{"id":2052,"date":"2022-10-13T10:21:34","date_gmt":"2022-10-13T07:21:34","guid":{"rendered":"https:\/\/suomenkuvalehti.fi\/tarinoitatieteesta\/?p=2052"},"modified":"2022-10-13T17:46:54","modified_gmt":"2022-10-13T14:46:54","slug":"tietokirja-nerokas-ihmiskunta-suojelee-lajeja-yhdella-kadella-ja-havittaa-toisella","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/suomenkuvalehti.fi\/tarinoitatieteesta\/tietokirja-nerokas-ihmiskunta-suojelee-lajeja-yhdella-kadella-ja-havittaa-toisella\/","title":{"rendered":"Tietokirja: ”Nerokas” ihmiskunta suojelee lajeja yhdell\u00e4 k\u00e4dell\u00e4 ja h\u00e4vitt\u00e4\u00e4 toisella"},"content":{"rendered":"\n

WWF julkaisi juuri kahden vuoden v\u00e4lein teht\u00e4v\u00e4n El\u00e4v\u00e4 planeetta <\/em>-raporttinsa. Sen antama tilannekuva maapallon luonnosta on j\u00e4rkytt\u00e4v\u00e4. Vuosien 1970 ja 2018 v\u00e4lill\u00e4 selk\u00e4rankaisten villiel\u00e4inten m\u00e4\u00e4r\u00e4 on v\u00e4hentynyt alle kolmasosaan. Linnut, nis\u00e4kk\u00e4\u00e4t, matelijat, sammakkoel\u00e4imet ja kalat ovat h\u00e4t\u00e4\u00e4 k\u00e4rsim\u00e4ss\u00e4 ymp\u00e4ri maailmaa. Eniten m\u00e4\u00e4r\u00e4 on v\u00e4hentynyt latinalaisessa Amerikassa (94 prosentin kadotus) sek\u00e4 makean veden el\u00e4inten joukossa (83 prosentin kadotus). <\/p>\n\n\n\n

Raportin p\u00e4\u00e4see lukemaan t\u00e4st\u00e4<\/a>. Suomessa siit\u00e4 ehti uutisoida jo Helsingin Sanomat<\/a>. <\/p>\n\n\n\n

Luontokato vaikuttaa maapallon el\u00e4v\u00e4\u00e4n luontoon hyvin monella tavalla. Lajeja ajetaan sukupuuttoon, niiden populaatiot pirstaloidaan eiv\u00e4tk\u00e4 ne en\u00e4\u00e4 ole yhteydess\u00e4 toisiinsa, geneettinen monimuotoisuus kapenee, yksil\u00f6m\u00e4\u00e4r\u00e4t romahtavat ja villin luonnon biomassa v\u00e4henee ylip\u00e4\u00e4t\u00e4\u00e4n, kun taas ihmisen k\u00e4sittelem\u00e4n ja rakentaman ymp\u00e4rist\u00f6n m\u00e4\u00e4r\u00e4 kasvaa ja ihmisen tuotantoel\u00e4inten m\u00e4\u00e4r\u00e4 lis\u00e4\u00e4ntyy. Luontokatoa ajaa ilmastonmuutos, mutta my\u00f6s muut ihmisen tekemiset: maank\u00e4ytt\u00f6, mets\u00e4stys, ymp\u00e4rist\u00f6myrkyt – vain muutaman mainitakseni.<\/p>\n\n\n\n

Luontokatoa voi tarkastella WWF:n tapaan globaalisti tai hyvin paikallisesti, yksitt\u00e4isten lajien kautta. Viime vuosina on ilmestynyt paljon my\u00f6s aihetta k\u00e4sittelev\u00e4\u00e4 yleistajuista tietokirjallisuutta. <\/p>\n\n\n\n

Aion nyt lokakuun aikana kirjoittaa blogiin viidest\u00e4 t\u00e4n\u00e4 vuonna ilmestyneest\u00e4 aihetta sivuavasta suomalaisesta tietokirjasta. Ensimm\u00e4isen\u00e4 on vuorossa Mari Pihlajaniemen<\/strong> Olipa kerran Pohjola: Tarina katoavista lajeista ja toivosta<\/em>.<\/p>\n\n\n\n

Pihlajaniemi on koulutukseltaan biologi. Pihlajaniemen, Heikki Erikssonin <\/strong>ja Aleksi Lehikoisen <\/strong>kaksi vuotta sitten ilmestynyt Linnut ja ilmasto – matka muuttuvaan luontoon <\/em>(Docendo) sai Lauri J\u00e4ntin s\u00e4\u00e4ti\u00f6n tunnustuspalkinnon. Pihlajaniemi kirjoittaa my\u00f6s tiedejournalismia: kannattaa esimerkiksi perehty\u00e4 h\u00e4nen ja Hanna Nikkasen<\/strong> Long Playssa <\/em>alkuvuodesta ilmestyneeseen artikkeliin ”Aivan erityinen mets\u00e4suhde”, joka kertoo suomalaisesta mets\u00e4politiikasta. <\/p>\n\n\n\n

