{"id":1579,"date":"2018-08-14T14:44:34","date_gmt":"2018-08-14T11:44:34","guid":{"rendered":"https:\/\/suomenkuvalehti.fi\/tarinoitatieteesta\/?p=1579"},"modified":"2018-08-14T14:44:34","modified_gmt":"2018-08-14T11:44:34","slug":"terveisia-ilmastonmuutokselta-osa-1-tromssan-yliopistomuseon-saamelaisnayttely","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/suomenkuvalehti.fi\/tarinoitatieteesta\/terveisia-ilmastonmuutokselta-osa-1-tromssan-yliopistomuseon-saamelaisnayttely\/","title":{"rendered":"Terveisi\u00e4 ilmastonmuutokselta, osa 1: Tromssan yliopistomuseon saamelaisn\u00e4yttely"},"content":{"rendered":"\n

Terveisi\u00e4 pohjoisesta! Vietin viime viikolla ensin pari p\u00e4iv\u00e4\u00e4 Tromssassa ja sitten loppuviikon Huippuvuorilla. Sit\u00e4 pohjoisemmaksi en taida koskaan p\u00e4\u00e4st\u00e4. <\/span><\/p>\n\n\n\n

Arktis on merkillinen paikka. Pohjoisen napapiirin rajaama alue tuntuu kartasta katsoen syrj\u00e4seudulta. Tavallista karttaa katsomalla on vaikea edes hahmottaa pohjoisten alueiden sijaintia toisiinsa n\u00e4hden. Kaksiulotteisessa kartassa Arktis ei todellakaan ole keskipiste: se on reunaa, kolmen eri mantereen syrj\u00e4ist\u00e4 raja-aluetta. Joutomaata.<\/span><\/p>\n\n\n\n

Todellisuus on toinen. Arktis on keskeinen alue monella tapaa. Se on keskeinen ilmastonmuutoksen kannalta: ilmaston l\u00e4mpi\u00e4minen n\u00e4kyy erityisen hyvin juuri maapallon kylmimmill\u00e4 alueilla. Muutoksen etenemist\u00e4 voi yritt\u00e4\u00e4 seurata esimerkiksi j\u00e4\u00e4peitteen ominaisuuksia, eli\u00f6kantojen muutoksia tai merivirtoja mittaamalla. <\/span><\/p>\n\n\n\n

Arktis on my\u00f6s maailmanpolitiikan kuumia alueita. K\u00e4ytt\u00e4m\u00e4tt\u00f6mi\u00e4 luonnonvaroja riitt\u00e4\u00e4, ja ilmaston l\u00e4mpeneminen helpottaisi niiden hy\u00f6dynt\u00e4mist\u00e4, joten kiinnostuneita tahoja riitt\u00e4\u00e4.<\/span><\/p>\n\n\n\n

Arktiksella el\u00e4\u00e4 useita alkuper\u00e4iskansoja, joiden oikeudesta p\u00e4\u00e4tt\u00e4\u00e4 asuinalueidensa k\u00e4yt\u00f6st\u00e4 ja toteuttaa perinteisi\u00e4 el\u00e4m\u00e4ntapojaan keskustellaan jokaisella Arktiksen mantereella. <\/span><\/p>\n\n\n\n

Alueen alkuper\u00e4iskansoja ovat Arktisen keskuksen<\/a> mukaan ainakin saamelaiset, Ven\u00e4j\u00e4ll\u00e4 nenetsit, hantit, evenkit ja tsuktsit, Alaskassa aleutit, jupikit ja inuiitit (I\u00f1upiat), Kanadassa inuiitit (Inuvialuit) ja Gr\u00f6nlannissa inuiitit (Kalaallit). <\/span><\/p>\n\n\n\n

Tromssassa opintomatkaryhm\u00e4mme tapasi Tromssan yliopistomuseon tutkijan Jukka Nyyss\u00f6sen<\/strong>, joka kertoi meille pohjoismaisesta saamentutkimuksesta. <\/span><\/p>\n\n\n\n

