{"id":2030,"date":"2022-09-27T07:50:33","date_gmt":"2022-09-27T04:50:33","guid":{"rendered":"https:\/\/suomenkuvalehti.fi\/tarinoitatieteesta\/?p=2030"},"modified":"2022-09-27T07:50:34","modified_gmt":"2022-09-27T04:50:34","slug":"tutkijat-kirjoittavat-hyvia-tietokirjoja-mutta-tukea-on-tarjolla-vain-pyhan-hengen-verran","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/suomenkuvalehti.fi\/tarinoitatieteesta\/tutkijat-kirjoittavat-hyvia-tietokirjoja-mutta-tukea-on-tarjolla-vain-pyhan-hengen-verran\/","title":{"rendered":"Tutkijat kirjoittavat hyvi\u00e4 tietokirjoja, mutta tukea on tarjolla vain pyh\u00e4n hengen verran"},"content":{"rendered":"\n

Miksi viihteellisesti kirjoitettu, aihettaan hyvin pintapuolisesti k\u00e4sittelev\u00e4 tietokirja kiinnostaa, mutta perinpohjaisemmat tietoteokset saavat vain murto-osan t\u00e4st\u00e4 huomiosta?<\/p>\n\n\n\n

T\u00e4t\u00e4 jotkut ovat pohtineet Maria Petterssonin<\/strong> Suomen historian j\u00e4nn\u00e4t naiset<\/em> -kirjan ymp\u00e4rill\u00e4 k\u00e4ydyss\u00e4 keskustelussa. Petterssonin syytet\u00e4\u00e4n kopioineen<\/a> kirjaansa teksti\u00e4 Maarit Leskel\u00e4-K\u00e4rjen <\/strong>ja Antti Harmaisen<\/strong> toimittamasta kirjasta Uuden etsij\u00e4t: Salatieteiden ja okkultismin suomalainen kulttuurihistoria 1880\u20131930<\/em> (Teos 2021) sek\u00e4 joistain muista l\u00e4hteist\u00e4.\u00a0<\/p>\n\n\n\n

Syyt\u00f6kset luovat otollisen maaper\u00e4n vertailulle: miksi Petterssonin lyhyet ”j\u00e4nnyydell\u00e4” kehystetyt henkil\u00f6kuvat saavat paljon julkisuutta ja lukijoita, mutta tutkijoiden kirjoittama Uuden etsij\u00e4t<\/em> ei ole noussut bestseller-listoille, kirjakauppojen mainoskampanjoihin tai suuren mediahuomion kohteeksi?<\/p>\n\n\n\n

Miksi toimittajia ja lukijoita kiinnostaa tutkimukseen perustuva tieto vasta sitten, kun se on paloiteltu viihdytt\u00e4v\u00e4ksi ja nopealukuiseksi?<\/p>\n\n\n\n

Yll\u00e4 tietenkin yksinkertaistan. Uuden etsij\u00e4t<\/em> on kyll\u00e4 saanut huomiota: se oli esimerkiksi ehdolla vuoden historiateokseksi, ja siit\u00e4 on kirjoitettu mediassa, kuten esimerkiksi t\u00e4ss\u00e4 Ylen jutussa<\/a>. <\/p>\n\n\n\n

Olen kuitenkin melko lailla samaa mielt\u00e4 ihmettelij\u00f6iden kanssa: minusta tietokirjojen ja erityisesti syv\u00e4lle aiheeseensa menevien, perinpohjaisten tietokirjojen n\u00e4kyvyys on Suomessa huonoa. <\/p>\n\n\n\n

Heikkona hetkin\u00e4 syyt\u00e4n t\u00e4st\u00e4 kaikkia suomalaisia. Ajattelen, ett\u00e4 olemme laiskoja lukijoita, ja k\u00e4sityksemme tietokirjoista rajoittuvat jonnekin Mit\u00e4 Miss\u00e4 Milloin<\/em> -sarjan ja Guinnessin enn\u00e4tyskirjojen v\u00e4lille. (Itse asiassa n\u00e4m\u00e4 kirjat hallitsivatkin pitk\u00e4\u00e4n Suomen myydyimpien tietokirjojen listoja.)<\/p>\n\n\n\n

