{"id":258,"date":"2011-10-25T20:43:00","date_gmt":"2011-10-25T17:43:00","guid":{"rendered":"https:\/\/suomenkuvalehti.fi\/tarinoitatieteesta\/2011\/10\/25\/susi-ihmissusi-ja-koirapaat\/"},"modified":"2011-10-25T20:43:00","modified_gmt":"2011-10-25T17:43:00","slug":"susi-ihmissusi-ja-koirapaat","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/suomenkuvalehti.fi\/tarinoitatieteesta\/susi-ihmissusi-ja-koirapaat\/","title":{"rendered":"Susi, ihmissusi ja koirap\u00e4\u00e4t"},"content":{"rendered":"\n

Turun l\u00e4hist\u00f6ll\u00e4 Paattisten ja Tortinm\u00e4en alueella on ehk\u00e4 liikkunut susi, ja siksi koululaisille harkitaan koulukyytej\u00e4<\/a>.<\/p>\n\n\n\n

Petoviha ja sen erityistapauksena susipelko ovat v\u00e4lill\u00e4 h\u00e4mment\u00e4v\u00e4\u00e4 seurattavaa. Osa ihmisist\u00e4 tuntuu reagoivan jopa mahdolliseen pedon l\u00e4sn\u00e4oloon alueella hyvin voimakkaasti.<\/p>\n\n\n\n

J\u00e4rkisyit\u00e4 vahvaan reaktioon ei oikein ole: susi ei ole uhka ihmiselle. Kotiel\u00e4inten puolesta voi toki pel\u00e4t\u00e4, ja esimerkiksi petokorvaussysteemiss\u00e4 olisikin paljon petraamisen varaa. Toisaalta ihmisen pit\u00e4isi hyv\u00e4ksy\u00e4 my\u00f6s luonnon asettamat reunaehdot: jos mets\u00e4styskoiran p\u00e4\u00e4st\u00e4\u00e4 vapaaksi luontoon, voi olla, ett\u00e4 luonto sille jotain tekee. Jos luonnon haluaa s\u00e4ilytt\u00e4\u00e4, sit\u00e4 ei voi typist\u00e4\u00e4 vaarattomaksi.<\/p>\n\n\n\n

T\u00e4ss\u00e4 v\u00e4liss\u00e4 joku vet\u00e4\u00e4 varmasti esiin Keh\u00e4 III -kortin: hyv\u00e4h\u00e4n t\u00e4\u00e4lt\u00e4 sudettomalta p\u00e4\u00e4kaupunkiseudulta on huudella, kun ei tarvitse pel\u00e4t\u00e4 omien lasten tai koiran puolesta. Toista on muualla, luonnon keskell\u00e4! Mutta luonnossa susi v\u00e4ist\u00e4\u00e4 ihmist\u00e4 ja tekee sen yleens\u00e4 niin tehokkaasti, ettei ihminen tule suden l\u00e4heisyytt\u00e4 edes havainneeksi. ”N\u00e4kisinp\u00e4 joskus suden!” huokailevat koko kes\u00e4n It\u00e4- ja Pohjois-Suomessa maastot\u00f6iss\u00e4 viett\u00e4neet biologitutut.<\/p>\n\n\n\n

Miksi juuri susi on petovihan ykk\u00f6skohde? Kulttuurihistorian professori Hannu Salmi<\/strong> Turun yliopistosta selitt\u00e4\u00e4 ilmi\u00f6t\u00e4<\/a> paljolti suden laumael\u00e4imyydell\u00e4. ”Meill\u00e4 on hyvin vahva tarinaperinne, jossa susi edustaa \u00e4\u00e4rimm\u00e4ist\u00e4 ja perimm\u00e4ist\u00e4 pahaa. N\u00e4iss\u00e4 tarinoissa susi ei ole yksil\u00f6 vaan lauman j\u00e4sen. N\u00e4m\u00e4 tarinat ja sadut ovat her\u00e4tt\u00e4neet vastakohtien varaan rakentuvan kuvan sudesta.”<\/p>\n\n\n\n

Salmi n\u00e4kee susivihan kumpuavan pitkien aikojen takaa, ainakin antiikin ajoista saakka. Tarinat siirt\u00e4v\u00e4t tunnetta eteenp\u00e4in, vaikka j\u00e4rkisyyt\u00e4 yksitt\u00e4inen ihminen ei en\u00e4\u00e4 asialle keksisi. ”Suhdettamme muovaa pitk\u00e4 perinne, joka kumpuaa parintuhannen vuoden takaa.”<\/p>\n\n\n\n