Alkuun saamentutkimus oli kaikkea muuta kuin akateemisesti motivoitua. 1700-luvulla pohjoiseen kurottavat kuningaskunnat kilpailivat p\u00e4\u00e4syst\u00e4 j\u00e4\u00e4merelle, ja esimerkiksi tietoa saamelaisten asutuksesta k\u00e4ytettin oikeuttamaan omia aluevaatimuksia.<\/span><\/p>\n\n\n\n

Varsinainen akateeminen tutkimus j\u00e4rjest\u00e4ytyi 1800-luvun kuluessa; silloin puhuttiin lappologisesta tutkimuksesta. Sill\u00e4 oli usein kansallisromanttinen motivaatio, ja tutkimuksella rakennettiin omaa kansallista identiteetti\u00e4 suhteessa heikommaksi koettuun kulttuuriin ja rotuun. Vallalla oli my\u00f6s er\u00e4\u00e4nlainen halu pelastaa: tutkijat halusivat kartoittaa kulttuuria, jonka katsoivat olevan katoamassa. <\/span><\/p>\n\n\n\n

Tutkijat eiv\u00e4t olleet itse koskaan saamelaisia. He katsoivat tutkimuskohdettaan hyvin ulkopuolisina ja asemoivat itsens\u00e4 reippaasti my\u00f6s kohteensa yl\u00e4puolelle. <\/span><\/p>\n\n\n\n

1900-luvun puolella saamelaistutkimuksella alkoi n\u00e4ky\u00e4 sosiaalievolutionistisia ja rotututkimuksellisia piirteit\u00e4. Tutkimukseen alkoi sis\u00e4lty\u00e4 kallonmittauksia ja hautarauhan rikkomista. Ruotsissa l\u00e4\u00e4k\u00e4ri Herman Lundborg<\/strong> v\u00e4itti rotujen sekoittumisen olevan ”germaanista rotua” oleville ruotsalaisille uhka. Suomessa keskustelu ei ollut kokonaisuudessaan niin aggressiivista kuin Ruotsissa ja Norjassa. Rotu-intoilijoita riitti silti meill\u00e4kin. <\/span>\n<\/span>\n<\/span>Ruotsalaista rotuoppia ja kansalliskiihkoilua on erinomaisesti esitellyt Tapio Tamminen<\/strong> teoksessaan Kansankodin pime\u00e4mpi puoli <\/em>(Atena). Kirja voitti Tieto-Finlandian vuonna 2015.<\/span><\/p>\n\n\n\n

Toisen maailmansodan j\u00e4lkeen ja erityisesti 1960-luvulla alkoi tapahtua etnologista her\u00e4\u00e4mist\u00e4. Alkuper\u00e4iskansojen omaa kulttuuria ei en\u00e4\u00e4 n\u00e4hty heikkoutta edist\u00e4v\u00e4n\u00e4 vaan pikemminkin s\u00e4ilymisen avaimena. Koulutustaso nousi saamelaisten keskuudessa, ja entist\u00e4 useampi alkoi olla yhteiskunnallisesti aktiivinen. <\/span><\/p>\n\n\n\n

Sorto ja valtakulttuurin pakottaminen jatkuivat silti edelleen. Kaikkein pisimp\u00e4\u00e4n pakkoassimilaatio oli voimissaan Norjassa. <\/span><\/p>\n\n\n\n

Rotututkimus onneksi hiipui ja tilalle ilmestyi esimerkiksi populaatiogeneettisi\u00e4 l\u00e4hestymistapoja. Lappologia muuttui saamentutkimukseksi. Saamelaiset ottivat ja saivat suuremman roolin itse\u00e4\u00e4n koskevissa asioissa – my\u00f6s tutkimuksessa. Liian hidasta eteneminen on toki ollut monella saralla.<\/span><\/p>\n\n\n\n

Tromssan yliopistomuseon kaksi saamelaisn\u00e4yttely\u00e4 kuvasivat hyvin ”saamelaisparadigman” muutosta paitsi sis\u00e4ll\u00f6lt\u00e4\u00e4n, my\u00f6s toteutukseltaan. Vanhemmassa n\u00e4yttelyss\u00e4<\/a> saamelaisia katsottiin ulkopuolelta, er\u00e4\u00e4nlaisena j\u00e4hmettyneen\u00e4 ja yhten\u00e4isen\u00e4 esinekulttuurina. Uudessa n\u00e4yttelyss\u00e4<\/a> saamelaiset esitettiin paljon aktiivisempina ja moninaisempina toimijoina.<\/span><\/p>\n\n\n\n

