{"id":180,"date":"2012-06-22T06:36:05","date_gmt":"2012-06-22T03:36:05","guid":{"rendered":"https:\/\/suomenkuvalehti.fi\/tarinoitatieteesta\/2012\/06\/22\/olisiko-neandertalilaisesta-taiteilijaksi\/"},"modified":"2012-06-22T06:36:05","modified_gmt":"2012-06-22T03:36:05","slug":"olisiko-neandertalilaisesta-taiteilijaksi","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/suomenkuvalehti.fi\/tarinoitatieteesta\/olisiko-neandertalilaisesta-taiteilijaksi\/","title":{"rendered":"Olisiko neandertalilaisesta taiteilijaksi?"},"content":{"rendered":"\n

Espanjalaisen El Castillo -luolan sein\u00e4t ovat t\u00e4ynn\u00e4 ihmisen varhaista taidetta: muinaiset ihmiset ovat painaneet k\u00e4tens\u00e4 kiveen ja v\u00e4rj\u00e4nneet niiden \u00e4\u00e4riviivat n\u00e4kyviin. Samanlaisia k\u00e4denkuvia on my\u00f6s esimerkiksi kuulussa Chauvet’n luolassa Etel\u00e4-Ranskassa. Eurooppalaisten k\u00e4denkuvien tekij\u00f6in\u00e4 on pidettu Cro Magnonin ihmisi\u00e4, siis Eurooppaan Afrikasta saapuneita Homo sapiens<\/em> -lajin edustajia, nykyihmisi\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Noin 250 000 vuotta sitten syntynyt nykyihminen<\/a> ja Euroopassa samoihin aikoihin kehittynyt neandertalilainen pysyiv\u00e4t ensimm\u00e4iset 100 000 vuotta hyvin samankaltaisina taidoiltaan ja kulttuuriltaan, mutta noin 100 000 vuotta sitten jotakin vaikuttaa tapahtuneen nykyihmiselle. Se alkoi vaeltaa ulos Afrikasta, kehitt\u00e4\u00e4 uusia tapoja valmistaa esineit\u00e4 ja muutenkin moninaistaa kulttuuriaan vauhdilla. Taide ja korut monimutkaistuivat, ihmisell\u00e4 oli tarve luoda ja ilmaista itse\u00e4\u00e4n. Neandertalilaisen kulttuuri oli paljon yksipuolisempaa ja hitaammin kehittyv\u00e4\u00e4, ja laji k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 h\u00e4visikin noin 30 000 vuotta sitten.<\/p>\n\n\n\n

K\u00e4sitykseen kaikkein vanhimpien kalliokuvien tekij\u00f6ist\u00e4<\/a> on nyt tullut s\u00e4r\u00f6: El Castillon k\u00e4denkuvat ovat selv\u00e4sti varhaisempia kun on arveltu. Homo Sapiens saapui l\u00e4ntiseen Eurooppaan 41 500 vuotta sitten, ja esimerkiksi Chaveut’n luolan vanhimpien maalausten on pitk\u00e4\u00e4n arveltu olevan korkeintaan 35 000 vuoden ik\u00e4isi\u00e4. Luolataiteen ik\u00e4\u00e4 on vaikea m\u00e4\u00e4ritt\u00e4\u00e4. Luoliin j\u00e4\u00e4neet el\u00e4inten luut tai vaikkapa vanhojen soihtujen palaset voidaan tutkia radiohiilimienetelm\u00e4ll\u00e4, mutta ohuiden maalikerrosten kohdalla menetelm\u00e4\u00e4 on vaikea saada toimimaan.<\/p>\n\n\n\n

Uudessa Sciencen <\/em>numerossa julkaistussa tutkimuksessa<\/a> maalausten ik\u00e4 on saatu m\u00e4\u00e4ritetty\u00e4 uraani-torium-ajoituksella. Maalin i\u00e4n sijaan m\u00e4\u00e4ritettiin maalin p\u00e4\u00e4lle kiteytyneen kalsiumkarbonaatin ik\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

El Castillon vanhimman tutkitun maalauksen, suuren punaisen kiekon, i\u00e4ksi paljastui v\u00e4hint\u00e4\u00e4n 40 800 vuotta. K\u00e4denkuvia sis\u00e4lt\u00e4v\u00e4n maalauksen i\u00e4ksi saatiin 37 300 vuotta ja kuuluisan Altamiran luolan uijanmuotoisen symbolin i\u00e4ksi 35 600 vuotta.<\/p>\n\n\n\n

Vanhin luolataide on hyvin yksinkertaista, yhdell\u00e4 v\u00e4rill\u00e4 maalattuja ei-kuvaavia symboleita tai muotoja. Esimerkiksi Chauvet’n luolan n\u00e4ytt\u00e4v\u00e4t ja paljon yksityiskohtia sis\u00e4lt\u00e4v\u00e4t el\u00e4inmaalaukset ovat noin 25 000 vuoden ik\u00e4isi\u00e4 – paljon nuorempia kuin yksinkertaiset k\u00e4denj\u00e4ljet tai symbolit.<\/p>\n\n\n\n