Suteen liittyy tosiaan paljon tarinoita ja myyttej\u00e4. Itse olen veikannut suden myyttisyydelle kahta tekij\u00e4\u00e4 (on niit\u00e4 varmasti enemm\u00e4nkin): susi muistuttaa ihmist\u00e4, ja toisaalta susi muistuttaa koiraa. Molemmat samankaltaisuudet korostavat suden arvaamattomuutta ja vaarallisuutta sek\u00e4 toisaalta l\u00e4heisyytt\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Susi ja ihminen ovat ainakin mets\u00e4st\u00e4jin\u00e4 hyvin samanlaiset: molemmat mets\u00e4st\u00e4v\u00e4t laumassa, ovat enemm\u00e4n pitk\u00e4nmatkanjuoksijoita kuin sprinttereit\u00e4. Viimeisen j\u00e4\u00e4kauden loppupuolella ihmisen ja suden mets\u00e4stysreitit leikkasivat toisiaan varmaankin kaikkialla harmaasuden levinneisyysalueella. T\u00e4ll\u00f6in koirakin sai alkunsa.<\/p>\n\n\n\n

Suden ja ihmisen tietoisuus toisistaan ja samankaltaisuuksistaan saattaa olla hyvinkin vanhaa alkuper\u00e4\u00e4. Englannista on l\u00f6ydetty 300 000 vuoden ik\u00e4iset toistensa yhteydess\u00e4 olleet pystyihmisen ja harmaasuden j\u00e4\u00e4nn\u00f6kset, Ranskasta samanlaiset, mutta noin 150 000 vuotta nuoremmat.<\/p>\n\n\n\n

Kansantarinoissa koira ja susi ovat kuin saman kolikon k\u00e4\u00e4nt\u00f6puolia – niill\u00e4 on yhteinen ulkoasu, mutta usein varsin p\u00e4invastaiset pyrkimykset ja luonteenpiirteet. Kaksijakoisuus on tehnyt koirasta ja sudesta toimivat hahmot tarinoille. Koiraa voi k\u00e4ske\u00e4, mutta susi on villi. Koira rakastaa ihmist\u00e4, mutta susi on vaarallinen. Koira on uhrautuva ja uskollinen, susi ovela ja ilke\u00e4. Koiramainen hahmo voi olla koira tai susi, kumpi vain, ja siksi sen seurassa tulee olla varovainen.<\/p>\n\n\n\n

Ja jos ihminen ja susi ovat niin samankaltaisia, voivathan nekin sekoittua. Ihmissusi on varsin suosittu hahmo populaarikulttuurissa, mutta hahmon historia on paljon pidempi kuin l\u00e4nsimaisen populaarikulttuurin historia.<\/p>\n\n\n\n

Ihmissudeksi tullaan, ainakin tultiin ennen, ilmeisesti helposti, sill\u00e4 esimerkiksi keskisest\u00e4 Ranskasta tunnetaan 1500-luvulta 30 000 havaintoa ihmissudesta.<\/p>\n\n\n\n

Sudeksi saattoi muuttua oikeanlaisella voiteella tai suden tai lainsuojattoman ihmisen nahkaan k\u00e4\u00e4riytym\u00e4ll\u00e4. Monet nykyiset ihmissusien ominaisuudet, kuten muodonmuutoksen ajoittuminen t\u00e4ysikuuhun, ovat vasta tuoreita populaarikulttuurin keksint\u00f6j\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Keskiajan Euroopassa, muun muassa Ranskassa, Saksassa ja Skandinaviassa, termi ”susi” viittasi my\u00f6s lainsuojattomiin eli ihmisiin, jotka olivat tehneet anteeksiantamattomia rikoksia, joutuivat siksi el\u00e4m\u00e4\u00e4n piilotellen ja joita sai vapaasti tappaa.<\/p>\n\n\n\n

Mutta ei koirakaan ole pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n hyv\u00e4. Muinaisella koiralla oli pitk\u00e4\u00e4n kaksi roolia: maallinen ja hengellinen. Maallisesti niist\u00e4 oli hy\u00f6ty\u00e4 ainakin mets\u00e4styksess\u00e4, vahteina, vuoteenl\u00e4mmittimin\u00e4, ruokana, reenvet\u00e4jin\u00e4 ja paimenina.<\/p>\n\n\n\n