Olipa kerran Pohjola<\/em> keskittyy arktisen luonnon ahdinkoon. Ilmastonmuutos vaikuttaa erityisen vahvasti juuri kylmiin olosuhteisiin sopeutuneisiin eli\u00f6lajeihin, mutta se ei ole todellakaan ainoa syy pohjoisen luonnon huonoon tolaan. <\/p>\n\n\n\n

Luonnon monimuotoisuus kuulostaa asiana yksinkertaiselta, mutta harva maallikko ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4, kuinka monimutkaisesta riippuvuusverkostosta on kyse. Pihlajaniemi l\u00e4hestyy asiaa samalla tavoin kuin Juha Kauppinen<\/strong> palkitussa Monimuotoisuus<\/em>-kirjassaan<\/a>: yksitt\u00e4isten lajien kautta. Kun tarttuu verkon yhteen solmukohtaan ja kiskaisee, lukija n\u00e4kee, kuinka moneen muuhun lajiin, eli\u00f6yhteis\u00f6\u00f6n ja kokonaisiin ekosysteemeihin yhdenkin eli\u00f6lajin ahdinko voi vaikuttaa.<\/p>\n\n\n\n

Olipa kerran Pohjola<\/em> kiertyy pitk\u00e4lt\u00e4 naalin ymp\u00e4rille. Pihlajaniemi osallistuu talkoolaisena projektiin, jossa ker\u00e4t\u00e4\u00e4n havaintoja lajin yksil\u00f6st\u00e4 ja mahdollisista pesint\u00e4yrityksist\u00e4 Suomessa. Siten h\u00e4n seuraa l\u00e4hiet\u00e4isyydelt\u00e4, kuinka paljon ty\u00f6vuosia parhaimmillaan pannaan yhden lajin suojelemiseen. <\/p>\n\n\n\n

Naali on tietenkin laji, jota on julkisuudessa helppo sympatisoida. P\u00f6rr\u00f6turkkinen, ihmisille ja yleens\u00e4 kotiel\u00e4imillekin vaaraton pienikokoinen koirael\u00e4in on ollut otsikoissa nimenomaan suojeluyritysten ansiosta. Loppukes\u00e4st\u00e4 uutisoitiin<\/a>, ett\u00e4 naali on pesinyt onnistuneesti Suomen maaper\u00e4ll\u00e4 ensimm\u00e4isen kerran sitten vuoden 1996. T\u00e4m\u00e4 tieto ei ole ehtinyt Pihlajaniemen kirjaan, mutta se on toisarvoista. Suomen naalikanta ei viel\u00e4 yhdell\u00e4 pesinn\u00e4ll\u00e4 pelastu. <\/p>\n\n\n\n

Naali on edustava esimerkki luontokadosta, sill\u00e4 sen l\u00e4hihistoriassa on n\u00e4ht\u00e4viss\u00e4 monia yleisesti luontokatoon vaikuttavia ilmi\u00f6it\u00e4. Pihlajaniemi aloittaa kirjansa kertomalla siit\u00e4, kuinka 1900-luvun alussa naaleja n\u00e4htiin aivan Etel\u00e4-Suomessa ja jopa saaristossa saakka. Naaleja oli paljon, ja kun niiden t\u00e4rkeimm\u00e4ll\u00e4 saalisel\u00e4imell\u00e4 sopulilla oli huono lis\u00e4\u00e4ntymisvuosi, naalit vaelsivat pitki\u00e4 matkoja ravinnon per\u00e4ss\u00e4. <\/p>\n\n\n\n

Naaleja ammuttiin surutta – usein pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n uteliaisuudesta. Hieman my\u00f6hemmin niit\u00e4 alettiin pyydyst\u00e4\u00e4 entist\u00e4 useammin my\u00f6s turkin takia, ja jo 1900-luvun ensimm\u00e4isill\u00e4 vuosikymmenill\u00e4 Fennoskandian naalim\u00e4\u00e4r\u00e4 oli romahtanut siit\u00e4, mit\u00e4 se oli ollut 1800-luvulla. Vuonna 1928 Ruotsi suojeli naalin, Norja vuonna 1930 ja Suomi 1940. Oli kuitenkin jo liian my\u00f6h\u00e4ist\u00e4. <\/p>\n\n\n\n

Kun naalilla meni viel\u00e4 hyvin ja sit\u00e4 n\u00e4kyi viel\u00e4 paljon, lajia ei siis osattu arvostaa. Sit\u00e4 ammuttiin ja pyydystettiin mit\u00e4 julmimmilla tavoilla niin paljon kuin ihmissielu sieti.<\/p>\n\n\n\n

