{"id":203,"date":"2012-04-09T18:06:17","date_gmt":"2012-04-09T15:06:17","guid":{"rendered":"https:\/\/suomenkuvalehti.fi\/tarinoitatieteesta\/2012\/04\/09\/synnynnaista-uskonnollisuutta-vai-uskonnottomuutta\/"},"modified":"2025-01-14T16:22:14","modified_gmt":"2025-01-14T14:22:14","slug":"synnynnaista-uskonnollisuutta-vai-uskonnottomuutta","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/suomenkuvalehti.fi\/tarinoitatieteesta\/synnynnaista-uskonnollisuutta-vai-uskonnottomuutta\/","title":{"rendered":"Synnynn\u00e4ist\u00e4 uskonnollisuutta vai uskonnottomuutta?"},"content":{"rendered":"\n

Tiedetoimittaja Marko Hamilo<\/strong> kirjoitti tuoreessa artikkelissaan<\/a>, ett\u00e4 ”uskonto ei h\u00e4vi\u00e4 ihmisest\u00e4”. Olin kovin eri mielt\u00e4 monesta Hamilon kirjoituksen yksityiskohdasta.<\/p>\n\n\n\n

Heti otsikossa Hamilo mainitsi ”tieteellisen ateismin”. Termi on tuttu l\u00e4hinn\u00e4 Neuvostoliiton virallisesta marxistis-leninistisest\u00e4 valtiodogmista, eik\u00e4 sill\u00e4 ole mit\u00e4\u00e4n tekemist\u00e4 ateismin tieteellisten tarkastelutapojen tai niin sanotun uusateismin kanssa.<\/p>\n\n\n\n

Hamilon kirjoitus nojautuu p\u00e4\u00e4asiassa Justin L. Barrettiin<\/strong>, joka on paitsi tunnettu psykologi, my\u00f6s tunnettu kristitty.<\/p>\n\n\n\n

Barrett edustaa kognitiivista uskontotieteen k\u00e4sityst\u00e4, jossa uskonnollinen usko ja sen periytyminen sukupolvelta toiselle selitet\u00e4\u00e4n ihmismielen my\u00f6t\u00e4syntyisten ominaisuuksien pohjalta. ”Jo hyvin pienet lapset osaavat erottaa tavalliset fyysiset esineet ’toimijoista’. Vauvat tiet\u00e4v\u00e4t intuitiivisesti, ett\u00e4 palloja ja kirjoja pit\u00e4\u00e4 t\u00f6n\u00e4ist\u00e4 saadakseen ne liikkeelle, mutta ihmisten ja el\u00e4inten kaltaiset toimijat voivat liikuttaa itse itse\u00e4\u00e4n. Ihmisill\u00e4 on vahva luontainen taipumus tunnistaa toimijoita ja selitt\u00e4\u00e4 ilmi\u00f6it\u00e4 toimijoiden tarkoitusperill\u00e4. N\u00e4m\u00e4 yleisinhimilliset piirteet tekev\u00e4t jo lapset vastaanottavaisiksi uskonnollisille selityksille maailmasta, jonka jumala on luonut ja jonka kaikki yksityiskohdat palvelevat jotakin kokonaisvaltaisempaa tarkoitusta.<\/em>”<\/p>\n\n\n\n

Barrettin t\u00e4st\u00e4 johdettu ydinv\u00e4ite on, ett\u00e4 ihminen on luonnostaan uskova, ei ateisti, ja ihmislapsi on synnynn\u00e4isesti taipuvainen uskomaan jumalaan.<\/p>\n\n\n\n

Hamilo esittelee Barrettin kiistanalaisen v\u00e4itteen sellaisenaan. ”Kognitiivinen uskontotiede on osoittanut, ett\u00e4 uskonnon omaksuminen on lapsille yht\u00e4 luonnollista kuin kielen tai k\u00e4velemisen oppiminen. Lapsi oppii nopeasti mit\u00e4 tahansa luonnollista kielt\u00e4, jota h\u00e4n kuulee, eik\u00e4 h\u00e4nen tarvitse n\u00e4hd\u00e4 mink\u00e4\u00e4nlaista vaivaa kasvuymp\u00e4rist\u00f6ns\u00e4 uskonnollisten ajattelutapojen sis\u00e4ist\u00e4miseen. Kriittisen, tieteellisen ajattelutavan omaksuminen sen sijaan edellytt\u00e4\u00e4 taistelua luonnollisia intuitioitamme vastaan<\/em>.”<\/p>\n\n\n\n