Varsinkin indoeurooppalaisissa kulttuureissa koiralla oli hengellinen merkitys tuonpuoleiseen maailmaan johdattajana tai tuonpuoleisen maailman sis\u00e4\u00e4nk\u00e4ynnin vartijana. Helvetinkoira, hellhound, suuri musta hurtta pelottavine is\u00e4ntineen saattoi hy\u00f6k\u00e4t\u00e4 paitsi kuoleman kieliss\u00e4 olevan, my\u00f6s kenen tahansa tarpeeksi heikon kimppuun.<\/p>\n\n\n\n

Intialaisessa uskonnollisessa tekstiss\u00e4, Rigvedassa<\/em>, kuoleman herralla Yamalla on seuranaan kaksi koiraa, samoin iranilaisen Avestan<\/em> vastaavalla herralla Yimalla. Samanlaisia kuolonkoiria esiintyy muun muassa latinalaisissa, kreikkalaisissa, germaanisissa, armenialaisissa ja kelttil\u00e4isiss\u00e4 taruissa. Kreikkalaisessa mytologiassa koirana on kaksi- tai kolmip\u00e4inen Kerberos. Koiraa on pidetty my\u00f6s ”psykopompoksena”, hahmona, joka johdattaa kuolleen ihmisen tuonpuoleiseen maailmaan.<\/p>\n\n\n\n

Skandinaavisissa Eddan jumalrunoissa<\/em> ylijumala Odinin seuralaisina on kaksi sutta, Geri ja Freki. Loki-jumalan poika on susi, Fenrir, joka lopulta k\u00e4y aasa-jumalien kimppuun. Kuolemanjumalatar Helin valtakuntaakin vahtii hirvitt\u00e4v\u00e4 Garmr-koira. Muinaisenglantilaisessa Beowulf<\/em>-eepoksen hirvi\u00f6ss\u00e4 Grendeliss\u00e4 on my\u00f6s koiran tai suden piirteit\u00e4. Sit\u00e4 kuvaillaan sanoilla, joiden alkuper\u00e4 viittaa suteen ja kuolonkoiraan.<\/p>\n\n\n\n

Kristityill\u00e4 on omat koiratarinansa. Kristilliseen kansanperinteeseen kuuluvat tarinat pyh\u00e4st\u00e4 Kristoferista (tai Kristoforoksesta), joka kuljetti matkalaisia joen yli ja jonka toisinaan kerrotaan olleen j\u00e4ttil\u00e4inen. Englantilaisissa kansantaruistoissa pyh\u00e4st\u00e4 Kristoferista kerrotaan, ett\u00e4 h\u00e4n kuului ihmisrotuun, joka edustajat olivat puoliksi koiria. My\u00f6s kuvissa h\u00e4n esiintyy toisinaan koiranp\u00e4isen\u00e4. ”H\u00e4n tuli seudulta, jossa miehill\u00e4 oli koiran p\u00e4\u00e4 ja jossa miehet himoitsivat toisiaan”. Ihmissudet ja koiranp\u00e4iset ihmiset liitet\u00e4\u00e4nkin monissa kansantarinoissa homoseksuaalisuuteen.<\/p>\n\n\n\n

Koiranp\u00e4isist\u00e4 ihmisist\u00e4 on kulkenut tarinoita ainakin eurooppalaisten, intialaisten ja kiinalaisten kansojen keskuudessa. Ranskalainen l\u00e4hetyssaarnaaja raportoi 1300-luvulla mongoli-is\u00e4ntiens\u00e4 uskovan, ett\u00e4 heist\u00e4 pohjoiseen asui t\u00e4llainen koiranp\u00e4inen kansa. Samoihin aikoihin koiranp\u00e4isi\u00e4 kansoja on silminn\u00e4kij\u00e4havaintojen perusteella ollut ainakin Armeniassa ja Kiinassa. Armenialainen myyttinen kansa, araleesit, olivat koiranp\u00e4isi\u00e4 mutta ihmisvartaloisia. My\u00f6s amatsonien seurassa uskottiin toisinaan liikkuvan koiranp\u00e4isi\u00e4 miehi\u00e4. Myytin alkuunpanijana on saattanut olla sotureiden tapa pit\u00e4\u00e4 yll\u00e4\u00e4n koiran tai suden turkkia, jonka sis\u00e4\u00e4n on j\u00e4tetty osia p\u00e4\u00e4kallosta.<\/p>\n\n\n\n