Samaa n\u00e4kyy edelleen ihmisen suhtautumisessa villiel\u00e4imiin. Yleisi\u00e4, paljon n\u00e4kyvi\u00e4 lajeja ei arvosteta. Naakkoja tai supikoiria halutaan lahdata kilpaa. Kaikkiin lajeihin kannattaisi suhtautua kuitenkin arvostaen: Pihlajaniemenkin kirja todistaa, ett\u00e4 yleinen (tai yleisen tuntuinen) laji voi taantua todella nopeasti. <\/p>\n\n\n\n

Moni kaupunkiasuja suhtautuu esimerkiksi oraviin v\u00e4heksyv\u00e4sti ja pit\u00e4\u00e4 niit\u00e4 vahinkoel\u00e4imin\u00e4, jotka nakertavat katon eristeet rikki ja viev\u00e4t lintulaudoilta ruuan. Ei kannattaisi: oravat p\u00e4rj\u00e4\u00e4v\u00e4t t\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 asutuksen liepeill\u00e4, mutta metsist\u00e4 ne ovat v\u00e4hentyneet selv\u00e4sti. Kolmenkymmenen viime vuoden aikana oravien m\u00e4\u00e4r\u00e4 on puolittunut. <\/p>\n\n\n\n

Tai toinen esimerkki on kettu, josta my\u00f6s Pihlajaniemi kirjoittaa paljon. Naalin suojelussa t\u00e4rke\u00e4 toimenpide on punakettujen mets\u00e4st\u00e4minen pois naalien asuinalueelta. Samaan aikaan kettu kuitenkin v\u00e4henee – luvut ovat samanlaiset kuin oravalla. T\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 Suomessa suhtaudutaan kettuun kuitenkin niin, ett\u00e4 sit\u00e4 on varaa poistaa vaikka kuinka muiden lajien suojelemiseksi. Pohjoisessa sit\u00e4 poistetaan naalin tielt\u00e4 ja muualla maassa linnustolle vahingollisena pienpetona yhdess\u00e4 muun muassa supikoiran ja minkin kanssa. <\/p>\n\n\n\n

Miss\u00e4 vaiheessa tajuamme, ettei edes kettuja riit\u00e4 hukattavaksi asti? <\/p>\n\n\n\n

Pihlajaniemi nostaa hyvin esiin shifting baseline<\/em> -k\u00e4sitteen: sen, ett\u00e4 me ihmiset totumme nopeasti luonnon kunkinhetkiseen ilmiasuun ja luulemme sit\u00e4 normaalitilaksi. Siksi luontokadon vaikutuksia on vaikea huomata omassa elinymp\u00e4rist\u00f6ss\u00e4. Silmiimme n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 aivan tavalliselta, ett\u00e4 lintulaudalla k\u00e4y pelkki\u00e4 talitiaisia tai ett\u00e4 oravia n\u00e4kyy kaupunki- vaan ei kansallispuistossa. <\/p>\n\n\n\n

Lajien h\u00e4vitt\u00e4minen on helppoa. Sit\u00e4 ihminen tuntuu tekev\u00e4n ihan vain vahingossa muiden tekemistens\u00e4 ohessa. Emme edes ymm\u00e4rr\u00e4, kuinka laajasti aivan kaikki aktiivisuutemme vaikuttaa muuhun elolliseen luontoon. Mari Pihlajaniemi sivuaa kirjassa esimerkiksi luonnossa liikkujien vaikutusta arktisen luonnon verkostoon. Kalastajat j\u00e4tt\u00e4v\u00e4t maahan kalanperkeit\u00e4 ja retkeilij\u00e4t ruoant\u00e4hteit\u00e4, ja he ajattelevat, ett\u00e4 maatuvista t\u00e4hteist\u00e4 ei ole haittaa. Ne kuitenkin toimivat pohjoisessa punaketun hyv\u00e4ksi – ja siten naalia vastaan. <\/p>\n\n\n\n

Olipa kerran Pohjola: Tarina katoavista lajeista ja toivosta<\/em> lupaa nimess\u00e4\u00e4n toivoa maailman luonnolle. En sit\u00e4 kovin paljon kirjasta l\u00f6yd\u00e4 – voi tosin olla, ett\u00e4 luen aihetta melko mustien lasien l\u00e4pi. Mari Pihlajaniemi n\u00e4kee kuitenkin toivoa vaikkapa siin\u00e4, kuinka paljon aikaa ja energiaa yksitt\u00e4isten lajien suojeluun yhteiskunta ja yksityiset ihmiset ovat parhaimmillaan valmiita k\u00e4ytt\u00e4m\u00e4\u00e4n. <\/p>\n\n\n\n

Ihmiskunnan suurin ongelma on kuitenkin se, ett\u00e4 hankkimamme tieto maailmasta ei vaikuta k\u00e4yt\u00f6kseemme. Pihlajaniemi kertoo, kuinka Suomessa soita ojitetaan vuosittain yh\u00e4 enemm\u00e4n kuin niit\u00e4 vuosittain ennallistetaan. T\u00e4m\u00e4 siit\u00e4 huolimatta, kuinka laajasti meill\u00e4 on tiedossa soiden ojitusten vahingollisuus ja hy\u00f6dytt\u00f6myys. <\/p>\n\n\n\n