Miten Tromssan yliopistomuseo ja saamelaistutkimus liittyv\u00e4t ilmastonmuutokseen tai toiseen t\u00e4rke\u00e4\u00e4n ymp\u00e4rist\u00f6ongelmaan, monimuotoisuuden katoon? <\/span><\/p>\n\n\n\n

Eritt\u00e4in oleellisesti, ja vaikkapa n\u00e4in: alkuper\u00e4iskansojen kulttuuri on toisinaan ristiriidassa luonnonsuojelullisten seikkojen kanssa. <\/span><\/p>\n\n\n\n

Norjassa (jossa poronhoito on lain mukaan vain saamelaisten oikeus) on k\u00e4yty kiistoja esimerkiksi tuulivoiman sijoittamisesta poronhoitoalueelle. <\/span><\/p>\n\n\n\n

Suomessa poronhoito ja suurpetojen suojelu ovat konfliktissa kesken\u00e4\u00e4n. Susia ei poronhoitoalueelle k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 p\u00e4\u00e4stet\u00e4. My\u00f6s ahman mets\u00e4stykseen on nyt my\u00f6nnetty poikkeuslupia poronhoitoalueelle.<\/span><\/p>\n\n\n\n

Kansainv\u00e4lisen valaanpyyntikiellon ulkopuolelle on j\u00e4tetty alkuper\u00e4iskansat, ja valaanpyynti\u00e4 harjoittavat Arktiksen alkuper\u00e4iskansoista ainakin inuiitit. <\/span><\/p>\n\n\n\n

Toisaalta alkuper\u00e4iskansojen kulttuuriin liittyy valtavasti luonnonsuojelua hy\u00f6dynt\u00e4vi\u00e4 elementtej\u00e4. Ymp\u00e4rist\u00f6\u00e4 koskeva perinnetieto voi olla valtavan t\u00e4rke\u00e4\u00e4, kun tarkastellaan vaikkapa eli\u00f6kantojen pitk\u00e4aikaista kehityst\u00e4. Maan rauhoittaminen poronhoitoa varten suojelisi sit\u00e4 kaivosteollisuudelta ja mets\u00e4nhakkuilta. (Ja lis\u00e4ksi on erityisen oleellista ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4, ett\u00e4 kaikkein eniten ristiriidassa ymp\u00e4rist\u00f6nsuojelun kanssa on oma valtakulttuurimme.)<\/span><\/p>\n\n\n\n

Ilmastonmuutosta ja luonnon muuttumista ei voi tarkastella pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n luonnontieteiden tai teknisten ratkaisujen kautta. Niiden ohella tarvitaan aivan yht\u00e4 hyvin my\u00f6s humanistista ja yhteiskunnallista tutkimusta. <\/span><\/p>\n\n\n\n

Miten alkuper\u00e4iskansojen kulttuuri turvataan muuttuvassa ymp\u00e4rist\u00f6ss\u00e4? Miten selvitet\u00e4\u00e4n ristiriidat, joita alkuper\u00e4iskulttuurien ja ymp\u00e4rist\u00f6nsuojelun v\u00e4lill\u00e4 saattaa olla? Kuinka perinnetietoa hy\u00f6dynnet\u00e4\u00e4n ymp\u00e4rist\u00f6ongelmien vastaisessa taistelussa? <\/span><\/p>\n\n\n\n

N\u00e4m\u00e4 kaikki ovat oleellisia kysymyksi\u00e4 Arktiksella, maailman keskipisteess\u00e4<\/span><\/p>\n\n\n\n