Hmm. Jumaluskoa ei voi olla ilman k\u00e4sityst\u00e4 jumalasta. Lienee korostamattakin selv\u00e4\u00e4, ett\u00e4 lapsi ei syntyess\u00e4\u00e4n usko mihink\u00e4\u00e4n jumalaan. H\u00e4n on a-teisti, ei teisti, ei jumalaan uskova. (Jumala pienell\u00e4, koska eri uskonnoissa on eri jumalat.) Barrett, tai Hamilo, my\u00f6nt\u00e4\u00e4 t\u00e4m\u00e4n osittain: ”Lapset eiv\u00e4t synny varustettuina kristinuskon, islamin tai mink\u00e4\u00e4n muunkaan uskonnon uskomuksilla”, mutta jatkaa: ”Sen sijaan heid\u00e4n mieless\u00e4\u00e4n on ik\u00e4\u00e4n kuin jumalan muotoinen aukko, jonka ymp\u00e4r\u00f6iv\u00e4 kulttuuri helposti t\u00e4ytt\u00e4\u00e4<\/em>.” Tekeek\u00f6 siis taipumus omaksua ymp\u00e4rist\u00f6n uskonto lapsesta jo valmiiksi uskovaisen?<\/p>\n\n\n\n

Laajemmalti tarkastellen alan kirjallisuudessa ollaan enemm\u00e4nkin ns. uusateistien kannalla: vasta uskomusten upottaminen ihmismieleen saa yksil\u00f6n uskomaan, ja uskomaan juuri siihen jumaluuteen, joka h\u00e4nen mieleens\u00e4 tavalla tai toisella siirret\u00e4\u00e4n. Maailmassa on yli 10 000 uskontoa, valmiita jumalia siis riitt\u00e4\u00e4, ja toisaalta kaikissa uskonnoissa ei edes ole jumalaa.<\/p>\n\n\n\n

Hamilo nostaa my\u00f6s esiin vanhan tutun teesin, jonka mukaan yhteiskunnan koheesio ja moraali edellytt\u00e4v\u00e4t yhteist\u00e4 uskontoa. ”Ihmiset eliv\u00e4t maanviljelyksen alkuun asti suhteellisen pieniss\u00e4 yhteis\u00f6iss\u00e4, joissa kaikki tunsivat toisensa. T\u00e4llaisissa yhteis\u00f6iss\u00e4 altruismi perustuu joko sukulaissuhteisiin tai yst\u00e4vien v\u00e4liseen vastavuoroisuuteen. Suuremmissa yhteis\u00f6iss\u00e4 yhteisty\u00f6 ei voi tukeutua n\u00e4ihin kahteen uhrautuvaisuuden muotoon, koska suurin osa vuorovaikutuksesta tapahtuu toisilleen tuntemattomien ihmisten kesken. Tarvitaan instituutioita, jotka rankaisevat vapaamatkustajia<\/em>”, h\u00e4n kirjoittaa.<\/p>\n\n\n\n

Uskonnollisen vakaumuksen puuttumisen vaikutuksesta ”yhteis\u00f6lliseen yhteisty\u00f6h\u00f6n” on nykymaailmasta l\u00e4hinn\u00e4 p\u00e4invastaista n\u00e4ytt\u00f6\u00e4: ateistit ovat kyselytutkimusten mukaan moraalisempia kuin uskovat. Ateisteista tehtyj\u00e4 tutkimuksia yhteen koonnut psykologi Benjamin Beit-Hallahmi <\/strong>tiivist\u00e4\u00e4 l\u00f6yt\u00f6ns\u00e4 n\u00e4in:<\/p>\n\n\n\n

”Voimme sanoa, ett\u00e4 uskonnollisiin ihmisiin verrattuna ateistit ovat osoittautuneet v\u00e4hemm\u00e4n autoritaarisiksi ja vaikeammin taivuteltavissa oleviksi, v\u00e4hemm\u00e4n dogmaattisiksi sek\u00e4 v\u00e4hemm\u00e4n ennakkoluuloisiksi. He ovat suvaitsevaisia, lainkuuliaisia, my\u00f6t\u00e4tuntoisia, tunnollisia ja korkeasti koulutettuja. Ateistit ovat \u00e4lykk\u00e4it\u00e4 ja monet ovat sitoutuneet \u00e4lylliseen sek\u00e4 oppineeseen el\u00e4m\u00e4ntapaan. Lyhyesti sanottuna he ovat hyvi\u00e4 l\u00e4himm\u00e4isi\u00e4.<\/em>” (L\u00f6ytyy teoksesta<\/a> Ateismi<\/em>, Vastapaino 2010.)<\/p>\n\n\n\n