T\u00e4llaset kaksinaamaisuudet turhauttavat ja sy\u00f6v\u00e4t toivon omasta mielest\u00e4ni. Tuhoamme luontoa kaksin k\u00e4sin ja korjaamme tilannetta samaan aikaan korkeintaan toisen k\u00e4den pikkurillill\u00e4. <\/p>\n\n\n\n

Olipa kerran Pohjola <\/em>on joka tapauksessa kirja, joka kannattaa ehdottomasti ottaa lukulistalle. Kuten yll\u00e4 kirjoitan, se tarjoaa tietoa yksitt\u00e4isist\u00e4 Arktiksen lajeista ja niiden historiasta, mutta piirt\u00e4\u00e4 samalla kokonaiskuvaa siit\u00e4, miksi luontokato tapahtuu. Pihlajaniemen kerronnassa vuorottelevat mukavalla tavalla omakohtainen kokeminen sek\u00e4 kovaksi keitetty tutkimustieto. <\/p>\n\n\n\n

*<\/p>\n\n\n\n

Mari Pihlajaniemi: Olipa kerran Pohjola: Tarina katoavista lajeista ja toivosta<\/em>. Tammi 2022.
 <\/p>\n\n\n

\n
\n \"\"<\/a> <\/div>\n<\/figure>\n\n\n\n

Lis\u00e4ys klo 17.42: Kirjoitan yll\u00e4, ettei tieto viimekes\u00e4isest\u00e4 onnistuneesta naalinpesinn\u00e4st\u00e4 Suomessa olisi ehtinyt kirjaan. Asiasta kuitenkin kerrotaan kirjan epilogissa. Itse luin kirjan Storytel-lukuaikapalvelusta e-kirjana, ja t\u00e4st\u00e4 versiosta oli epilogi j\u00e4\u00e4nyt kokonaan pois! E-kirjaversiota ollaan korjaamassa.<\/em><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