Suteen liittyy paljon merkityksi\u00e4. Toivottavasti ihmiset ymm\u00e4rt\u00e4isiv\u00e4t j\u00e4tt\u00e4\u00e4 lajin rauhaan.<\/p>\n\n\n\n

Onneksi susi on my\u00f6s selviytyj\u00e4. Sen viimeisimm\u00e4st\u00e4 j\u00e4\u00e4kaudesta saakka kest\u00e4nyt valtakausi johtuu paljolti siit\u00e4, ett\u00e4 monet muut suuret lihansy\u00f6j\u00e4t kuolivat sukupuuttoon Veiksel-j\u00e4\u00e4kauden loppuvaiheilla. Siihen saakka susi oli ollut suorastaan alaluokkainen peto, omnivoriaan taipuvainen raadonsy\u00f6j\u00e4 kaikkien luolaleijonien ja k\u00e4yr\u00e4sapelikissojen rinnalla. Sukupuuttoaallon j\u00e4lkeen siit\u00e4 tuli pohjoisen mahtavin peto – joksikin aikaa.<\/p>\n\n\n\n

Harmaasuden ovelin temppu on kuitenkin se, ett\u00e4 se on ujuttautunut pysyv\u00e4ksi osaksi ihmisen arkea. Koiran hahmossa.<\/p>\n\n\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Turun l\u00e4hist\u00f6ll\u00e4 Paattisten ja Tortinm\u00e4en alueella on ehk\u00e4 liikkunut susi, ja siksi koululaisille harkitaan koulukyytej\u00e4. Petoviha ja sen erityistapauksena susipelko ovat v\u00e4lill\u00e4 h\u00e4mment\u00e4v\u00e4\u00e4 seurattavaa. Osa ihmisist\u00e4 tuntuu reagoivan jopa mahdolliseen pedon l\u00e4sn\u00e4oloon alueella hyvin
\nvoimakkaasti. …<\/p>\n","protected":false},"author":146,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"asauth_required_access_level":0,"asauth_cansharepaid":"","om_header_attributes":[],"footnotes":"","om_featured_image_focal_point":[],"om_primary_tag":0,"om_contributors":[],"om_co_authors":[],"beyondwords_generate_audio":"","beyondwords_project_id":"","beyondwords_content_id":"","beyondwords_preview_token":"","beyondwords_player_content":"","beyondwords_player_style":"","beyondwords_language_code":"","beyondwords_language_id":"","beyondwords_title_voice_id":"","beyondwords_body_voice_id":"","beyondwords_summary_voice_id":"","beyondwords_error_message":"","beyondwords_disabled":"","beyondwords_delete_content":"","beyondwords_podcast_id":"","beyondwords_hash":"","publish_post_to_speechkit":"","speechkit_hash":"","speechkit_generate_audio":"","speechkit_project_id":"","speechkit_podcast_id":"","speechkit_error_message":"","speechkit_disabled":"","speechkit_access_key":"","speechkit_error":"","speechkit_info":"","speechkit_response":"","speechkit_retries":"","speechkit_status":"","speechkit_updated_at":"","_speechkit_link":"","_speechkit_text":""},"categories":[1],"tags":[1113,115,530,308,117],"class_list":["post-258","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-tarinoita-tieteesta","tag-hannu-salmi","tag-koira","tag-myytit","tag-petoviha","tag-susi"],"om_views":null,"acf":{"tuuma_off":false,"tuuma_kysymys":"","tuuma_vastaus":""},"asauth":{"required_access_level":1,"share_token":"","is_paid":false},"yoast_head":"\nSusi, ihmissusi ja koirap\u00e4\u00e4t - Tarinoita tieteest\u00e4<\/title>\n<meta name=\"robots\" content=\"index, follow, max-snippet:-1, max-image-preview:large, max-video-preview:-1\" \/>\n<link rel=\"canonical\" href=\"https:\/\/suomenkuvalehti.fi\/tarinoitatieteesta\/susi-ihmissusi-ja-koirapaat\/\" \/>\n<meta property=\"og:locale\" content=\"fi_FI\" \/>\n<meta property=\"og:type\" content=\"article\" \/>\n<meta property=\"og:title\" content=\"Susi, ihmissusi ja koirap\u00e4\u00e4t - Tarinoita