*<\/span><\/p>\n\n\n\n

Suomi on parhaillaan Arktisen neuvoston puheenjohtajamaa<\/a>, kausi kest\u00e4\u00e4 kaksi vuotta. Arktisia asioita kannattaa seurata Lapin yliopiston Arktisen keskuksen kautta, sen sivut l\u00f6ytyv\u00e4t t\u00e4st\u00e4 linkist\u00e4<\/a>.<\/span><\/p>\n\n\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Terveisi\u00e4 pohjoisesta! Vietin viime viikolla ensin pari p\u00e4iv\u00e4\u00e4 Tromssassa ja sitten loppuviikon Huippuvuorilla. Sit\u00e4 pohjoisemmaksi en taida koskaan p\u00e4\u00e4st\u00e4. Arktis on merkillinen paikka. Pohjoisen napapiirin rajaama alue tuntuu kartasta
\nkatsoen…<\/p>\n","protected":false},"author":146,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"asauth_required_access_level":3,"asauth_cansharepaid":"true","om_header_attributes":[],"footnotes":"","om_featured_image_focal_point":[],"om_primary_tag":0,"om_contributors":[],"om_co_authors":[],"beyondwords_generate_audio":"","beyondwords_project_id":"","beyondwords_content_id":"","beyondwords_preview_token":"","beyondwords_player_content":"","beyondwords_player_style":"","beyondwords_language_code":"","beyondwords_language_id":"","beyondwords_title_voice_id":"","beyondwords_body_voice_id":"","beyondwords_summary_voice_id":"","beyondwords_error_message":"","beyondwords_disabled":"","beyondwords_delete_content":"","beyondwords_podcast_id":"","beyondwords_hash":"","publish_post_to_speechkit":"","speechkit_hash":"","speechkit_generate_audio":"","speechkit_project_id":"","speechkit_podcast_id":"","speechkit_error_message":"","speechkit_disabled":"","speechkit_access_key":"","speechkit_error":"","speechkit_info":"","speechkit_response":"","speechkit_retries":"","speechkit_status":"","speechkit_updated_at":"","_speechkit_link":"","_speechkit_text":""},"categories":[1],"tags":[1376,1805,1806,1811,1809,43,1391,141,1807,1564,1810,1375,1812,1808,788],"class_list":["post-1579","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-tarinoita-tieteesta","tag-alkuperaiskansat","tag-arktinen-alue","tag-arktis","tag-etnologia","tag-huippuvuoret","tag-ilmastonmuutos","tag-luonnon-monimuotoisuus","tag-luonnonsuojelu","tag-pohjoinen-napapiiri","tag-rotuoppi","tag-saame","tag-saamelaiset","tag-tieto-finlandia","tag-tromssa","tag-ymparistonsuojelu"],"om_views":null,"acf":{"tuuma_off":false,"tuuma_kysymys":"","tuuma_vastaus":""},"asauth":{"required_access_level":1,"share_token":"","is_paid":false},"yoast_head":"\nTerveisi\u00e4 ilmastonmuutokselta, osa 1: Tromssan yliopistomuseon saamelaisn\u00e4yttely - Tarinoita tieteest\u00e4<\/title>\n<meta name=\"description\" content=\"Ilmastonmuutos on paljon muutakin kuin luonnontiedett\u00e4. Tarvitsemme esimerkiksi alkuper\u00e4iskansoja koskevaa tutkimusta, sill\u00e4 ilmastonmuutos osuu varsin rankasti erityisesti Arktiksen alkuper\u00e4iskansoihin.