WWF julkaisi juuri kahden vuoden v\u00e4lein teht\u00e4v\u00e4n El\u00e4v\u00e4 planeetta -raporttinsa. Sen antama tilannekuva maapallon luonnosta on j\u00e4rkytt\u00e4v\u00e4. Vuosien 1970 ja 2018 v\u00e4lill\u00e4 selk\u00e4rankaisten villiel\u00e4inten m\u00e4\u00e4r\u00e4 on v\u00e4hentynyt
\nalle kolmasosaa…<\/p>\n","protected":false},"author":146,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"asauth_required_access_level":3,"asauth_cansharepaid":"true","om_header_attributes":[],"footnotes":"","om_featured_image_focal_point":[],"om_primary_tag":26,"om_contributors":[],"om_co_authors":[],"beyondwords_generate_audio":"","beyondwords_project_id":"","beyondwords_content_id":"","beyondwords_preview_token":"","beyondwords_player_content":"","beyondwords_player_style":"","beyondwords_language_code":"","beyondwords_language_id":"","beyondwords_title_voice_id":"","beyondwords_body_voice_id":"","beyondwords_summary_voice_id":"","beyondwords_error_message":"","beyondwords_disabled":"","beyondwords_delete_content":"","beyondwords_podcast_id":"","beyondwords_hash":"","publish_post_to_speechkit":"","speechkit_hash":"","speechkit_generate_audio":"","speechkit_project_id":"","speechkit_podcast_id":"","speechkit_error_message":"","speechkit_disabled":"","speechkit_access_key":"","speechkit_error":"","speechkit_info":"","speechkit_response":"","speechkit_retries":"","speechkit_status":"","speechkit_updated_at":"","_speechkit_link":"","_speechkit_text":""},"categories":[1],"tags":[1805,1915,1806,1303,1868,1869,43,1391,141,1975,2013,39,6,24,26,345,649],"class_list":["post-2052","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-tarinoita-tieteesta","tag-arktinen-alue","tag-arktinen-luonto","tag-arktis","tag-biodiversiteetti","tag-elonkirjo","tag-geneettinen-monimuotoisuus","tag-ilmastonmuutos","tag-luonnon-monimuotoisuus","tag-luonnonsuojelu","tag-luontokato","tag-naali","tag-tiede-yhteiskunnassa","tag-tiedejournalismi","tag-tieteen-yleistajuistaminen","tag-tietokirjallisuus","tag-tietokirjat","tag-uhanalaiset-lajit"],"om_views":null,"acf":{"tuuma_off":false,"tuuma_kysymys":"","tuuma_vastaus":""},"asauth":{"required_access_level":1,"share_token":"","is_paid":false},"yoast_head":"\nTietokirja: "Nerokas" ihmiskunta suojelee lajeja yhdell\u00e4 k\u00e4dell\u00e4 ja h\u00e4vitt\u00e4\u00e4 toisella - Tarinoita tieteest\u00e4<\/title>\n<meta name=\"description\" content=\"Tuoreessa WWF:n raportissa n\u00e4kyy taas kerran, kuinka vauhdikkaasti ihmiskunta h\u00e4vitt\u00e4\u00e4 luontoa. Biologi Mari Pihlajaniemen tietokirjassa luontokadon etenemist\u00e4 tarkastellaan naalin kautta.\" \/>\n<meta name=\"robots\" content=\"index, follow, max-snippet:-1, max-image-preview:large, max-video-preview:-1\" \/>\n<link rel=\"canonical\" href=\"https:\/\/suomenkuvalehti.fi\/tarinoitatieteesta\/tietokirja-nerokas-ihmiskunta-suojelee-lajeja-yhdella-kadella-ja-havittaa-toisella\/\" \/>\n<meta property=\"og:locale\" content=\"fi_FI\" \/>\n<meta property=\"og:type\" content=\"article\" \/>\n<meta property=\"og:title\" content=\"Tietokirja: "Nerokas" ihmiskunta suojelee lajeja yhdell\u00e4 k\u00e4dell\u00e4 ja h\u00e4vitt\u00e4\u00e4 toisella - Tarinoita tieteest\u00e4\" \/>\n<meta property=\"og:description\" content=\"Tuoreessa WWF:n raportissa n\u00e4kyy taas kerran, kuinka vauhdikkaasti ihmiskunta h\u00e4vitt\u00e4\u00e4 luontoa. Biologi Mari Pihlajaniemen tietokirjassa luontokadon etenemist\u00e4 tarkastellaan naalin kautta.\" \/>\n<meta property=\"og:url\" content=\"https:\/\/suomenkuvalehti.fi\/tarinoitatieteesta\/tietokirja-nerokas-ihmiskunta-suojelee-lajeja-yhdella-kadella-ja-havittaa-toisella\/\" \/>\n<meta property=\"og:site_name\" content=\"Tarinoita tieteest\u00e4\" \/>\n<meta property=\"article:author\" content=\"https:\/\/www.facebook.com\/pages\/Tiina-Raevaara-Tarinoita-tieteest\/280663078640821?fref=ts\" \/>\n<meta property=\"article:published_time\" content=\"2022-10-13T07:21:34+00:00\" \/>\n<meta property=\"article:modified_time\" content=\"2022-10-13T14:46:54+00:00\" \/>\n<meta property=\"og:image\" content=\"https:\/\/suomenkuvalehti.fi\/tarinoitatieteesta\/wp-content\/uploads\/sites\/13\/2022\/10\/olipa-kerran-pohjola.jpg\" \/>\n<meta