tieteest\u00e4\" \/>\n<meta property=\"og:description\" content=\"Turun l\u00e4hist\u00f6ll\u00e4 Paattisten ja Tortinm\u00e4en alueella on ehk\u00e4 liikkunut susi, ja siksi koululaisille harkitaan koulukyytej\u00e4. Petoviha ja sen erityistapauksena susipelko ovat v\u00e4lill\u00e4 h\u00e4mment\u00e4v\u00e4\u00e4 seurattavaa. Osa ihmisist\u00e4 tuntuu reagoivan jopa mahdolliseen pedon l\u00e4sn\u00e4oloon alueella hyvin voimakkaasti. …\" \/>\n<meta property=\"og:url\" content=\"https:\/\/suomenkuvalehti.fi\/tarinoitatieteesta\/susi-ihmissusi-ja-koirapaat\/\" \/>\n<meta property=\"og:site_name\" content=\"Tarinoita tieteest\u00e4\" \/>\n<meta property=\"article:author\" content=\"https:\/\/www.facebook.com\/pages\/Tiina-Raevaara-Tarinoita-tieteest\/280663078640821?fref=ts\" \/>\n<meta property=\"article:published_time\" content=\"2011-10-25T17:43:00+00:00\" \/>\n<meta property=\"og:image\" content=\"https:\/\/suomenkuvalehti.fi\/tarinoitatieteesta\/wp-content\/uploads\/sites\/13\/2022\/04\/tiina_raevaara-scaled.jpg\" \/>\n\t<meta property=\"og:image:width\" content=\"2560\" \/>\n\t<meta property=\"og:image:height\" content=\"1707\" \/>\n\t<meta property=\"og:image:type\" content=\"image\/jpeg\" \/>\n<meta name=\"author\" content=\"Tiina Raevaara\" \/>\n<meta name=\"twitter:card\" content=\"summary_large_image\" \/>\n<meta name=\"twitter:creator\" content=\"@https:\/\/twitter.com\/raevaara\" \/>\n<meta name=\"twitter:label1\" content=\"Written by\" \/>\n\t<meta name=\"twitter:data1\" content=\"Tiina Raevaara\" \/>\n\t<meta name=\"twitter:label2\" content=\"Est. reading time\" \/>\n\t<meta name=\"twitter:data2\" content=\"5 minuuttia\" \/>\n<script type=\"application\/ld+json\" class=\"yoast-schema-graph\">{\"@context\":\"https:\/\/schema.org\",\"@graph\":[{\"@type\":\"WebPage\",\"@id\":\"https:\/\/suomenkuvalehti.fi\/tarinoitatieteesta\/susi-ihmissusi-ja-koirapaat\/\",\"url\":\"https:\/\/suomenkuvalehti.fi\/tarinoitatieteesta\/susi-ihmissusi-ja-koirapaat\/\",\"name\":\"Susi, ihmissusi ja koirap\u00e4\u00e4t - Tarinoita tieteest\u00e4\",\"isPartOf\":{\"@id\":\"https:\/\/suomenkuvalehti.fi\/tarinoitatieteesta\/#website\"},\"datePublished\":\"2011-10-25T17:43:00+00:00\",\"author\":{\"@id\":\"https:\/\/suomenkuvalehti.fi\/tarinoitatieteesta\/#\/schema\/person\/bb9c6caa48b3f9394f20b9d28415bca6\"},\"breadcrumb\":{\"@id\":\"https:\/\/suomenkuvalehti.fi\/tarinoitatieteesta\/susi-ihmissusi-ja-koirapaat\/#breadcrumb\"},\"inLanguage\":\"fi\",\"potentialAction\":[{\"@type\":\"ReadAction\",\"target\":[\"https:\/\/suomenkuvalehti.fi\/tarinoitatieteesta\/susi-ihmissusi-ja-koirapaat\/\"]}]},{\"@type\":\"BreadcrumbList\",\"@id\":\"https:\/\/suomenkuvalehti.fi\/tarinoitatieteesta\/susi-ihmissusi-ja-koirapaat\/#breadcrumb\",\"itemListElement\":[{\"@type\":\"ListItem\",\"position\":1,\"name\":\"Home\",\"item\":\"https:\/\/suomenkuvalehti.fi\/tarinoitatieteesta\/\"},{\"@type\":\"ListItem\",\"position\":2,\"name\":\"Susi, ihmissusi ja koirap\u00e4\u00e4t\"}]},{\"@type\":\"WebSite\",\"@id\":\"https:\/\/suomenkuvalehti.fi\/tarinoitatieteesta\/#website\",\"url\":\"https:\/\/suomenkuvalehti.fi\/tarinoitatieteesta\/\",\"name\":\"Tarinoita tieteest\u00e4\",\"description\":\"Biologi Tiina Raevaara tutkailee tieteen maailmaa kaunokirjailijan aivoin.