\" \/>\n<meta name=\"robots\" content=\"index, follow, max-snippet:-1, max-image-preview:large, max-video-preview:-1\" \/>\n<link rel=\"canonical\" href=\"https:\/\/suomenkuvalehti.fi\/tarinoitatieteesta\/terveisia-ilmastonmuutokselta-osa-1-tromssan-yliopistomuseon-saamelaisnayttely\/\" \/>\n<meta property=\"og:locale\" content=\"fi_FI\" \/>\n<meta property=\"og:type\" content=\"article\" \/>\n<meta property=\"og:title\" content=\"Terveisi\u00e4 ilmastonmuutokselta, osa 1: Tromssan yliopistomuseon saamelaisn\u00e4yttely - Tarinoita tieteest\u00e4\" \/>\n<meta property=\"og:description\" content=\"Ilmastonmuutos on paljon muutakin kuin luonnontiedett\u00e4. Tarvitsemme esimerkiksi alkuper\u00e4iskansoja koskevaa tutkimusta, sill\u00e4 ilmastonmuutos osuu varsin rankasti erityisesti Arktiksen alkuper\u00e4iskansoihin.\" \/>\n<meta property=\"og:url\" content=\"https:\/\/suomenkuvalehti.fi\/tarinoitatieteesta\/terveisia-ilmastonmuutokselta-osa-1-tromssan-yliopistomuseon-saamelaisnayttely\/\" \/>\n<meta property=\"og:site_name\" content=\"Tarinoita tieteest\u00e4\" \/>\n<meta property=\"article:author\" content=\"https:\/\/www.facebook.com\/pages\/Tiina-Raevaara-Tarinoita-tieteest\/280663078640821?fref=ts\" \/>\n<meta property=\"article:published_time\" content=\"2018-08-14T11:44:34+00:00\" \/>\n<meta property=\"og:image\" content=\"https:\/\/suomenkuvalehti.fi\/tarinoitatieteesta\/wp-content\/uploads\/sites\/13\/2022\/04\/tiina_raevaara-scaled.jpg\" \/>\n\t<meta property=\"og:image:width\" content=\"2560\" \/>\n\t<meta property=\"og:image:height\" content=\"1707\" \/>\n\t<meta property=\"og:image:type\" content=\"image\/jpeg\" \/>\n<meta name=\"author\" content=\"Tiina Raevaara\" \/>\n<meta name=\"twitter:card\" content=\"summary_large_image\" \/>\n<meta name=\"twitter:creator\" content=\"@https:\/\/twitter.com\/raevaara\" \/>\n<meta name=\"twitter:label1\" content=\"Written by\" \/>\n\t<meta name=\"twitter:data1\" content=\"Tiina Raevaara\" \/>\n\t<meta name=\"twitter:label2\" content=\"Est. reading time\" \/>\n\t<meta name=\"twitter:data2\" content=\"4 minuuttia\" \/>\n<script type=\"application\/ld+json\" class=\"yoast-schema-graph\">{\"@context\":\"https:\/\/schema.org\",\"@graph\":[{\"@type\":\"WebPage\",\"@id\":\"https:\/\/suomenkuvalehti.fi\/tarinoitatieteesta\/terveisia-ilmastonmuutokselta-osa-1-tromssan-yliopistomuseon-saamelaisnayttely\/\",\"url\":\"https:\/\/suomenkuvalehti.fi\/tarinoitatieteesta\/terveisia-ilmastonmuutokselta-osa-1-tromssan-yliopistomuseon-saamelaisnayttely\/\",\"name\":\"Terveisi\u00e4 ilmastonmuutokselta, osa 1: Tromssan yliopistomuseon saamelaisn\u00e4yttely - Tarinoita tieteest\u00e4\",\"isPartOf\":{\"@id\":\"https:\/\/suomenkuvalehti.fi\/tarinoitatieteesta\/#website\"},\"datePublished\":\"2018-08-14T11:44:34+00:00\",\"author\":{\"@id\":\"https:\/\/suomenkuvalehti.fi\/tarinoitatieteesta\/#\/schema\/person\/bb9c6caa48b3f9394f20b9d28415bca6\"},\"description\":\"Ilmastonmuutos on paljon muutakin kuin luonnontiedett\u00e4. Tarvitsemme esimerkiksi alkuper\u00e4iskansoja koskevaa tutkimusta, sill\u00e4 ilmastonmuutos osuu varsin rankasti erityisesti Arktiksen alkuper\u00e4iskansoihin.