Jos uskonto olisi ihmiselle ja lapsille niin luontaista kuin Hamilo Barrettin teorioiden pohjalta esitt\u00e4\u00e4, useita tosiasioita olisi \u00e4\u00e4rimm\u00e4isen vaikeaa selitt\u00e4\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Suomessa uskonnottomien m\u00e4\u00e4r\u00e4 on tasaisessa kasvussa. Esimerkiksi vuonna 2009 kirkkoon liittyi 12 195 henkil\u00f6\u00e4 ja kirkosta erosi 43 650 henkil\u00f6\u00e4. Naisten m\u00e4\u00e4r\u00e4 eronneiden joukossa on kasvanut.<\/p>\n\n\n\n

Ruotsissa uskonnottomien m\u00e4\u00e4r\u00e4 kasvaa viel\u00e4 nopeammin<\/a>. ”Ruotsin kirkkoa uhkaa jopa miljoonan j\u00e4senen kato seuraavan kymmenen vuoden aikana”, kertoo Ruotsin kirkon tutkimusjohtaja Jonas Bromander<\/strong>.<\/p>\n\n\n\n

Ilta-Sanomien<\/em> mukaan<\/a> ”75 prosenttia Ruotsin evankelis-luterilaisen kirkon j\u00e4senist\u00e4 ei usko Jeesukseen” ja kirkon j\u00e4senist\u00e4 ”15 prosenttia kertoo olevansa ateisteja”.<\/p>\n\n\n\n

Norjalaisista vain 12 prosenttia uskoo taivaaseen ja helvettiin. Juuri ennen p\u00e4\u00e4si\u00e4ist\u00e4 julkaistiin kyselytutkimus<\/a>, jonka mukaan ”48 prosenttia norjalaisista uskoo, ett\u00e4 ihmisel\u00e4m\u00e4 kerta kaikkiaan loppuu kuolemaan. Mit\u00e4\u00e4n kuolemanj\u00e4lkeist\u00e4 el\u00e4m\u00e4\u00e4 ei heid\u00e4n mukaansa ole”.<\/p>\n\n\n\n

Kaikille ihmisille uskominen ei ole yht\u00e4 helppoa. Yksil\u00f6iden v\u00e4lill\u00e4 on my\u00f6s suurta vaihtelua uskonnollisuudessa. K\u00e4ytt\u00e4ytymisgenetiikassa on havaittu<\/a>, ett\u00e4 uskonnollisuudellakin on geneettinen, periytyv\u00e4 komponentti. Uskonnollisuuden heritabiliteetti eli periytyvyys on 0,50. Geneettisen muuntelun osuus tutkittujen populaatioiden kokonaismuuntelusta on siis noin puolet. Tietyn tyyppinen<\/a> persoonallisuus on alttiimpi ”ryhtym\u00e4\u00e4n uskonnolliseksi” kuin muut.<\/p>\n\n\n\n

Uskontososiologi Phil Zuckerman <\/strong>p\u00e4\u00e4tyy<\/a> mittavan kansainv\u00e4lisen tilastodatan pohjalta seuraaviin ajatuksiin:<\/p>\n\n\n\n

”Nyky\u00e4\u00e4n 500-750 miljoonaa ihmist\u00e4 ei usko Jumalaan. T\u00e4m\u00e4n suuruusluokan luvut tekev\u00e4t ilmeisen kest\u00e4m\u00e4tt\u00f6miksi k\u00e4sitykset, joiden mukaan teismi on synnynn\u00e4ist\u00e4 tai neurologiaan perustuvaa. Maihin, joissa on korkeimmat m\u00e4\u00e4r\u00e4t orgaanista ateismia, kuuluvat useimmat Euroopan valtiot, Japani, Kanada, Australia, Uusi-Seelanti, Taiwan ja Israel. Kuitenkin ateismia ei ole juuri lainkaan suurimmassa osassa Afrikkaa, Etel\u00e4-Amerikkaa, L\u00e4hi-it\u00e4\u00e4 ja Aasiaa. Suurimmassa osassa niist\u00e4 maista, joille on ominaista yksil\u00f6llisen ja yhteiskunnallisen turvallisuuden korkea taso, ilmenee eniten orgaanista ateismia ja vastaavasti maissa, joille on ominaista yksil\u00f6llisen ja yhteiskunnallisen turvallisuuden matala taso, ilmenee v\u00e4hiten orgaanista ateismia ja eniten uskonnollisuutta. Orgaanisen ateismin suuri m\u00e4\u00e4r\u00e4 korreloi vahvasti yhteiskunnan hyvinvoinnin korkeaan tasoon, esimerkiksi v\u00e4h\u00e4iseen k\u00f6yhyyden m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4n ja sukupuolten tasa-arvoisuuteen. Monissa yhteiskunnissa ateismi lis\u00e4\u00e4ntyy; kuitenkin suurimmassa osassa muuta maailmaa – erityisesti k\u00f6yhimmiss\u00e4 maissa, joissa on korkein syntyvyys – ateismia on tuskin lainkaan havaittavissa.<\/em>”<\/p>\n\n\n\n