\",\"potentialAction\":[{\"@type\":\"SearchAction\",\"target\":{\"@type\":\"EntryPoint\",\"urlTemplate\":\"https:\/\/suomenkuvalehti.fi\/haku\/?q={search_term_string}\"},\"query-input\":{\"@type\":\"PropertyValueSpecification\",\"valueRequired\":true,\"valueName\":\"search_term_string\"}}],\"inLanguage\":\"fi\"},{\"@type\":\"Person\",\"@id\":\"https:\/\/suomenkuvalehti.fi\/tarinoitatieteesta\/#\/schema\/person\/bb9c6caa48b3f9394f20b9d28415bca6\",\"name\":\"Tiina Raevaara\",\"image\":{\"@type\":\"ImageObject\",\"inLanguage\":\"fi\",\"@id\":\"https:\/\/suomenkuvalehti.fi\/tarinoitatieteesta\/#\/schema\/person\/image\/\",\"url\":\"https:\/\/suomenkuvalehti.fi\/tarinoitatieteesta\/wp-content\/uploads\/sites\/13\/2022\/04\/tiina_raevaara-150x150.jpg\",\"contentUrl\":\"https:\/\/suomenkuvalehti.fi\/tarinoitatieteesta\/wp-content\/uploads\/sites\/13\/2022\/04\/tiina_raevaara-150x150.jpg\",\"caption\":\"Tiina Raevaara\"},\"description\":\"Kirjoittaja Tiina Raevaara on filosofian tohtori ja kirjailija.\",\"sameAs\":[\"https:\/\/www.facebook.com\/pages\/Tiina-Raevaara-Tarinoita-tieteest\/280663078640821?fref=ts\",\"https:\/\/x.com\/https:\/\/twitter.com\/raevaara\"]}]}<\/script>\n<!-- \/ Yoast SEO plugin. -->","yoast_head_json":{"title":"Susi, ihmissusi ja koirap\u00e4\u00e4t - Tarinoita tieteest\u00e4","robots":{"index":"index","follow":"follow","max-snippet":"max-snippet:-1","max-image-preview":"max-image-preview:large","max-video-preview":"max-video-preview:-1"},"canonical":"https:\/\/suomenkuvalehti.fi\/tarinoitatieteesta\/susi-ihmissusi-ja-koirapaat\/","og_locale":"fi_FI","og_type":"article","og_title":"Susi, ihmissusi ja koirap\u00e4\u00e4t - Tarinoita tieteest\u00e4","og_description":"Turun l\u00e4hist\u00f6ll\u00e4 Paattisten ja Tortinm\u00e4en alueella on ehk\u00e4 liikkunut susi, ja siksi koululaisille harkitaan koulukyytej\u00e4. Petoviha ja sen erityistapauksena susipelko ovat v\u00e4lill\u00e4 h\u00e4mment\u00e4v\u00e4\u00e4 seurattavaa. Osa ihmisist\u00e4 tuntuu reagoivan jopa mahdolliseen pedon l\u00e4sn\u00e4oloon alueella hyvin voimakkaasti. …","og_url":"https:\/\/suomenkuvalehti.fi\/tarinoitatieteesta\/susi-ihmissusi-ja-koirapaat\/","og_site_name":"Tarinoita tieteest\u00e4","article_author":"https:\/\/www.facebook.com\/pages\/Tiina-Raevaara-Tarinoita-tieteest\/280663078640821?fref=ts","article_published_time":"2011-10-25T17:43:00+00:00","og_image":[{"width":2560,"height":1707,"url":"https:\/\/suomenkuvalehti.fi\/tarinoitatieteesta\/wp-content\/uploads\/sites\/13\/2022\/04\/tiina_raevaara-scaled.jpg","type":"image\/jpeg"}],"author":"Tiina Raevaara","twitter_card":"summary_large_image","twitter_creator":"@https:\/\/twitter.com\/raevaara","twitter_misc":{"Written by":"Tiina Raevaara","Est. reading time":"5 minuuttia"},"schema":{"@context":"https:\/\/schema.org","@graph":[{"@type":"WebPage","@id":"https:\/\/suomenkuvalehti.fi\/tarinoitatieteesta\/susi-ihmissusi-ja-koirapaat\/","url":"https:\/\/suomenkuvalehti.fi\/tarinoitatieteesta\/susi-ihmissusi-ja-koirapaat\/","name":"Susi, ihmissusi ja koirap\u00e4\u00e4t - Tarinoita