiehtonut minua pitk\u00e4\u00e4n. Aloin pohtia el\u00e4inlajien kesyyntymist\u00e4 urakalla, kun kirjoitin kirjaa koiran evoluutiosta<\/a>. Koirahan on syntynyt harmaasudesta kesyyntymisen eli domestikaation kautta.<\/p>\n\n\n\n

Suomessa puhutaan usein nimenomaan kesyyntymisest\u00e4 tai kesytt\u00e4misest\u00e4, mutta pid\u00e4n termej\u00e4 huonoina. K\u00e4yt\u00e4n niiden sijaan anglismia ”domestikaatio”. Yksitt\u00e4isen el\u00e4inyksil\u00f6nkin voi kesytt\u00e4\u00e4, mutta domestikaatiossa voi synty\u00e4 jopa kokonaan uusi laji. Domestikaatio muuttaa el\u00e4imess\u00e4 paljon muutakin kuin vain k\u00e4yt\u00f6st\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Vaikuttavin domestikaatiota koskeva tutkimus<\/a> on tehty hopeaketuilla: Vuonna 1959 geneetikko Dimitri Beljajev<\/strong> eristi tutkimuslaitokseensa Siperiaan kaksi erillist\u00e4 kettupopulaatiota ja aloitti yhden maailman pitk\u00e4aikaisimmista luonnontieteellisist\u00e4 kokeista. Tutkimus on yh\u00e4 k\u00e4ynniss\u00e4, vaikka Beljajev kuoli jo 1985. Nyky\u00e4\u00e4n laitosta johtaa tohtori Ljudmila Trut<\/strong>.<\/p>\n\n\n\n

Hopeakettua eli tavallisen ketun er\u00e4st\u00e4 v\u00e4rimuunnosta oli jo silloin pitk\u00e4\u00e4n tarhattu turkin takia, mutta teollisuudelle vain turkki oli t\u00e4rke\u00e4\u00e4, eiv\u00e4t el\u00e4imen muut ominaisuudet.<\/p>\n\n\n\n

Beljajevin toista kettupopulaatiota jalostettiin sattumanvaraisesti, mit\u00e4\u00e4n ominaisuuksia erityisesti suosimatta.<\/p>\n\n\n\n

Sen sijaan varsinaista tutkimuspopulaatiota alettiin jalostaa niin, ett\u00e4 sukua p\u00e4\u00e4siv\u00e4t jatkamaan vain ketut, jotka suhtautuivat ihmisiin lauhkeasti eli mahdollisimman v\u00e4h\u00e4ll\u00e4 pelolla ja aggressiolla. Noin kymmenesosa jokaisesta sukupolvesta valittiin jatkojalostukseen.<\/p>\n\n\n\n

Mit\u00e4 Beljajevin ketuille tapahtui viidenkymmenen vuoden ja 50 000 ketun testaamisen aikana?<\/p>\n\n\n\n

Ketuista tuli sukupolvi sukupolvelta lauhkeampia ihmist\u00e4 kohtaan. Voimakkain aggressio ja pelko katosivat ketuista jo kolmanteen sukupolveen menness\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Nelj\u00e4nness\u00e4 kettusukupolvessa alkoi esiinty\u00e4 yksil\u00f6it\u00e4, jotka heiluttivat h\u00e4nt\u00e4\u00e4ns\u00e4 ihmisille. Kuudennessa sukupolvessa osa pennuista ei en\u00e4\u00e4 vain ollut lauhkeita tai yst\u00e4v\u00e4llisi\u00e4 vaan alkoi innokkaasti pyrki\u00e4 ihmisseuraan. N\u00e4it\u00e4 ”eliittikettuja” oli kuudennesta sukupolvesta alle kaksi prosenttia mutta 40. sukupolvesta jo puolet.<\/p>\n\n\n\n