(Orgaaninen ateismi on siis yksil\u00f6st\u00e4 itsest\u00e4\u00e4n l\u00e4htev\u00e4\u00e4 ateismia, ei yhteiskunnan pakotettua ateismia, kuten esimerkiksi Neuvostoliitossa.)<\/p>\n\n\n\n

T\u00e4ss\u00e4 valossa on mielenkiintoista pohtia, miksi vaikkapa suomalaiset tai norjalaiset eiv\u00e4t n\u00e4ihin ihmismieleen niin luontaisesti iskostuviin uskomuksiin en\u00e4\u00e4 n\u00e4yt\u00e4 uskovan. Evoluutio meihin tuskin on n\u00e4in nopealla aikataululla vaikuttanut.<\/p>\n\n\n\n

Uskonnollisuuden v\u00e4heneminen on yhteydess\u00e4 korkeaan elintasoon ja yhteiskunnan turvallisuuteen. Tieteellisell\u00e4 maailmankuvalla on asiassa varmasti osansa. Ehk\u00e4p\u00e4 onkin niin, ett\u00e4 kasvava, utelias lapsi kaipaa ennen kaikkea maailmanselityksi\u00e4, ja h\u00e4nelle on yht\u00e4 luontaista kasvaa tietoisuuteen, ett\u00e4 Maa py\u00f6rii auringon ymp\u00e4ri, kuin uskoon, ett\u00e4 jumalolento ajaa aamuisin taivaalle tulisilla vaunuillaan.<\/p>\n\n\n\n

Marko Hamilo esitt\u00e4\u00e4 ajatuksen ihmisen luontaisesta taipumuksesta uskonnollisuuteen uutena ja k\u00e4\u00e4nteentekev\u00e4n\u00e4. ”Viime vuosina on ilmestynyt paljon luonnontieteelliseen ajattelutapaan perustuvia uskontokriittisi\u00e4 kirjoja. Muun muassa Richard Dawkinsin<\/strong>, Daniel Dennettin<\/strong>, Sam Harrisin<\/strong> ja Christopher Hitchensin<\/strong> uusateistisia teoksia on k\u00e4\u00e4nnetty 2000-luvulla suomeksikin. Nyt elet\u00e4\u00e4n englanninkielisess\u00e4 tiedekirjallisuudessa jo vastareaktion aikaa. <\/em>New Scientist -lehti esitteli maaliskuisessa Jumala-teemanumerossaan kirjallisuutta, joka kyseenalaistaa monien uusateistien hellim\u00e4t ajatukset lasten luonnollisesta uskonnottomuudesta ja uskontojen haitallisista vaikutuksista<\/em>.”<\/p>\n\n\n\n

”Uutuuden” ja ”kyseenalaistamisen” korostaminen tieteen yhteydess\u00e4 saa aina aikaan vaikutelman siit\u00e4, ett\u00e4 yleinen konsensus olisi k\u00e4\u00e4ntym\u00e4ss\u00e4 ja ett\u00e4 tieteenalalla elett\u00e4isiin suurta muutoksen aikaa. N\u00e4inh\u00e4n ei t\u00e4ss\u00e4 tapauksessa ole. Kognitiivinen uskontotiede on jo pitk\u00e4\u00e4n tarjonnut pohjaa uskonnollisuudelle ja yliluonnollisille uskomuksille ihmismielen toiminnasta.<\/p>\n\n\n\n

Esimerkiksi Suomen kansainv\u00e4lisesti arvostetuin kognitiivisen uskontotieteen tutkija Ilkka Pyysi\u00e4inen<\/strong> on useassa teoksessaan kartoittanut uskonnollisten uskomusten taustalla olevia mielen mekanismeja. Viimeisimm\u00e4ss\u00e4 englanninkielisess\u00e4 teoksessaan Supernatural Agents – Why We Believe in Souls, Gods, and Buddhas<\/em> (Oxford University Press 2009) Pyysi\u00e4inen osoittaa, miten erilaiset meille luontaiset mielenvalmiudet helposti johtavat k\u00e4sityksiin yliluonnollisista toimijoista. Pyysi\u00e4isen teosta on k\u00e4sitelty mm. t\u00e4\u00e4ll\u00e4<\/a>.<\/p>\n\n\n\n