tieteest\u00e4","isPartOf":{"@id":"https:\/\/suomenkuvalehti.fi\/tarinoitatieteesta\/#website"},"datePublished":"2011-10-25T17:43:00+00:00","author":{"@id":"https:\/\/suomenkuvalehti.fi\/tarinoitatieteesta\/#\/schema\/person\/bb9c6caa48b3f9394f20b9d28415bca6"},"breadcrumb":{"@id":"https:\/\/suomenkuvalehti.fi\/tarinoitatieteesta\/susi-ihmissusi-ja-koirapaat\/#breadcrumb"},"inLanguage":"fi","potentialAction":[{"@type":"ReadAction","target":["https:\/\/suomenkuvalehti.fi\/tarinoitatieteesta\/susi-ihmissusi-ja-koirapaat\/"]}]},{"@type":"BreadcrumbList","@id":"https:\/\/suomenkuvalehti.fi\/tarinoitatieteesta\/susi-ihmissusi-ja-koirapaat\/#breadcrumb","itemListElement":[{"@type":"ListItem","position":1,"name":"Home","item":"https:\/\/suomenkuvalehti.fi\/tarinoitatieteesta\/"},{"@type":"ListItem","position":2,"name":"Susi, ihmissusi ja koirap\u00e4\u00e4t"}]},{"@type":"WebSite","@id":"https:\/\/suomenkuvalehti.fi\/tarinoitatieteesta\/#website","url":"https:\/\/suomenkuvalehti.fi\/tarinoitatieteesta\/","name":"Tarinoita tieteest\u00e4","description":"Biologi Tiina Raevaara tutkailee tieteen maailmaa kaunokirjailijan aivoin.","potentialAction":[{"@type":"SearchAction","target":{"@type":"EntryPoint","urlTemplate":"https:\/\/suomenkuvalehti.fi\/haku\/?q={search_term_string}"},"query-input":{"@type":"PropertyValueSpecification","valueRequired":true,"valueName":"search_term_string"}}],"inLanguage":"fi"},{"@type":"Person","@id":"https:\/\/suomenkuvalehti.fi\/tarinoitatieteesta\/#\/schema\/person\/bb9c6caa48b3f9394f20b9d28415bca6","name":"Tiina Raevaara","image":{"@type":"ImageObject","inLanguage":"fi","@id":"https:\/\/suomenkuvalehti.fi\/tarinoitatieteesta\/#\/schema\/person\/image\/","url":"https:\/\/suomenkuvalehti.fi\/tarinoitatieteesta\/wp-content\/uploads\/sites\/13\/2022\/04\/tiina_raevaara-150x150.jpg","contentUrl":"https:\/\/suomenkuvalehti.fi\/tarinoitatieteesta\/wp-content\/uploads\/sites\/13\/2022\/04\/tiina_raevaara-150x150.jpg","caption":"Tiina Raevaara"},"description":"Kirjoittaja Tiina Raevaara on filosofian tohtori ja kirjailija.","sameAs":["https:\/\/www.facebook.com\/pages\/Tiina-Raevaara-Tarinoita-tieteest\/280663078640821?fref=ts","https:\/\/x.com\/https:\/\/twitter.com\/raevaara"]}]}},"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/suomenkuvalehti.fi\/tarinoitatieteesta\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/258","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/suomenkuvalehti.fi\/tarinoitatieteesta\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/suomenkuvalehti.fi\/tarinoitatieteesta\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/suomenkuvalehti.fi\/tarinoitatieteesta\/wp-json\/wp\/v2\/users\/146"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/suomenkuvalehti.fi\/tarinoitatieteesta\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=258"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/suomenkuvalehti.fi\/tarinoitatieteesta\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/258\/revisions"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/suomenkuvalehti.fi\/tarinoitatieteesta\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=258"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/suomenkuvalehti.fi\/tarinoitatieteesta\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=258"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/suomenkuvalehti.fi\/tarinoitatieteesta\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=258"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}