On tietenkin niin, ett\u00e4 julkisuudessa tai taiteen ja viihteen maailmassa huomio keskittyy aina helposti omaksuttavaan ja mahdollisimman suurelle yleis\u00f6lle aukeavaan sis\u00e4lt\u00f6\u00f6n, sellaiseen, jota kohtaan on olemassa valmista kiinnostusta. Heppoisestikin kirjoitettu superjulkkiksen muisteloteos kiinnostaa isompaa yleis\u00f6\u00e4 ja ker\u00e4\u00e4 enemm\u00e4n huomiota kuin nerokas, hitaasti avautuva romaani.\u00a0<\/p>\n\n\n\n

Osin on kuitenkin kyse kirjallisuuden toimijoiden omista valinnoista. Mit\u00e4 enemm\u00e4n jollain kirjalla ajatellaan olevan myyntipotentiaalia, sit\u00e4 enemm\u00e4n sit\u00e4 markkinoidaan ja sit\u00e4 n\u00e4kyv\u00e4mmin se on esill\u00e4 kirjakaupoissa.<\/p>\n\n\n\n

Toivoisin, ett\u00e4 kustantamot ja muut kirjallisuusalan toimijat panostaisivat nykyist\u00e4 enemm\u00e4n syv\u00e4llisen tietokirjallisuuden n\u00e4kyvyyteen. Yleis\u00f6 ei opi lukemaan paksuja ja perusteellisia tietokirjoja, jos heit\u00e4 ei siihen totuta ja jos tiedon houkuttelevuutta ei mainosteta. <\/p>\n\n\n\n

Olennainen valinta on nyky\u00e4\u00e4n my\u00f6s se, tehd\u00e4\u00e4nk\u00f6 kirjasta \u00e4\u00e4nikirjaversio. \u00c4\u00e4nikirjojen kuunteluluvut ovat kasvaneet Suomessa viimeisen pari vuoden aikana todella paljon, ja tietylle yleis\u00f6lle kirjaa ei ole olemassa, jos sit\u00e4 ei voi kuunnella. <\/p>\n\n\n\n

Varsinkaan tietokirjat eiv\u00e4t aina \u00e4\u00e4nikirjoiksi taivu, ja t\u00e4m\u00e4 sy\u00f6 niilt\u00e4 yleis\u00f6\u00e4. Uuden etsij\u00e4t<\/em> -kirjasta ei ole tehty \u00e4\u00e4nikirja- eik\u00e4 e-kirjaversiota. Lukuaikapalveluita k\u00e4ytt\u00e4v\u00e4lle yleis\u00f6lle kirjaa ei ole olemassa. Maria Petterssonin kirjasta l\u00f6ytyy palveluista niin \u00e4\u00e4ni- kuin e-kirjavaihtoehdot.<\/p>\n\n\n\n

Kirjoitan itse sek\u00e4 kauno- ett\u00e4 tietokirjallisuutta, ja vaikka kokemukseni ovat omien kirjojeni v\u00e4\u00e4rist\u00e4mi\u00e4, olen ollut huomaavinani joitain eroavaisuuksia n\u00e4iden kahden kirjallisuuslajin kohtelussa. <\/p>\n\n\n\n

Tietokirjoista tehd\u00e4\u00e4n n\u00e4hd\u00e4kseni v\u00e4hemm\u00e4n kirjallisuuskritiikkej\u00e4 kuin kaunokirjoista, ja tietokirjakriitikit ovat monesti enemm\u00e4n kirjan esittelyit\u00e4 tai referaatteja kuin varsinaisia arvosteluja. Kirjablogeihinkin tietokirjat nousevat harvemmin kuin kaunokirjat. Toisaalta j\u00e4nnityskirjallisuuden suosio n\u00e4kyy my\u00f6s tietokirjoissa: luetuimpien ja kuunnelluimpien tietokirjojen listalle nousee erityisen paljon true crime -kirjoja. <\/p>\n\n\n\n

\n
Tietokirjojen runsaus vs. julkisuuden rajallisuus<\/a><\/blockquote>