Jos ”uskonnon omaksuminen on lapsille yht\u00e4 luonnollista kuin kielen tai k\u00e4velemisen oppiminen”, on h\u00e4mment\u00e4v\u00e4\u00e4, kuinka moni muuten normaalisti kehittyv\u00e4 lapsi j\u00e4\u00e4 kokonaan ilman t\u00e4t\u00e4 luonnollista taitoa tai menett\u00e4\u00e4 sen aikuistuessaan.<\/p>\n\n\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Tiedetoimittaja Marko Hamilo kirjoitti tuoreessa artikkelissaan, ett\u00e4 ”uskonto ei h\u00e4vi\u00e4 ihmisest\u00e4”. Olin kovin eri mielt\u00e4 monesta Hamilon kirjoituksen yksityiskohdasta. Heti otsikossa Hamilo mainitsi ”tieteellisen ateismin”. Termi on tuttu l\u00e4hinn\u00e4
\nNeuvos…<\/p>\n","protected":false},"author":146,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"asauth_required_access_level":1,"asauth_cansharepaid":"","om_header_attributes":[],"footnotes":"","om_featured_image_focal_point":[],"om_primary_tag":966,"om_contributors":[],"om_co_authors":[],"beyondwords_generate_audio":"1","beyondwords_project_id":"39010","beyondwords_content_id":"e7821e5e-3149-488a-a894-1c963adaa9af","beyondwords_preview_token":"ae74dd41-1904-428c-9adc-68542404e9d2","beyondwords_player_content":"","beyondwords_player_style":"","beyondwords_language_code":"fi_FI","beyondwords_language_id":"88","beyondwords_title_voice_id":"611","beyondwords_body_voice_id":"611","beyondwords_summary_voice_id":"611","beyondwords_error_message":"","beyondwords_disabled":"","beyondwords_delete_content":"","beyondwords_podcast_id":"e7821e5e-3149-488a-a894-1c963adaa9af","beyondwords_hash":"","publish_post_to_speechkit":"","speechkit_hash":"","speechkit_generate_audio":"","speechkit_project_id":"","speechkit_podcast_id":"","speechkit_error_message":"","speechkit_disabled":"","speechkit_access_key":"","speechkit_error":"","speechkit_info":"","speechkit_response":"","speechkit_retries":"","speechkit_status":"","speechkit_updated_at":"","_speechkit_link":"","_speechkit_text":""},"categories":[1],"tags":[968,971,970,381,966,967,969],"class_list":["post-203","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-tarinoita-tieteesta","tag-ateismi","tag-ilkka-pyysiainen","tag-justin-l-barrett","tag-marko-hamilo","tag-uskonnollisuus","tag-uskonnot","tag-uskontotiede"],"om_views":null,"acf":{"tuuma_off":false,"tuuma_kysymys":"","tuuma_vastaus":""},"asauth":{"required_access_level":1,"share_token":"","is_paid":false},"yoast_head":"\nSynnynn\u00e4ist\u00e4 uskonnollisuutta vai uskonnottomuutta? - Tarinoita tieteest\u00e4<\/title>\n<meta name=\"robots\" content=\"index, follow, max-snippet:-1, max-image-preview:large, max-video-preview:-1\" \/>\n<link rel=\"canonical\" href=\"https:\/\/suomenkuvalehti.fi\/tarinoitatieteesta\/synnynnaista-uskonnollisuutta-vai-uskonnottomuutta\/\" \/>\n<meta property=\"og:locale\" content=\"fi_FI\" \/>\n<meta property=\"og:type\" content=\"article\" \/>\n<meta property=\"og:title\" content=\"Synnynn\u00e4ist\u00e4 uskonnollisuutta vai uskonnottomuutta? - Tarinoita tieteest\u00e4\" \/>\n<meta property=\"og:description\" content=\"Tiedetoimittaja Marko Hamilo kirjoitti tuoreessa artikkelissaan, ett\u00e4 ”uskonto ei h\u00e4vi\u00e4 ihmisest\u00e4”. Olin kovin eri mielt\u00e4 monesta Hamilon kirjoituksen yksityiskohdasta. Heti otsikossa Hamilo mainitsi ”tieteellisen ateismin”. Termi on tuttu l\u00e4hinn\u00e4 Neuvos…\" \/>\n<meta