Ennen nykyihmisen saapumista Eurooppaan manterella asusti vain neandertalilaisia. Vanhimmat luolamaalaukset ajoittuvat siis juuri niihin aikoihin, jolloin neandertalilaisen yksinvaltius oli p\u00e4\u00e4ttym\u00e4ss\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Ajan perusteella ei voi sanoa kumpi ihmislajeista oli vanhimpien maalausten tekij\u00e4. Jos l\u00f6ytyisi yli 42 000 vuoden ik\u00e4isi\u00e4 maalauksia, tekij\u00e4\u00e4 voisi k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 varmasti pit\u00e4\u00e4 neandertalilaisena.<\/p>\n\n\n\n

Sin\u00e4ns\u00e4 siin\u00e4, ett\u00e4 serkkumme olisivat taiteilleet luolien sein\u00e4\u00e4n, ei ole mit\u00e4\u00e4n mullistavaa. Neandertalilaisella on ennenkin ajateltu olleen taiteellisia taipumuksia. He tekiv\u00e4t koruja hampaista ja simpukankuorista ja maalasivat ihoaan. Puhekielen olemassaoloa on toki vaikea j\u00e4lkeenp\u00e4in todentaa, mutta ainakin anatomiansa puolesta neandertalilaiset olisivat kyenneet puhumaan. Lis\u00e4ksi heill\u00e4 oli samanlainen puhekyvyn mahdollistava FOX2-geeni kuin meill\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Neandertalien kulttuuri n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 kuitenkin saaneen symbolisia muotoja vasta sitten, kun nykyihminen alkoi jo siirty\u00e4 samoille asuinalueille. Ehk\u00e4 ”luovan” lajin l\u00e4heisyys sai my\u00f6s neandertalilaiset ilmaisemaan itse\u00e4\u00e4n taiteen keinoin.<\/p>\n\n\n\n

Nykyihmisen kulttuuri alkoi moninaistua heti Afrikasta l\u00e4hd\u00f6n j\u00e4lkeen, mutta erityisen kiivasta muutos oli heti j\u00e4\u00e4kauden j\u00e4lkeen. Silloin ihminen asettui aloilleen, alkoi viljell\u00e4 maata ja muodostaa tiiviimpi\u00e4 yhdyskuntia. Yh\u00e4 uusia materiaaleja otettiin k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n. Vuodenkiertoa ja ajankulkua alettiin seurata tarkemmin kuin ennen. Syntyiv\u00e4t ensimm\u00e4iset kalenterit ja lopulta kirjoitettu kieli noin viisi tuhatta vuotta sitten.<\/p>\n\n\n\n

Noin 10 000 vuoden takaista hetke\u00e4 kutsutaan joskus kognitiiviseksi hypp\u00e4ykseksi<\/a><\/em>, ja arkeologi Colin Renfrew<\/strong> on antanut sille nimen ”sapient paradox<\/em>”, viisaan ristiriita. Mit\u00e4\u00e4n geneettist\u00e4 tai fysiologista syyt\u00e4 ihmisen ajattelun monimutkaistumiselle ei ole l\u00f6ytynyt. Ehk\u00e4 syyn\u00e4 oli elintavan muutos, joka antoi ihmiselle mahdollisuuden keskitty\u00e4 uudenlaisiin asioihin ja tehd\u00e4 tuoreita huomioita maailmasta. My\u00f6s ihmism\u00e4\u00e4r\u00e4n kasvu ja asutuksen tihentyminen saattoi vilkastuttaa kulttuurin kehityst\u00e4 pakottamalla entist\u00e4 moninaisempien sosiaalisten suhteiden yll\u00e4pitoon.<\/p>\n\n\n\n

Neandertalilainen ei koskaan p\u00e4\u00e4tynyt elintapaan, joka olisi saattanut edesauttaa ajattelun monimutkaistumista. Mutta varmaankin serkuillamme olisi ollut siihen valmius.<\/p>\n\n\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Espanjalaisen El Castillo -luolan sein\u00e4t ovat t\u00e4ynn\u00e4 ihmisen varhaista taidetta: muinaiset ihmiset ovat painaneet k\u00e4tens\u00e4 kiveen ja v\u00e4rj\u00e4nneet niiden \u00e4\u00e4riviivat n\u00e4kyviin. Samanlaisia k\u00e4denkuvia on my\u00f6s esimerkiksi kuulussa Chauvet’n luolassa Etel\u00e4-Ranskassa.