name=\"author\" content=\"Tiina Raevaara\" \/>\n<meta name=\"twitter:card\" content=\"summary_large_image\" \/>\n<meta name=\"twitter:creator\" content=\"@https:\/\/twitter.com\/raevaara\" \/>\n<meta name=\"twitter:label1\" content=\"Written by\" \/>\n\t<meta name=\"twitter:data1\" content=\"Tiina Raevaara\" \/>\n\t<meta name=\"twitter:label2\" content=\"Est. reading time\" \/>\n\t<meta name=\"twitter:data2\" content=\"7 minuuttia\" \/>\n<script type=\"application\/ld+json\" class=\"yoast-schema-graph\">{\"@context\":\"https:\/\/schema.org\",\"@graph\":[{\"@type\":\"WebPage\",\"@id\":\"https:\/\/suomenkuvalehti.fi\/tarinoitatieteesta\/tietokirja-nerokas-ihmiskunta-suojelee-lajeja-yhdella-kadella-ja-havittaa-toisella\/\",\"url\":\"https:\/\/suomenkuvalehti.fi\/tarinoitatieteesta\/tietokirja-nerokas-ihmiskunta-suojelee-lajeja-yhdella-kadella-ja-havittaa-toisella\/\",\"name\":\"Tietokirja: \\\"Nerokas\\\" ihmiskunta suojelee lajeja yhdell\u00e4 k\u00e4dell\u00e4 ja h\u00e4vitt\u00e4\u00e4 toisella - Tarinoita tieteest\u00e4\",\"isPartOf\":{\"@id\":\"https:\/\/suomenkuvalehti.fi\/tarinoitatieteesta\/#website\"},\"primaryImageOfPage\":{\"@id\":\"https:\/\/suomenkuvalehti.fi\/tarinoitatieteesta\/tietokirja-nerokas-ihmiskunta-suojelee-lajeja-yhdella-kadella-ja-havittaa-toisella\/#primaryimage\"},\"image\":{\"@id\":\"https:\/\/suomenkuvalehti.fi\/tarinoitatieteesta\/tietokirja-nerokas-ihmiskunta-suojelee-lajeja-yhdella-kadella-ja-havittaa-toisella\/#primaryimage\"},\"thumbnailUrl\":\"https:\/\/suomenkuvalehti.fi\/tarinoitatieteesta\/wp-content\/uploads\/sites\/13\/2022\/10\/olipa-kerran-pohjola.jpg\",\"datePublished\":\"2022-10-13T07:21:34+00:00\",\"dateModified\":\"2022-10-13T14:46:54+00:00\",\"author\":{\"@id\":\"https:\/\/suomenkuvalehti.fi\/tarinoitatieteesta\/#\/schema\/person\/bb9c6caa48b3f9394f20b9d28415bca6\"},\"description\":\"Tuoreessa WWF:n raportissa n\u00e4kyy taas kerran, kuinka vauhdikkaasti ihmiskunta h\u00e4vitt\u00e4\u00e4 luontoa. Biologi Mari Pihlajaniemen tietokirjassa luontokadon etenemist\u00e4 tarkastellaan naalin kautta.\",\"breadcrumb\":{\"@id\":\"https:\/\/suomenkuvalehti.fi\/tarinoitatieteesta\/tietokirja-nerokas-ihmiskunta-suojelee-lajeja-yhdella-kadella-ja-havittaa-toisella\/#breadcrumb\"},\"inLanguage\":\"fi\",\"potentialAction\":[{\"@type\":\"ReadAction\",\"target\":[\"https:\/\/suomenkuvalehti.fi\/tarinoitatieteesta\/tietokirja-nerokas-ihmiskunta-suojelee-lajeja-yhdella-kadella-ja-havittaa-toisella\/\"]}]},{\"@type\":\"ImageObject\",\"inLanguage\":\"fi\",\"@id\":\"https:\/\/suomenkuvalehti.fi\/tarinoitatieteesta\/tietokirja-nerokas-ihmiskunta-suojelee-lajeja-yhdella-kadella-ja-havittaa-toisella\/#primaryimage\",\"url\":\"https:\/\/suomenkuvalehti.fi\/tarinoitatieteesta\/wp-content\/uploads\/sites\/13\/2022\/10\/olipa-kerran-pohjola.jpg\",\"contentUrl\":\"https:\/\/suomenkuvalehti.fi\/tarinoitatieteesta\/wp-content\/uploads\/sites\/13\/2022\/10\/olipa-kerran-pohjola.jpg\",\"width\":257,\"height\":418},{\"@type\":\"BreadcrumbList\",\"@id\":\"https:\/\/suomenkuvalehti.fi\/tarinoitatieteesta\/tietokirja-nerokas-ihmiskunta-suojelee-lajeja-yhdella-kadella-ja-havittaa-toisella\/#breadcrumb\",\"itemListElement\":[{\"@type\":\"ListItem\",\"position\":1,\"name\":\"Home\",\"item\":\"https:\/\/suomenkuvalehti.fi\/tarinoitatieteesta\/\"},{\"@type\":\"ListItem\",\"position\":2,\"name\":\"Tietokirja: ”Nerokas” ihmiskunta suojelee lajeja yhdell\u00e4 k\u00e4dell\u00e4 ja h\u00e4vitt\u00e4\u00e4 toisella\"}]},{\"@type\":\"WebSite\",\"@id\":\"https:\/\/suomenkuvalehti.fi\/tarinoitatieteesta\/#website\",\"url\":\"https:\/\/suomenkuvalehti.fi\/tarinoitatieteesta\/\",\"name\":\"Tarinoita tieteest\u00e4\",\"description\":\"Biologi Tiina Raevaara tutkailee tieteen maailmaa kaunokirjailijan aivoin.