Vuosien 2005 ja 2006 vaihteessa l\u00e4hes kaikki ketut olivat lauhkeita, koiramaisia ja ihmisen l\u00e4heisyyteen pyrkivi\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Domestikaation vaikutus ei j\u00e4\u00e4nyt t\u00e4h\u00e4n. Vaikka kettuja valikoitiin lis\u00e4\u00e4ntym\u00e4\u00e4n vain k\u00e4yt\u00f6ksen perusteella, ne muuttuivat ulkoisesti: niille ilmaantui luppakorvia, lyhyit\u00e4 ja kippuralle taipuneita h\u00e4nti\u00e4, aiempaa pienempi\u00e4 hampaita ja leukoja, aiempaa lyhyempi\u00e4 raajoja ja kapeampia p\u00e4\u00e4kalloja. Normaalin v\u00e4rityksen eli musta-hopean sijaan ketuilla alkoi n\u00e4ky\u00e4 valkoisia laikkuja.<\/p>\n\n\n\n

Samanlaiset ulkon\u00e4\u00f6n muutokset ovat yleisi\u00e4 kaikille domestikaateille. Laita vierekk\u00e4in koira, lehm\u00e4 ja vuohi sek\u00e4 niiden villit sukulaiset, etk\u00e4 voi olla huomaamatta: domestikaation my\u00f6t\u00e4 el\u00e4imet ovat kutistuneet, niiden kuonot ovat lyhentyneet ja hampaat pienentyneet. Sarvekkaiden el\u00e4inten sarvet ovat mit\u00e4tt\u00f6m\u00e4mpi\u00e4 kuin villeill\u00e4 el\u00e4imill\u00e4. Turkkeihin on ilmestynyt valkoisia laikkuja, ja toisaalta puhtaan yksiv\u00e4riset turkit, mustat, valkoiset ja punertavat, ovat domestikaattien joukossa trendikk\u00e4it\u00e4. Riistav\u00e4ritys eli monelle villille nis\u00e4kk\u00e4\u00e4lle tyypillinen harmaanruskea kuosi on ehdottomasti out.<\/p>\n\n\n\n

K\u00e4yt\u00f6s on rauhallista, ja el\u00e4imet siet\u00e4v\u00e4t kolinaa, moottoreita, muita el\u00e4imi\u00e4, kohti juoksevia lapsia ja lentokoneita. Poikueiden koot ovat kasvaneet. Sukukypsyys saavutetaan aiemmin ja naaraiden lis\u00e4\u00e4ntymiskierto on tiuhentunut.<\/p>\n\n\n\n

Lis\u00e4ksi domestikaateilla on merkillinen ominaisuus, joka on erityisen vahva koiralla<\/a>: ne ymm\u00e4rt\u00e4v\u00e4t ihmisen eleit\u00e4 paremmin kuin villit kantalajinsa.<\/p>\n\n\n\n

Erityisen paljon on tutkittu osoituselett\u00e4 – ihminen voi siis n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 k\u00e4dell\u00e4\u00e4n koiralle vaikkapa ruokak\u00e4tk\u00f6n, ja koira ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4 eleen paljon paremmin kuin susi (ja itse asiassa my\u00f6s paremmin kuin l\u00e4hin sukulaisemme simpanssi).<\/p>\n\n\n\n

Tutkijat ovat testanneet lis\u00e4ksi ainakin kissoja ja vuohia ja huomanneet niiden ymm\u00e4rt\u00e4v\u00e4n yksinkertaista, katseen ja kosketuksen sis\u00e4lt\u00e4v\u00e4\u00e4 osoituselett\u00e4 paremmin kuin vastaavat villit el\u00e4inlajit.<\/p>\n\n\n\n

N\u00e4in asia on my\u00f6s Beljajevin ketuilla. Ne l\u00f6yt\u00e4v\u00e4t piilotetun ruuan ihmisen osoituksen ja katseen avulla yht\u00e4 hyvin kuin koirat – ja paljon paremmin kuin kontrolliryhm\u00e4n ketut. Kyse ei ole oppimisesta vaan synnynn\u00e4isest\u00e4 taipumuksesta.<\/p>\n\n\n\n

Syyksi ominaisuuden kehittymiselle arvellaan ennen kaikkea sit\u00e4, ett\u00e4 domestikoitu el\u00e4in kykenee seuraamaan ihmist\u00e4 ja tarkkailemaan h\u00e4nen silmi\u00e4\u00e4n. Pelokas el\u00e4in ei pysty sellaiseen. Samoin domestikaatio vahvistaa ”pentumaisten” piirteiden s\u00e4ilymist\u00e4 el\u00e4imiss\u00e4. Aikuinen koira on utelias ja sosiaalinen tavalla, joka on ominaista sudelle vain pentuaikana.<\/p>\n\n\n\n