\nEurooppalais…<\/p>\n","protected":false},"author":146,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"asauth_required_access_level":0,"asauth_cansharepaid":"","om_header_attributes":[],"footnotes":"","om_featured_image_focal_point":[],"om_primary_tag":0,"om_contributors":[],"om_co_authors":[],"beyondwords_generate_audio":"","beyondwords_project_id":"","beyondwords_content_id":"","beyondwords_preview_token":"","beyondwords_player_content":"","beyondwords_player_style":"","beyondwords_language_code":"","beyondwords_language_id":"","beyondwords_title_voice_id":"","beyondwords_body_voice_id":"","beyondwords_summary_voice_id":"","beyondwords_error_message":"","beyondwords_disabled":"","beyondwords_delete_content":"","beyondwords_podcast_id":"","beyondwords_hash":"","publish_post_to_speechkit":"","speechkit_hash":"","speechkit_generate_audio":"","speechkit_project_id":"","speechkit_podcast_id":"","speechkit_error_message":"","speechkit_disabled":"","speechkit_access_key":"","speechkit_error":"","speechkit_info":"","speechkit_response":"","speechkit_retries":"","speechkit_status":"","speechkit_updated_at":"","_speechkit_link":"","_speechkit_text":""},"categories":[1],"tags":[202,110,107,514,109,883,885,884,516,882,280],"class_list":["post-180","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-tarinoita-tieteesta","tag-aivot","tag-arkeologia","tag-evoluutio","tag-homo-sapiens","tag-ihmisen-evoluutio","tag-kognitiivinen-hyppays","tag-luolamaalaukset","tag-luolataide","tag-neandertalilainen","tag-neandertalinihminen","tag-nykyihminen"],"om_views":null,"acf":{"tuuma_off":false,"tuuma_kysymys":"","tuuma_vastaus":""},"asauth":{"required_access_level":1,"share_token":"","is_paid":false},"yoast_head":"\nOlisiko neandertalilaisesta taiteilijaksi? - Tarinoita tieteest\u00e4<\/title>\n<meta name=\"robots\" content=\"index, follow, max-snippet:-1, max-image-preview:large, max-video-preview:-1\" \/>\n<link rel=\"canonical\" href=\"https:\/\/suomenkuvalehti.fi\/tarinoitatieteesta\/olisiko-neandertalilaisesta-taiteilijaksi\/\" \/>\n<meta property=\"og:locale\" content=\"fi_FI\" \/>\n<meta property=\"og:type\" content=\"article\" \/>\n<meta property=\"og:title\" content=\"Olisiko neandertalilaisesta taiteilijaksi? - Tarinoita tieteest\u00e4\" \/>\n<meta property=\"og:description\" content=\"Espanjalaisen El Castillo -luolan sein\u00e4t ovat t\u00e4ynn\u00e4 ihmisen varhaista taidetta: muinaiset ihmiset ovat painaneet k\u00e4tens\u00e4 kiveen ja v\u00e4rj\u00e4nneet niiden \u00e4\u00e4riviivat n\u00e4kyviin. Samanlaisia k\u00e4denkuvia on my\u00f6s esimerkiksi kuulussa Chauvet’n luolassa Etel\u00e4-Ranskassa. Eurooppalais…\" \/>\n<meta property=\"og:url\" content=\"https:\/\/suomenkuvalehti.fi\/tarinoitatieteesta\/olisiko-neandertalilaisesta-taiteilijaksi\/\" \/>\n<meta property=\"og:site_name\" content=\"Tarinoita tieteest\u00e4\" \/>\n<meta property=\"article:author\" content=\"https:\/\/www.facebook.com\/pages\/Tiina-Raevaara-Tarinoita-tieteest\/280663078640821?fref=ts\" \/>\n<meta