property=\"og:url\" content=\"https:\/\/suomenkuvalehti.fi\/tarinoitatieteesta\/synnynnaista-uskonnollisuutta-vai-uskonnottomuutta\/\" \/>\n<meta property=\"og:site_name\" content=\"Tarinoita tieteest\u00e4\" \/>\n<meta property=\"article:author\" content=\"https:\/\/www.facebook.com\/pages\/Tiina-Raevaara-Tarinoita-tieteest\/280663078640821?fref=ts\" \/>\n<meta property=\"article:published_time\" content=\"2012-04-09T15:06:17+00:00\" \/>\n<meta property=\"article:modified_time\" content=\"2025-01-14T14:22:14+00:00\" \/>\n<meta property=\"og:image\" content=\"https:\/\/suomenkuvalehti.fi\/tarinoitatieteesta\/wp-content\/uploads\/sites\/13\/2022\/04\/tiina_raevaara-scaled.jpg\" \/>\n\t<meta property=\"og:image:width\" content=\"2560\" \/>\n\t<meta property=\"og:image:height\" content=\"1707\" \/>\n\t<meta property=\"og:image:type\" content=\"image\/jpeg\" \/>\n<meta name=\"author\" content=\"Tiina Raevaara\" \/>\n<meta name=\"twitter:card\" content=\"summary_large_image\" \/>\n<meta name=\"twitter:creator\" content=\"@https:\/\/twitter.com\/raevaara\" \/>\n<meta name=\"twitter:label1\" content=\"Written by\" \/>\n\t<meta name=\"twitter:data1\" content=\"Tiina Raevaara\" \/>\n\t<meta name=\"twitter:label2\" content=\"Est. reading time\" \/>\n\t<meta name=\"twitter:data2\" content=\"7 minuuttia\" \/>\n<script type=\"application\/ld+json\" class=\"yoast-schema-graph\">{\"@context\":\"https:\/\/schema.org\",\"@graph\":[{\"@type\":\"WebPage\",\"@id\":\"https:\/\/suomenkuvalehti.fi\/tarinoitatieteesta\/synnynnaista-uskonnollisuutta-vai-uskonnottomuutta\/\",\"url\":\"https:\/\/suomenkuvalehti.fi\/tarinoitatieteesta\/synnynnaista-uskonnollisuutta-vai-uskonnottomuutta\/\",\"name\":\"Synnynn\u00e4ist\u00e4 uskonnollisuutta vai uskonnottomuutta? - Tarinoita tieteest\u00e4\",\"isPartOf\":{\"@id\":\"https:\/\/suomenkuvalehti.fi\/tarinoitatieteesta\/#website\"},\"datePublished\":\"2012-04-09T15:06:17+00:00\",\"dateModified\":\"2025-01-14T14:22:14+00:00\",\"author\":{\"@id\":\"https:\/\/suomenkuvalehti.fi\/tarinoitatieteesta\/#\/schema\/person\/bb9c6caa48b3f9394f20b9d28415bca6\"},\"breadcrumb\":{\"@id\":\"https:\/\/suomenkuvalehti.fi\/tarinoitatieteesta\/synnynnaista-uskonnollisuutta-vai-uskonnottomuutta\/#breadcrumb\"},\"inLanguage\":\"fi\",\"potentialAction\":[{\"@type\":\"ReadAction\",\"target\":[\"https:\/\/suomenkuvalehti.fi\/tarinoitatieteesta\/synnynnaista-uskonnollisuutta-vai-uskonnottomuutta\/\"]}]},{\"@type\":\"BreadcrumbList\",\"@id\":\"https:\/\/suomenkuvalehti.fi\/tarinoitatieteesta\/synnynnaista-uskonnollisuutta-vai-uskonnottomuutta\/#breadcrumb\",\"itemListElement\":[{\"@type\":\"ListItem\",\"position\":1,\"name\":\"Home\",\"item\":\"https:\/\/suomenkuvalehti.fi\/tarinoitatieteesta\/\"},{\"@type\":\"ListItem\",\"position\":2,\"name\":\"Synnynn\u00e4ist\u00e4 uskonnollisuutta vai uskonnottomuutta?\"}]},{\"@type\":\"WebSite\",\"@id\":\"https:\/\/suomenkuvalehti.fi\/tarinoitatieteesta\/#website\",\"url\":\"https:\/\/suomenkuvalehti.fi\/tarinoitatieteesta\/\",\"name\":\"Tarinoita tieteest\u00e4\",\"description\":\"Biologi Tiina Raevaara tutkailee tieteen maailmaa kaunokirjailijan aivoin.