Nyt kyky ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4 osoituselett\u00e4 on l\u00f6ydetty my\u00f6s fretilt\u00e4<\/a> eli kesylt\u00e4 hillerilt\u00e4. Kesy fretti kykenee seuraamaan<\/a> ainakin joitain ihmisen osoituseleit\u00e4. Villi hilleri ei kykene samaan.<\/p>\n\n\n\n

Beljajevin kettuja voi t\u00e4hyill\u00e4 vaikkapa alla olevasta videolinkist\u00e4.<\/p>\n\n\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

”Kesyyden” olemus on kiehtonut minua pitk\u00e4\u00e4n. Aloin pohtia el\u00e4inlajien kesyyntymist\u00e4 urakalla, kun kirjoitin kirjaa koiran evoluutiosta. Koirahan on syntynyt harmaasudesta kesyyntymisen eli domestikaation kautta. Suomessa puhutaan usein nimenomaan kesyyntymisest\u00e4 tai
\nkesy…<\/p>\n","protected":false},"author":146,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"asauth_required_access_level":0,"asauth_cansharepaid":"","om_header_attributes":[],"footnotes":"","om_featured_image_focal_point":[],"om_primary_tag":0,"om_contributors":[],"om_co_authors":[],"beyondwords_generate_audio":"","beyondwords_project_id":"","beyondwords_content_id":"","beyondwords_preview_token":"","beyondwords_player_content":"","beyondwords_player_style":"","beyondwords_language_code":"","beyondwords_language_id":"","beyondwords_title_voice_id":"","beyondwords_body_voice_id":"","beyondwords_summary_voice_id":"","beyondwords_error_message":"","beyondwords_disabled":"","beyondwords_delete_content":"","beyondwords_podcast_id":"","beyondwords_hash":"","publish_post_to_speechkit":"","speechkit_hash":"","speechkit_generate_audio":"","speechkit_project_id":"","speechkit_podcast_id":"","speechkit_error_message":"","speechkit_disabled":"","speechkit_access_key":"","speechkit_error":"","speechkit_info":"","speechkit_response":"","speechkit_retries":"","speechkit_status":"","speechkit_updated_at":"","_speechkit_link":"","_speechkit_text":""},"categories":[1],"tags":[57,482,478,197,107,483,481,479,480,115,484,485,117],"class_list":["post-84","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-tarinoita-tieteesta","tag-biologia","tag-dimitri-beljajev","tag-domestikaatio","tag-etologia","tag-evoluutio","tag-evoluutiobiologia","tag-hopeakettu","tag-kesyyntyminen","tag-kettu","tag-koira","tag-kotielaimet","tag-kotielainjalostus","tag-susi"],"om_views":null,"acf":{"tuuma_off":false,"tuuma_kysymys":"","tuuma_vastaus":""},"asauth":{"required_access_level":1,"share_token":"","is_paid":false},"yoast_head":"\nDomestikaatio muuttaa mielen ja kehon - Tarinoita tieteest\u00e4<\/title>\n<meta name=\"robots\" content=\"index, follow, max-snippet:-1, max-image-preview:large, max-video-preview:-1\" \/>\n<link rel=\"canonical\" href=\"https:\/\/suomenkuvalehti.fi\/tarinoitatieteesta\/domestikaatio-muuttaa-mielen-ja-kehon\/\" \/>\n<meta property=\"og:locale\" content=\"fi_FI\" \/>\n<meta property=\"og:type\" content=\"article\" \/>\n<meta property=\"og:title\" content=\"Domestikaatio muuttaa mielen ja kehon - Tarinoita tieteest\u00e4\" \/>\n<meta property=\"og:description\" content=\"”Kesyyden” olemus on kiehtonut minua pitk\u00e4\u00e4n. Aloin pohtia el\u00e4inlajien kesyyntymist\u00e4 urakalla, kun kirjoitin kirjaa koiran evoluutiosta. Koirahan