property=\"article:published_time\" content=\"2012-06-22T03:36:05+00:00\" \/>\n<meta property=\"og:image\" content=\"https:\/\/suomenkuvalehti.fi\/tarinoitatieteesta\/wp-content\/uploads\/sites\/13\/2022\/04\/tiina_raevaara-scaled.jpg\" \/>\n\t<meta property=\"og:image:width\" content=\"2560\" \/>\n\t<meta property=\"og:image:height\" content=\"1707\" \/>\n\t<meta property=\"og:image:type\" content=\"image\/jpeg\" \/>\n<meta name=\"author\" content=\"Tiina Raevaara\" \/>\n<meta name=\"twitter:card\" content=\"summary_large_image\" \/>\n<meta name=\"twitter:creator\" content=\"@https:\/\/twitter.com\/raevaara\" \/>\n<meta name=\"twitter:label1\" content=\"Written by\" \/>\n\t<meta name=\"twitter:data1\" content=\"Tiina Raevaara\" \/>\n\t<meta name=\"twitter:label2\" content=\"Est. reading time\" \/>\n\t<meta name=\"twitter:data2\" content=\"3 minuuttia\" \/>\n<script type=\"application\/ld+json\" class=\"yoast-schema-graph\">{\"@context\":\"https:\/\/schema.org\",\"@graph\":[{\"@type\":\"WebPage\",\"@id\":\"https:\/\/suomenkuvalehti.fi\/tarinoitatieteesta\/olisiko-neandertalilaisesta-taiteilijaksi\/\",\"url\":\"https:\/\/suomenkuvalehti.fi\/tarinoitatieteesta\/olisiko-neandertalilaisesta-taiteilijaksi\/\",\"name\":\"Olisiko neandertalilaisesta taiteilijaksi? - Tarinoita tieteest\u00e4\",\"isPartOf\":{\"@id\":\"https:\/\/suomenkuvalehti.fi\/tarinoitatieteesta\/#website\"},\"datePublished\":\"2012-06-22T03:36:05+00:00\",\"author\":{\"@id\":\"https:\/\/suomenkuvalehti.fi\/tarinoitatieteesta\/#\/schema\/person\/bb9c6caa48b3f9394f20b9d28415bca6\"},\"breadcrumb\":{\"@id\":\"https:\/\/suomenkuvalehti.fi\/tarinoitatieteesta\/olisiko-neandertalilaisesta-taiteilijaksi\/#breadcrumb\"},\"inLanguage\":\"fi\",\"potentialAction\":[{\"@type\":\"ReadAction\",\"target\":[\"https:\/\/suomenkuvalehti.fi\/tarinoitatieteesta\/olisiko-neandertalilaisesta-taiteilijaksi\/\"]}]},{\"@type\":\"BreadcrumbList\",\"@id\":\"https:\/\/suomenkuvalehti.fi\/tarinoitatieteesta\/olisiko-neandertalilaisesta-taiteilijaksi\/#breadcrumb\",\"itemListElement\":[{\"@type\":\"ListItem\",\"position\":1,\"name\":\"Home\",\"item\":\"https:\/\/suomenkuvalehti.fi\/tarinoitatieteesta\/\"},{\"@type\":\"ListItem\",\"position\":2,\"name\":\"Olisiko neandertalilaisesta taiteilijaksi?\"}]},{\"@type\":\"WebSite\",\"@id\":\"https:\/\/suomenkuvalehti.fi\/tarinoitatieteesta\/#website\",\"url\":\"https:\/\/suomenkuvalehti.fi\/tarinoitatieteesta\/\",\"name\":\"Tarinoita tieteest\u00e4\",\"description\":\"Biologi Tiina Raevaara tutkailee tieteen maailmaa kaunokirjailijan aivoin.\",\"potentialAction\":[{\"@type\":\"SearchAction\",\"target\":{\"@type\":\"EntryPoint\",\"urlTemplate\":\"https:\/\/suomenkuvalehti.fi\/haku\/?q={search_term_string}\"},\"query-input\":{\"@type\":\"PropertyValueSpecification\",\"valueRequired\":true,\"valueName\":\"search_term_string\"}}],\"inLanguage\":\"fi\"},{\"@type\":\"Person\",\"@id\":\"https:\/\/suomenkuvalehti.fi\/tarinoitatieteesta\/#\/schema\/person\/bb9c6caa48b3f9394f20b9d28415bca6\",\"name\":\"Tiina