\",\"potentialAction\":[{\"@type\":\"SearchAction\",\"target\":{\"@type\":\"EntryPoint\",\"urlTemplate\":\"https:\/\/suomenkuvalehti.fi\/haku\/?q={search_term_string}\"},\"query-input\":{\"@type\":\"PropertyValueSpecification\",\"valueRequired\":true,\"valueName\":\"search_term_string\"}}],\"inLanguage\":\"fi\"},{\"@type\":\"Person\",\"@id\":\"https:\/\/suomenkuvalehti.fi\/tarinoitatieteesta\/#\/schema\/person\/bb9c6caa48b3f9394f20b9d28415bca6\",\"name\":\"Tiina Raevaara\",\"image\":{\"@type\":\"ImageObject\",\"inLanguage\":\"fi\",\"@id\":\"https:\/\/suomenkuvalehti.fi\/tarinoitatieteesta\/#\/schema\/person\/image\/\",\"url\":\"https:\/\/suomenkuvalehti.fi\/tarinoitatieteesta\/wp-content\/uploads\/sites\/13\/2022\/04\/tiina_raevaara-150x150.jpg\",\"contentUrl\":\"https:\/\/suomenkuvalehti.fi\/tarinoitatieteesta\/wp-content\/uploads\/sites\/13\/2022\/04\/tiina_raevaara-150x150.jpg\",\"caption\":\"Tiina Raevaara\"},\"description\":\"Kirjoittaja Tiina Raevaara on filosofian tohtori ja kirjailija.\",\"sameAs\":[\"https:\/\/www.facebook.com\/pages\/Tiina-Raevaara-Tarinoita-tieteest\/280663078640821?fref=ts\",\"https:\/\/x.com\/https:\/\/twitter.com\/raevaara\"]}]}<\/script>\n<!-- \/ Yoast SEO plugin. -->","yoast_head_json":{"title":"Synnynn\u00e4ist\u00e4 uskonnollisuutta vai uskonnottomuutta? - Tarinoita tieteest\u00e4","robots":{"index":"index","follow":"follow","max-snippet":"max-snippet:-1","max-image-preview":"max-image-preview:large","max-video-preview":"max-video-preview:-1"},"canonical":"https:\/\/suomenkuvalehti.fi\/tarinoitatieteesta\/synnynnaista-uskonnollisuutta-vai-uskonnottomuutta\/","og_locale":"fi_FI","og_type":"article","og_title":"Synnynn\u00e4ist\u00e4 uskonnollisuutta vai uskonnottomuutta? - Tarinoita tieteest\u00e4","og_description":"Tiedetoimittaja Marko Hamilo kirjoitti tuoreessa artikkelissaan, ett\u00e4 ”uskonto ei h\u00e4vi\u00e4 ihmisest\u00e4”. Olin kovin eri mielt\u00e4 monesta Hamilon kirjoituksen yksityiskohdasta. Heti otsikossa Hamilo mainitsi ”tieteellisen ateismin”. Termi on tuttu l\u00e4hinn\u00e4 Neuvos…","og_url":"https:\/\/suomenkuvalehti.fi\/tarinoitatieteesta\/synnynnaista-uskonnollisuutta-vai-uskonnottomuutta\/","og_site_name":"Tarinoita tieteest\u00e4","article_author":"https:\/\/www.facebook.com\/pages\/Tiina-Raevaara-Tarinoita-tieteest\/280663078640821?fref=ts","article_published_time":"2012-04-09T15:06:17+00:00","article_modified_time":"2025-01-14T14:22:14+00:00","og_image":[{"width":2560,"height":1707,"url":"https:\/\/suomenkuvalehti.fi\/tarinoitatieteesta\/wp-content\/uploads\/sites\/13\/2022\/04\/tiina_raevaara-scaled.jpg","type":"image\/jpeg"}],"author":"Tiina Raevaara","twitter_card":"summary_large_image","twitter_creator":"@https:\/\/twitter.com\/raevaara","twitter_misc":{"Written by":"Tiina Raevaara","Est. reading time":"7 minuuttia"},"schema":{"@context":"https:\/\/schema.org","@graph":[{"@type":"WebPage","@id":"https:\/\/suomenkuvalehti.fi\/tarinoitatieteesta\/synnynnaista-uskonnollisuutta-vai-uskonnottomuutta\/","url":"https:\/\/suomenkuvalehti.fi\/tarinoitatieteesta\/synnynnaista-uskonnollisuutta-vai-uskonnottomuutta\/","name":"Synnynn\u00e4ist\u00e4 uskonnollisuutta vai uskonnottomuutta? - Tarinoita