\",\"breadcrumb\":{\"@id\":\"https:\/\/suomenkuvalehti.fi\/tarinoitatieteesta\/terveisia-ilmastonmuutokselta-osa-1-tromssan-yliopistomuseon-saamelaisnayttely\/#breadcrumb\"},\"inLanguage\":\"fi\",\"potentialAction\":[{\"@type\":\"ReadAction\",\"target\":[\"https:\/\/suomenkuvalehti.fi\/tarinoitatieteesta\/terveisia-ilmastonmuutokselta-osa-1-tromssan-yliopistomuseon-saamelaisnayttely\/\"]}]},{\"@type\":\"BreadcrumbList\",\"@id\":\"https:\/\/suomenkuvalehti.fi\/tarinoitatieteesta\/terveisia-ilmastonmuutokselta-osa-1-tromssan-yliopistomuseon-saamelaisnayttely\/#breadcrumb\",\"itemListElement\":[{\"@type\":\"ListItem\",\"position\":1,\"name\":\"Home\",\"item\":\"https:\/\/suomenkuvalehti.fi\/tarinoitatieteesta\/\"},{\"@type\":\"ListItem\",\"position\":2,\"name\":\"Terveisi\u00e4 ilmastonmuutokselta, osa 1: Tromssan yliopistomuseon saamelaisn\u00e4yttely\"}]},{\"@type\":\"WebSite\",\"@id\":\"https:\/\/suomenkuvalehti.fi\/tarinoitatieteesta\/#website\",\"url\":\"https:\/\/suomenkuvalehti.fi\/tarinoitatieteesta\/\",\"name\":\"Tarinoita tieteest\u00e4\",\"description\":\"Biologi Tiina Raevaara tutkailee tieteen maailmaa kaunokirjailijan aivoin.\",\"potentialAction\":[{\"@type\":\"SearchAction\",\"target\":{\"@type\":\"EntryPoint\",\"urlTemplate\":\"https:\/\/suomenkuvalehti.fi\/haku\/?q={search_term_string}\"},\"query-input\":{\"@type\":\"PropertyValueSpecification\",\"valueRequired\":true,\"valueName\":\"search_term_string\"}}],\"inLanguage\":\"fi\"},{\"@type\":\"Person\",\"@id\":\"https:\/\/suomenkuvalehti.fi\/tarinoitatieteesta\/#\/schema\/person\/bb9c6caa48b3f9394f20b9d28415bca6\",\"name\":\"Tiina Raevaara\",\"image\":{\"@type\":\"ImageObject\",\"inLanguage\":\"fi\",\"@id\":\"https:\/\/suomenkuvalehti.fi\/tarinoitatieteesta\/#\/schema\/person\/image\/\",\"url\":\"https:\/\/suomenkuvalehti.fi\/tarinoitatieteesta\/wp-content\/uploads\/sites\/13\/2022\/04\/tiina_raevaara-150x150.jpg\",\"contentUrl\":\"https:\/\/suomenkuvalehti.fi\/tarinoitatieteesta\/wp-content\/uploads\/sites\/13\/2022\/04\/tiina_raevaara-150x150.jpg\",\"caption\":\"Tiina Raevaara\"},\"description\":\"Kirjoittaja Tiina Raevaara on filosofian tohtori ja kirjailija.\",\"sameAs\":[\"https:\/\/www.facebook.com\/pages\/Tiina-Raevaara-Tarinoita-tieteest\/280663078640821?fref=ts\",\"https:\/\/x.com\/https:\/\/twitter.com\/raevaara\"]}]}<\/script>\n<!-- \/ Yoast SEO plugin. -->","yoast_head_json":{"title":"Terveisi\u00e4 ilmastonmuutokselta, osa 1: Tromssan yliopistomuseon saamelaisn\u00e4yttely - Tarinoita tieteest\u00e4","description":"Ilmastonmuutos on paljon muutakin kuin luonnontiedett\u00e4. Tarvitsemme esimerkiksi alkuper\u00e4iskansoja koskevaa tutkimusta, sill\u00e4 ilmastonmuutos osuu varsin rankasti erityisesti Arktiksen alkuper\u00e4iskansoihin.","robots":{"index":"index","follow":"follow","max-snippet":"max-snippet:-1","max-image-preview":"max-image-preview:large","max-video-preview":"max-video-preview:-1"},"canonical":"https:\/\/suomenkuvalehti.fi\/tarinoitatieteesta\/terveisia-ilmastonmuutokselta-osa-1-tromssan-yliopistomuseon-saamelaisnayttely\/","og_locale":"fi_FI","og_type":"article","og_title":"Terveisi\u00e4 ilmastonmuutokselta, osa 1: Tromssan yliopistomuseon