Raevaara\",\"image\":{\"@type\":\"ImageObject\",\"inLanguage\":\"fi\",\"@id\":\"https:\/\/suomenkuvalehti.fi\/tarinoitatieteesta\/#\/schema\/person\/image\/\",\"url\":\"https:\/\/suomenkuvalehti.fi\/tarinoitatieteesta\/wp-content\/uploads\/sites\/13\/2022\/04\/tiina_raevaara-150x150.jpg\",\"contentUrl\":\"https:\/\/suomenkuvalehti.fi\/tarinoitatieteesta\/wp-content\/uploads\/sites\/13\/2022\/04\/tiina_raevaara-150x150.jpg\",\"caption\":\"Tiina Raevaara\"},\"description\":\"Kirjoittaja Tiina Raevaara on filosofian tohtori ja kirjailija.\",\"sameAs\":[\"https:\/\/www.facebook.com\/pages\/Tiina-Raevaara-Tarinoita-tieteest\/280663078640821?fref=ts\",\"https:\/\/x.com\/https:\/\/twitter.com\/raevaara\"]}]}<\/script>\n<!-- \/ Yoast SEO plugin. -->","yoast_head_json":{"title":"Olisiko neandertalilaisesta taiteilijaksi? - Tarinoita tieteest\u00e4","robots":{"index":"index","follow":"follow","max-snippet":"max-snippet:-1","max-image-preview":"max-image-preview:large","max-video-preview":"max-video-preview:-1"},"canonical":"https:\/\/suomenkuvalehti.fi\/tarinoitatieteesta\/olisiko-neandertalilaisesta-taiteilijaksi\/","og_locale":"fi_FI","og_type":"article","og_title":"Olisiko neandertalilaisesta taiteilijaksi? - Tarinoita tieteest\u00e4","og_description":"Espanjalaisen El Castillo -luolan sein\u00e4t ovat t\u00e4ynn\u00e4 ihmisen varhaista taidetta: muinaiset ihmiset ovat painaneet k\u00e4tens\u00e4 kiveen ja v\u00e4rj\u00e4nneet niiden \u00e4\u00e4riviivat n\u00e4kyviin. Samanlaisia k\u00e4denkuvia on my\u00f6s esimerkiksi kuulussa Chauvet’n luolassa Etel\u00e4-Ranskassa. Eurooppalais…","og_url":"https:\/\/suomenkuvalehti.fi\/tarinoitatieteesta\/olisiko-neandertalilaisesta-taiteilijaksi\/","og_site_name":"Tarinoita tieteest\u00e4","article_author":"https:\/\/www.facebook.com\/pages\/Tiina-Raevaara-Tarinoita-tieteest\/280663078640821?fref=ts","article_published_time":"2012-06-22T03:36:05+00:00","og_image":[{"width":2560,"height":1707,"url":"https:\/\/suomenkuvalehti.fi\/tarinoitatieteesta\/wp-content\/uploads\/sites\/13\/2022\/04\/tiina_raevaara-scaled.jpg","type":"image\/jpeg"}],"author":"Tiina Raevaara","twitter_card":"summary_large_image","twitter_creator":"@https:\/\/twitter.com\/raevaara","twitter_misc":{"Written by":"Tiina Raevaara","Est. reading time":"3 minuuttia"},"schema":{"@context":"https:\/\/schema.org","@graph":[{"@type":"WebPage","@id":"https:\/\/suomenkuvalehti.fi\/tarinoitatieteesta\/olisiko-neandertalilaisesta-taiteilijaksi\/","url":"https:\/\/suomenkuvalehti.fi\/tarinoitatieteesta\/olisiko-neandertalilaisesta-taiteilijaksi\/","name":"Olisiko neandertalilaisesta taiteilijaksi? - Tarinoita tieteest\u00e4","isPartOf":{"@id":"https:\/\/suomenkuvalehti.fi\/tarinoitatieteesta\/#website"},"datePublished":"2012-06-22T03:36:05+00:00","author":{"@id":"https:\/\/suomenkuvalehti.fi\/tarinoitatieteesta\/#\/schema\/person\/bb9c6caa48b3f9394f20b9d28415bca6"},"breadcrumb":{"@id":"https:\/\/suomenkuvalehti.fi\/tarinoitatieteesta\/olisiko-neandertalilaisesta-taiteilijaksi\/#breadcrumb"},"inLanguage":"fi","potentialAction":[{"@type":"ReadAction","target":["https:\/\/suomenkuvalehti.fi\/tarinoitatieteesta\/olisiko-neandertalilaisesta-taiteilijaksi\/"]}]},{"@type":"BreadcrumbList","@id":"https:\/\/suomenkuvalehti.fi\/tarinoitatieteesta\/olisiko-neandertalilaisesta-taiteilijaksi\/#breadcrumb","itemListElement":[{"@type":"ListItem","position":1,"name":"Home","item":"https:\/\/suomenkuvalehti.fi\/tarinoitatieteesta\/"},{"@type":"ListItem","position":2,"name":"Olisiko neandertalilaisesta taiteilijaksi?"