on syntynyt harmaasudesta kesyyntymisen eli domestikaation kautta. Suomessa puhutaan usein nimenomaan kesyyntymisest\u00e4 tai kesy…\" \/>\n<meta property=\"og:url\" content=\"https:\/\/suomenkuvalehti.fi\/tarinoitatieteesta\/domestikaatio-muuttaa-mielen-ja-kehon\/\" \/>\n<meta property=\"og:site_name\" content=\"Tarinoita tieteest\u00e4\" \/>\n<meta property=\"article:author\" content=\"https:\/\/www.facebook.com\/pages\/Tiina-Raevaara-Tarinoita-tieteest\/280663078640821?fref=ts\" \/>\n<meta property=\"article:published_time\" content=\"2013-04-08T13:07:21+00:00\" \/>\n<meta property=\"og:image\" content=\"https:\/\/suomenkuvalehti.fi\/tarinoitatieteesta\/wp-content\/uploads\/sites\/13\/2022\/04\/tiina_raevaara-scaled.jpg\" \/>\n\t<meta property=\"og:image:width\" content=\"2560\" \/>\n\t<meta property=\"og:image:height\" content=\"1707\" \/>\n\t<meta property=\"og:image:type\" content=\"image\/jpeg\" \/>\n<meta name=\"author\" content=\"Tiina Raevaara\" \/>\n<meta name=\"twitter:card\" content=\"summary_large_image\" \/>\n<meta name=\"twitter:creator\" content=\"@https:\/\/twitter.com\/raevaara\" \/>\n<meta name=\"twitter:label1\" content=\"Written by\" \/>\n\t<meta name=\"twitter:data1\" content=\"Tiina Raevaara\" \/>\n\t<meta name=\"twitter:label2\" content=\"Est. reading time\" \/>\n\t<meta name=\"twitter:data2\" content=\"3 minuuttia\" \/>\n<script type=\"application\/ld+json\" class=\"yoast-schema-graph\">{\"@context\":\"https:\/\/schema.org\",\"@graph\":[{\"@type\":\"WebPage\",\"@id\":\"https:\/\/suomenkuvalehti.fi\/tarinoitatieteesta\/domestikaatio-muuttaa-mielen-ja-kehon\/\",\"url\":\"https:\/\/suomenkuvalehti.fi\/tarinoitatieteesta\/domestikaatio-muuttaa-mielen-ja-kehon\/\",\"name\":\"Domestikaatio muuttaa mielen ja kehon - Tarinoita tieteest\u00e4\",\"isPartOf\":{\"@id\":\"https:\/\/suomenkuvalehti.fi\/tarinoitatieteesta\/#website\"},\"datePublished\":\"2013-04-08T13:07:21+00:00\",\"author\":{\"@id\":\"https:\/\/suomenkuvalehti.fi\/tarinoitatieteesta\/#\/schema\/person\/bb9c6caa48b3f9394f20b9d28415bca6\"},\"breadcrumb\":{\"@id\":\"https:\/\/suomenkuvalehti.fi\/tarinoitatieteesta\/domestikaatio-muuttaa-mielen-ja-kehon\/#breadcrumb\"},\"inLanguage\":\"fi\",\"potentialAction\":[{\"@type\":\"ReadAction\",\"target\":[\"https:\/\/suomenkuvalehti.fi\/tarinoitatieteesta\/domestikaatio-muuttaa-mielen-ja-kehon\/\"]}]},{\"@type\":\"BreadcrumbList\",\"@id\":\"https:\/\/suomenkuvalehti.fi\/tarinoitatieteesta\/domestikaatio-muuttaa-mielen-ja-kehon\/#breadcrumb\",\"itemListElement\":[{\"@type\":\"ListItem\",\"position\":1,\"name\":\"Home\",\"item\":\"https:\/\/suomenkuvalehti.fi\/tarinoitatieteesta\/\"},{\"@type\":\"ListItem\",\"position\":2,\"name\":\"Domestikaatio muuttaa mielen ja kehon\"}]},{\"@type\":\"WebSite\",\"@id\":\"https:\/\/suomenkuvalehti.fi\/tarinoitatieteesta\/#website\",\"url\":\"https:\/\/suomenkuvalehti.fi\/tarinoitatieteesta\/\",\"name\":\"Tarinoita tieteest\u00e4\",\"description\":\"Biologi Tiina Raevaara tutkailee tieteen maailmaa kaunokirjailijan aivoin.