tieteest\u00e4","isPartOf":{"@id":"https:\/\/suomenkuvalehti.fi\/tarinoitatieteesta\/#website"},"datePublished":"2012-04-09T15:06:17+00:00","dateModified":"2025-01-14T14:22:14+00:00","author":{"@id":"https:\/\/suomenkuvalehti.fi\/tarinoitatieteesta\/#\/schema\/person\/bb9c6caa48b3f9394f20b9d28415bca6"},"breadcrumb":{"@id":"https:\/\/suomenkuvalehti.fi\/tarinoitatieteesta\/synnynnaista-uskonnollisuutta-vai-uskonnottomuutta\/#breadcrumb"},"inLanguage":"fi","potentialAction":[{"@type":"ReadAction","target":["https:\/\/suomenkuvalehti.fi\/tarinoitatieteesta\/synnynnaista-uskonnollisuutta-vai-uskonnottomuutta\/"]}]},{"@type":"BreadcrumbList","@id":"https:\/\/suomenkuvalehti.fi\/tarinoitatieteesta\/synnynnaista-uskonnollisuutta-vai-uskonnottomuutta\/#breadcrumb","itemListElement":[{"@type":"ListItem","position":1,"name":"Home","item":"https:\/\/suomenkuvalehti.fi\/tarinoitatieteesta\/"},{"@type":"ListItem","position":2,"name":"Synnynn\u00e4ist\u00e4 uskonnollisuutta vai uskonnottomuutta?"}]},{"@type":"WebSite","@id":"https:\/\/suomenkuvalehti.fi\/tarinoitatieteesta\/#website","url":"https:\/\/suomenkuvalehti.fi\/tarinoitatieteesta\/","name":"Tarinoita tieteest\u00e4","description":"Biologi Tiina Raevaara tutkailee tieteen maailmaa kaunokirjailijan aivoin.","potentialAction":[{"@type":"SearchAction","target":{"@type":"EntryPoint","urlTemplate":"https:\/\/suomenkuvalehti.fi\/haku\/?q={search_term_string}"},"query-input":{"@type":"PropertyValueSpecification","valueRequired":true,"valueName":"search_term_string"}}],"inLanguage":"fi"},{"@type":"Person","@id":"https:\/\/suomenkuvalehti.fi\/tarinoitatieteesta\/#\/schema\/person\/bb9c6caa48b3f9394f20b9d28415bca6","name":"Tiina Raevaara","image":{"@type":"ImageObject","inLanguage":"fi","@id":"https:\/\/suomenkuvalehti.fi\/tarinoitatieteesta\/#\/schema\/person\/image\/","url":"https:\/\/suomenkuvalehti.fi\/tarinoitatieteesta\/wp-content\/uploads\/sites\/13\/2022\/04\/tiina_raevaara-150x150.jpg","contentUrl":"https:\/\/suomenkuvalehti.fi\/tarinoitatieteesta\/wp-content\/uploads\/sites\/13\/2022\/04\/tiina_raevaara-150x150.jpg","caption":"Tiina Raevaara"},"description":"Kirjoittaja Tiina Raevaara on filosofian tohtori ja kirjailija.","sameAs":["https:\/\/www.facebook.com\/pages\/Tiina-Raevaara-Tarinoita-tieteest\/280663078640821?fref=ts","https:\/\/x.com\/https:\/\/twitter.com\/raevaara"]}]}},"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/suomenkuvalehti.fi\/tarinoitatieteesta\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/203","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/suomenkuvalehti.fi\/tarinoitatieteesta\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/suomenkuvalehti.fi\/tarinoitatieteesta\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/suomenkuvalehti.fi\/tarinoitatieteesta\/wp-json\/wp\/v2\/users\/146"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/suomenkuvalehti.fi\/tarinoitatieteesta\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=203"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/suomenkuvalehti.fi\/tarinoitatieteesta\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/203\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":2295,"href":"https:\/\/suomenkuvalehti.fi\/tarinoitatieteesta\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/203\/revisions\/2295"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/suomenkuvalehti.fi\/tarinoitatieteesta\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=203"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/suomenkuvalehti.fi\/tarinoitatieteesta\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=203"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/suomenkuvalehti.fi\/tarinoitatieteesta\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=203"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}