\",\"potentialAction\":[{\"@type\":\"SearchAction\",\"target\":{\"@type\":\"EntryPoint\",\"urlTemplate\":\"https:\/\/suomenkuvalehti.fi\/haku\/?q={search_term_string}\"},\"query-input\":{\"@type\":\"PropertyValueSpecification\",\"valueRequired\":true,\"valueName\":\"search_term_string\"}}],\"inLanguage\":\"fi\"},{\"@type\":\"Person\",\"@id\":\"https:\/\/suomenkuvalehti.fi\/tarinoitatieteesta\/#\/schema\/person\/bb9c6caa48b3f9394f20b9d28415bca6\",\"name\":\"Tiina Raevaara\",\"image\":{\"@type\":\"ImageObject\",\"inLanguage\":\"fi\",\"@id\":\"https:\/\/suomenkuvalehti.fi\/tarinoitatieteesta\/#\/schema\/person\/image\/\",\"url\":\"https:\/\/suomenkuvalehti.fi\/tarinoitatieteesta\/wp-content\/uploads\/sites\/13\/2022\/04\/tiina_raevaara-150x150.jpg\",\"contentUrl\":\"https:\/\/suomenkuvalehti.fi\/tarinoitatieteesta\/wp-content\/uploads\/sites\/13\/2022\/04\/tiina_raevaara-150x150.jpg\",\"caption\":\"Tiina Raevaara\"},\"description\":\"Kirjoittaja Tiina Raevaara on filosofian tohtori ja kirjailija.\",\"sameAs\":[\"https:\/\/www.facebook.com\/pages\/Tiina-Raevaara-Tarinoita-tieteest\/280663078640821?fref=ts\",\"https:\/\/x.com\/https:\/\/twitter.com\/raevaara\"]}]}<\/script>\n<!-- \/ Yoast SEO plugin. -->","yoast_head_json":{"title":"Tietokirja: \"Nerokas\" ihmiskunta suojelee lajeja yhdell\u00e4 k\u00e4dell\u00e4 ja h\u00e4vitt\u00e4\u00e4 toisella - Tarinoita tieteest\u00e4","description":"Tuoreessa WWF:n raportissa n\u00e4kyy taas kerran, kuinka vauhdikkaasti ihmiskunta h\u00e4vitt\u00e4\u00e4 luontoa. Biologi Mari Pihlajaniemen tietokirjassa luontokadon etenemist\u00e4 tarkastellaan naalin kautta.","robots":{"index":"index","follow":"follow","max-snippet":"max-snippet:-1","max-image-preview":"max-image-preview:large","max-video-preview":"max-video-preview:-1"},"canonical":"https:\/\/suomenkuvalehti.fi\/tarinoitatieteesta\/tietokirja-nerokas-ihmiskunta-suojelee-lajeja-yhdella-kadella-ja-havittaa-toisella\/","og_locale":"fi_FI","og_type":"article","og_title":"Tietokirja: \"Nerokas\" ihmiskunta suojelee lajeja yhdell\u00e4 k\u00e4dell\u00e4 ja h\u00e4vitt\u00e4\u00e4 toisella - Tarinoita tieteest\u00e4","og_description":"Tuoreessa WWF:n raportissa n\u00e4kyy taas kerran, kuinka vauhdikkaasti ihmiskunta h\u00e4vitt\u00e4\u00e4 luontoa. Biologi Mari Pihlajaniemen tietokirjassa luontokadon etenemist\u00e4 tarkastellaan naalin kautta.","og_url":"https:\/\/suomenkuvalehti.fi\/tarinoitatieteesta\/tietokirja-nerokas-ihmiskunta-suojelee-lajeja-yhdella-kadella-ja-havittaa-toisella\/","og_site_name":"Tarinoita tieteest\u00e4","article_author":"https:\/\/www.facebook.com\/pages\/Tiina-Raevaara-Tarinoita-tieteest\/280663078640821?fref=ts","article_published_time":"2022-10-13T07:21:34+00:00","article_modified_time":"2022-10-13T14:46:54+00:00","og_image":[{"url":"https:\/\/suomenkuvalehti.fi\/tarinoitatieteesta\/wp-content\/uploads\/sites\/13\/2022\/10\/olipa-kerran-pohjola.jpg","type":"","width":"","height":""}],"author":"Tiina Raevaara","twitter_card":"summary_large_image","twitter_creator":"@https:\/\/twitter.com\/raevaara","twitter_misc":{"Written by":"Tiina Raevaara","Est. reading time":"7 minuuttia"},"schema":{"@context":"https:\/\/schema.org","@graph":[{"@type":"WebPage","@id":"https:\/\/suomenkuvalehti.fi\/tarinoitatieteesta\/tietokirja-nerokas-ihmiskunta-suojelee-lajeja-yhdella-kadella-ja-havittaa-toisella\/","url":"https:\/\/suomenkuvalehti.fi\/tarinoitatieteesta\/tietokirja-nerokas-ihmiskunta-suojelee-lajeja-yhdella-kadella-ja-havittaa-toisella\/","name":"Tietokirja: \"Nerokas\" ihmiskunta suojelee lajeja yhdell\u00e4 k\u00e4dell\u00e4 ja h\u00e4vitt\u00e4\u00e4 toisella - Tarinoita tieteest\u00e4","isPartOf":{"@id":"https:\/\/suomenkuvalehti.fi\/tarinoitatieteesta\/#website"},"primaryImageOfPage":{"@id":"https:\/\/suomenkuvalehti.fi\/tarinoitatieteesta\/tietokirja-nerokas-ihmiskunta-suojelee-lajeja-yhdella-kadella-ja-havittaa-toisella\/#primaryimage"},"image":{"@id":"https:\/\/suomenkuvalehti.fi\/tarinoitatieteesta\/tietokirja-nerokas-ihmiskunta-suojelee-lajeja-yhdella-kadella-ja-havittaa-toisella\/#primaryimage"},"thumbnailUrl":"https:\/\/suomenkuvalehti.fi\/tarinoitatieteesta\/wp-content\/uploads\/sites\/13\/2022\/10\/olipa-kerran-pohjola.jpg","datePublished":"2022-10-13T07:21:34+00:00","dateModified":"2022-10-13T14:46:54+00:00","author":{"@id":"https:\/\/suomenkuvalehti.fi\/tarinoitatieteesta\/#\/schema\/person\/bb9c6caa48b3f9394f20b9d28415bca6"},"description":"Tuoreessa WWF:n raportissa n\u00e4kyy taas kerran, kuinka vauhdikkaasti ihmiskunta h\u00e4vitt\u00e4\u00e4 luontoa. Biologi Mari Pihlajaniemen tietokirjassa luontokadon