}]},{"@type":"WebSite","@id":"https:\/\/suomenkuvalehti.fi\/tarinoitatieteesta\/#website","url":"https:\/\/suomenkuvalehti.fi\/tarinoitatieteesta\/","name":"Tarinoita tieteest\u00e4","description":"Biologi Tiina Raevaara tutkailee tieteen maailmaa kaunokirjailijan aivoin.","potentialAction":[{"@type":"SearchAction","target":{"@type":"EntryPoint","urlTemplate":"https:\/\/suomenkuvalehti.fi\/haku\/?q={search_term_string}"},"query-input":{"@type":"PropertyValueSpecification","valueRequired":true,"valueName":"search_term_string"}}],"inLanguage":"fi"},{"@type":"Person","@id":"https:\/\/suomenkuvalehti.fi\/tarinoitatieteesta\/#\/schema\/person\/bb9c6caa48b3f9394f20b9d28415bca6","name":"Tiina Raevaara","image":{"@type":"ImageObject","inLanguage":"fi","@id":"https:\/\/suomenkuvalehti.fi\/tarinoitatieteesta\/#\/schema\/person\/image\/","url":"https:\/\/suomenkuvalehti.fi\/tarinoitatieteesta\/wp-content\/uploads\/sites\/13\/2022\/04\/tiina_raevaara-150x150.jpg","contentUrl":"https:\/\/suomenkuvalehti.fi\/tarinoitatieteesta\/wp-content\/uploads\/sites\/13\/2022\/04\/tiina_raevaara-150x150.jpg","caption":"Tiina Raevaara"},"description":"Kirjoittaja Tiina Raevaara on filosofian tohtori ja kirjailija.","sameAs":["https:\/\/www.facebook.com\/pages\/Tiina-Raevaara-Tarinoita-tieteest\/280663078640821?fref=ts","https:\/\/x.com\/https:\/\/twitter.com\/raevaara"]}]}},"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/suomenkuvalehti.fi\/tarinoitatieteesta\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/180","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/suomenkuvalehti.fi\/tarinoitatieteesta\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/suomenkuvalehti.fi\/tarinoitatieteesta\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/suomenkuvalehti.fi\/tarinoitatieteesta\/wp-json\/wp\/v2\/users\/146"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/suomenkuvalehti.fi\/tarinoitatieteesta\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=180"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/suomenkuvalehti.fi\/tarinoitatieteesta\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/180\/revisions"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/suomenkuvalehti.fi\/tarinoitatieteesta\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=180"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/suomenkuvalehti.fi\/tarinoitatieteesta\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=180"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/suomenkuvalehti.fi\/tarinoitatieteesta\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=180"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}