\",\"potentialAction\":[{\"@type\":\"SearchAction\",\"target\":{\"@type\":\"EntryPoint\",\"urlTemplate\":\"https:\/\/suomenkuvalehti.fi\/haku\/?q={search_term_string}\"},\"query-input\":{\"@type\":\"PropertyValueSpecification\",\"valueRequired\":true,\"valueName\":\"search_term_string\"}}],\"inLanguage\":\"fi\"},{\"@type\":\"Person\",\"@id\":\"https:\/\/suomenkuvalehti.fi\/tarinoitatieteesta\/#\/schema\/person\/bb9c6caa48b3f9394f20b9d28415bca6\",\"name\":\"Tiina Raevaara\",\"image\":{\"@type\":\"ImageObject\",\"inLanguage\":\"fi\",\"@id\":\"https:\/\/suomenkuvalehti.fi\/tarinoitatieteesta\/#\/schema\/person\/image\/\",\"url\":\"https:\/\/suomenkuvalehti.fi\/tarinoitatieteesta\/wp-content\/uploads\/sites\/13\/2022\/04\/tiina_raevaara-150x150.jpg\",\"contentUrl\":\"https:\/\/suomenkuvalehti.fi\/tarinoitatieteesta\/wp-content\/uploads\/sites\/13\/2022\/04\/tiina_raevaara-150x150.jpg\",\"caption\":\"Tiina Raevaara\"},\"description\":\"Kirjoittaja Tiina Raevaara on filosofian tohtori ja kirjailija.\",\"sameAs\":[\"https:\/\/www.facebook.com\/pages\/Tiina-Raevaara-Tarinoita-tieteest\/280663078640821?fref=ts\",\"https:\/\/x.com\/https:\/\/twitter.com\/raevaara\"]}]}<\/script>\n<!-- \/ Yoast SEO plugin. -->","yoast_head_json":{"title":"Domestikaatio muuttaa mielen ja kehon - Tarinoita tieteest\u00e4","robots":{"index":"index","follow":"follow","max-snippet":"max-snippet:-1","max-image-preview":"max-image-preview:large","max-video-preview":"max-video-preview:-1"},"canonical":"https:\/\/suomenkuvalehti.fi\/tarinoitatieteesta\/domestikaatio-muuttaa-mielen-ja-kehon\/","og_locale":"fi_FI","og_type":"article","og_title":"Domestikaatio muuttaa mielen ja kehon - Tarinoita tieteest\u00e4","og_description":"”Kesyyden” olemus on kiehtonut minua pitk\u00e4\u00e4n. Aloin pohtia el\u00e4inlajien kesyyntymist\u00e4 urakalla, kun kirjoitin kirjaa koiran evoluutiosta. Koirahan on syntynyt harmaasudesta kesyyntymisen eli domestikaation kautta. Suomessa puhutaan usein nimenomaan kesyyntymisest\u00e4 tai kesy…","og_url":"https:\/\/suomenkuvalehti.fi\/tarinoitatieteesta\/domestikaatio-muuttaa-mielen-ja-kehon\/","og_site_name":"Tarinoita tieteest\u00e4","article_author":"https:\/\/www.facebook.com\/pages\/Tiina-Raevaara-Tarinoita-tieteest\/280663078640821?fref=ts","article_published_time":"2013-04-08T13:07:21+00:00","og_image":[{"width":2560,"height":1707,"url":"https:\/\/suomenkuvalehti.fi\/tarinoitatieteesta\/wp-content\/uploads\/sites\/13\/2022\/04\/tiina_raevaara-scaled.jpg","type":"image\/jpeg"}],"author":"Tiina Raevaara","twitter_card":"summary_large_image","twitter_creator":"@https:\/\/twitter.com\/raevaara","twitter_misc":{"Written by":"Tiina Raevaara","Est. reading time":"3 minuuttia"},"schema":{"@context":"https:\/\/schema.org","@graph":[{"@type":"WebPage","@id":"https:\/\/suomenkuvalehti.fi\/tarinoitatieteesta\/domestikaatio-muuttaa-mielen-ja-kehon\/","url":"https:\/\/suomenkuvalehti.fi\/tarinoitatieteesta\/domestikaatio-muuttaa-mielen-ja-kehon\/","name":"Domestikaatio muuttaa mielen ja kehon - Tarinoita