etenemist\u00e4 tarkastellaan naalin kautta.","breadcrumb":{"@id":"https:\/\/suomenkuvalehti.fi\/tarinoitatieteesta\/tietokirja-nerokas-ihmiskunta-suojelee-lajeja-yhdella-kadella-ja-havittaa-toisella\/#breadcrumb"},"inLanguage":"fi","potentialAction":[{"@type":"ReadAction","target":["https:\/\/suomenkuvalehti.fi\/tarinoitatieteesta\/tietokirja-nerokas-ihmiskunta-suojelee-lajeja-yhdella-kadella-ja-havittaa-toisella\/"]}]},{"@type":"ImageObject","inLanguage":"fi","@id":"https:\/\/suomenkuvalehti.fi\/tarinoitatieteesta\/tietokirja-nerokas-ihmiskunta-suojelee-lajeja-yhdella-kadella-ja-havittaa-toisella\/#primaryimage","url":"https:\/\/suomenkuvalehti.fi\/tarinoitatieteesta\/wp-content\/uploads\/sites\/13\/2022\/10\/olipa-kerran-pohjola.jpg","contentUrl":"https:\/\/suomenkuvalehti.fi\/tarinoitatieteesta\/wp-content\/uploads\/sites\/13\/2022\/10\/olipa-kerran-pohjola.jpg","width":257,"height":418},{"@type":"BreadcrumbList","@id":"https:\/\/suomenkuvalehti.fi\/tarinoitatieteesta\/tietokirja-nerokas-ihmiskunta-suojelee-lajeja-yhdella-kadella-ja-havittaa-toisella\/#breadcrumb","itemListElement":[{"@type":"ListItem","position":1,"name":"Home","item":"https:\/\/suomenkuvalehti.fi\/tarinoitatieteesta\/"},{"@type":"ListItem","position":2,"name":"Tietokirja: ”Nerokas” ihmiskunta suojelee lajeja yhdell\u00e4 k\u00e4dell\u00e4 ja h\u00e4vitt\u00e4\u00e4 toisella"}]},{"@type":"WebSite","@id":"https:\/\/suomenkuvalehti.fi\/tarinoitatieteesta\/#website","url":"https:\/\/suomenkuvalehti.fi\/tarinoitatieteesta\/","name":"Tarinoita tieteest\u00e4","description":"Biologi Tiina Raevaara tutkailee tieteen maailmaa kaunokirjailijan aivoin.","potentialAction":[{"@type":"SearchAction","target":{"@type":"EntryPoint","urlTemplate":"https:\/\/suomenkuvalehti.fi\/haku\/?q={search_term_string}"},"query-input":{"@type":"PropertyValueSpecification","valueRequired":true,"valueName":"search_term_string"}}],"inLanguage":"fi"},{"@type":"Person","@id":"https:\/\/suomenkuvalehti.fi\/tarinoitatieteesta\/#\/schema\/person\/bb9c6caa48b3f9394f20b9d28415bca6","name":"Tiina Raevaara","image":{"@type":"ImageObject","inLanguage":"fi","@id":"https:\/\/suomenkuvalehti.fi\/tarinoitatieteesta\/#\/schema\/person\/image\/","url":"https:\/\/suomenkuvalehti.fi\/tarinoitatieteesta\/wp-content\/uploads\/sites\/13\/2022\/04\/tiina_raevaara-150x150.jpg","contentUrl":"https:\/\/suomenkuvalehti.fi\/tarinoitatieteesta\/wp-content\/uploads\/sites\/13\/2022\/04\/tiina_raevaara-150x150.jpg","caption":"Tiina Raevaara"},"description":"Kirjoittaja Tiina Raevaara on filosofian tohtori ja kirjailija.","sameAs":["https:\/\/www.facebook.com\/pages\/Tiina-Raevaara-Tarinoita-tieteest\/280663078640821?fref=ts","https:\/\/x.com\/https:\/\/twitter.com\/raevaara"]}]}},"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/suomenkuvalehti.fi\/tarinoitatieteesta\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2052","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/suomenkuvalehti.fi\/tarinoitatieteesta\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/suomenkuvalehti.fi\/tarinoitatieteesta\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/suomenkuvalehti.fi\/tarinoitatieteesta\/wp-json\/wp\/v2\/users\/146"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/suomenkuvalehti.fi\/tarinoitatieteesta\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=2052"}],"version-history":[{"count":7,"href":"https:\/\/suomenkuvalehti.fi\/tarinoitatieteesta\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2052\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":2061,"href":"https:\/\/suomenkuvalehti.fi\/tarinoitatieteesta\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2052\/revisions\/2061"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/suomenkuvalehti.fi\/tarinoitatieteesta\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=2052"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/suomenkuvalehti.fi\/tarinoitatieteesta\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=2052"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/suomenkuvalehti.fi\/tarinoitatieteesta\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=2052"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}