tieteest\u00e4","isPartOf":{"@id":"https:\/\/suomenkuvalehti.fi\/tarinoitatieteesta\/#website"},"datePublished":"2013-04-08T13:07:21+00:00","author":{"@id":"https:\/\/suomenkuvalehti.fi\/tarinoitatieteesta\/#\/schema\/person\/bb9c6caa48b3f9394f20b9d28415bca6"},"breadcrumb":{"@id":"https:\/\/suomenkuvalehti.fi\/tarinoitatieteesta\/domestikaatio-muuttaa-mielen-ja-kehon\/#breadcrumb"},"inLanguage":"fi","potentialAction":[{"@type":"ReadAction","target":["https:\/\/suomenkuvalehti.fi\/tarinoitatieteesta\/domestikaatio-muuttaa-mielen-ja-kehon\/"]}]},{"@type":"BreadcrumbList","@id":"https:\/\/suomenkuvalehti.fi\/tarinoitatieteesta\/domestikaatio-muuttaa-mielen-ja-kehon\/#breadcrumb","itemListElement":[{"@type":"ListItem","position":1,"name":"Home","item":"https:\/\/suomenkuvalehti.fi\/tarinoitatieteesta\/"},{"@type":"ListItem","position":2,"name":"Domestikaatio muuttaa mielen ja kehon"}]},{"@type":"WebSite","@id":"https:\/\/suomenkuvalehti.fi\/tarinoitatieteesta\/#website","url":"https:\/\/suomenkuvalehti.fi\/tarinoitatieteesta\/","name":"Tarinoita tieteest\u00e4","description":"Biologi Tiina Raevaara tutkailee tieteen maailmaa kaunokirjailijan aivoin.","potentialAction":[{"@type":"SearchAction","target":{"@type":"EntryPoint","urlTemplate":"https:\/\/suomenkuvalehti.fi\/haku\/?q={search_term_string}"},"query-input":{"@type":"PropertyValueSpecification","valueRequired":true,"valueName":"search_term_string"}}],"inLanguage":"fi"},{"@type":"Person","@id":"https:\/\/suomenkuvalehti.fi\/tarinoitatieteesta\/#\/schema\/person\/bb9c6caa48b3f9394f20b9d28415bca6","name":"Tiina Raevaara","image":{"@type":"ImageObject","inLanguage":"fi","@id":"https:\/\/suomenkuvalehti.fi\/tarinoitatieteesta\/#\/schema\/person\/image\/","url":"https:\/\/suomenkuvalehti.fi\/tarinoitatieteesta\/wp-content\/uploads\/sites\/13\/2022\/04\/tiina_raevaara-150x150.jpg","contentUrl":"https:\/\/suomenkuvalehti.fi\/tarinoitatieteesta\/wp-content\/uploads\/sites\/13\/2022\/04\/tiina_raevaara-150x150.jpg","caption":"Tiina Raevaara"},"description":"Kirjoittaja Tiina Raevaara on filosofian tohtori ja kirjailija.","sameAs":["https:\/\/www.facebook.com\/pages\/Tiina-Raevaara-Tarinoita-tieteest\/280663078640821?fref=ts","https:\/\/x.com\/https:\/\/twitter.com\/raevaara"]}]}},"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/suomenkuvalehti.fi\/tarinoitatieteesta\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/84","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/suomenkuvalehti.fi\/tarinoitatieteesta\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/suomenkuvalehti.fi\/tarinoitatieteesta\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/suomenkuvalehti.fi\/tarinoitatieteesta\/wp-json\/wp\/v2\/users\/146"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/suomenkuvalehti.fi\/tarinoitatieteesta\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=84"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/suomenkuvalehti.fi\/tarinoitatieteesta\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/84\/revisions"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/suomenkuvalehti.fi\/tarinoitatieteesta\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=84"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/suomenkuvalehti.fi\/tarinoitatieteesta\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=84"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/suomenkuvalehti.fi\/tarinoitatieteesta\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=84"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}