saamelaisn\u00e4yttely - Tarinoita tieteest\u00e4","og_description":"Ilmastonmuutos on paljon muutakin kuin luonnontiedett\u00e4. Tarvitsemme esimerkiksi alkuper\u00e4iskansoja koskevaa tutkimusta, sill\u00e4 ilmastonmuutos osuu varsin rankasti erityisesti Arktiksen alkuper\u00e4iskansoihin.","og_url":"https:\/\/suomenkuvalehti.fi\/tarinoitatieteesta\/terveisia-ilmastonmuutokselta-osa-1-tromssan-yliopistomuseon-saamelaisnayttely\/","og_site_name":"Tarinoita tieteest\u00e4","article_author":"https:\/\/www.facebook.com\/pages\/Tiina-Raevaara-Tarinoita-tieteest\/280663078640821?fref=ts","article_published_time":"2018-08-14T11:44:34+00:00","og_image":[{"width":2560,"height":1707,"url":"https:\/\/suomenkuvalehti.fi\/tarinoitatieteesta\/wp-content\/uploads\/sites\/13\/2022\/04\/tiina_raevaara-scaled.jpg","type":"image\/jpeg"}],"author":"Tiina Raevaara","twitter_card":"summary_large_image","twitter_creator":"@https:\/\/twitter.com\/raevaara","twitter_misc":{"Written by":"Tiina Raevaara","Est. reading time":"4 minuuttia"},"schema":{"@context":"https:\/\/schema.org","@graph":[{"@type":"WebPage","@id":"https:\/\/suomenkuvalehti.fi\/tarinoitatieteesta\/terveisia-ilmastonmuutokselta-osa-1-tromssan-yliopistomuseon-saamelaisnayttely\/","url":"https:\/\/suomenkuvalehti.fi\/tarinoitatieteesta\/terveisia-ilmastonmuutokselta-osa-1-tromssan-yliopistomuseon-saamelaisnayttely\/","name":"Terveisi\u00e4 ilmastonmuutokselta, osa 1: Tromssan yliopistomuseon saamelaisn\u00e4yttely - Tarinoita tieteest\u00e4","isPartOf":{"@id":"https:\/\/suomenkuvalehti.fi\/tarinoitatieteesta\/#website"},"datePublished":"2018-08-14T11:44:34+00:00","author":{"@id":"https:\/\/suomenkuvalehti.fi\/tarinoitatieteesta\/#\/schema\/person\/bb9c6caa48b3f9394f20b9d28415bca6"},"description":"Ilmastonmuutos on paljon muutakin kuin luonnontiedett\u00e4. Tarvitsemme esimerkiksi alkuper\u00e4iskansoja koskevaa tutkimusta, sill\u00e4 ilmastonmuutos osuu varsin rankasti erityisesti Arktiksen alkuper\u00e4iskansoihin.","breadcrumb":{"@id":"https:\/\/suomenkuvalehti.fi\/tarinoitatieteesta\/terveisia-ilmastonmuutokselta-osa-1-tromssan-yliopistomuseon-saamelaisnayttely\/#breadcrumb"},"inLanguage":"fi","potentialAction":[{"@type":"ReadAction","target":["https:\/\/suomenkuvalehti.fi\/tarinoitatieteesta\/terveisia-ilmastonmuutokselta-osa-1-tromssan-yliopistomuseon-saamelaisnayttely\/"]}]},{"@type":"BreadcrumbList","@id":"https:\/\/suomenkuvalehti.fi\/tarinoitatieteesta\/terveisia-ilmastonmuutokselta-osa-1-tromssan-yliopistomuseon-saamelaisnayttely\/#breadcrumb","itemListElement":[{"@type":"ListItem","position":1,"name":"Home","item":"https:\/\/suomenkuvalehti.fi\/tarinoitatieteesta\/"},{"@type":"ListItem","position":2,"name":"Terveisi\u00e4 ilmastonmuutokselta, osa 1: Tromssan yliopistomuseon saamelaisn\u00e4yttely"}]},{"@type":"WebSite","@id":"https:\/\/suomenkuvalehti.fi\/tarinoitatieteesta\/#website","url":"https:\/\/suomenkuvalehti.fi\/tarinoitatieteesta\/","name":"Tarinoita tieteest\u00e4","description":"Biologi Tiina Raevaara tutkailee tieteen maailmaa kaunokirjailijan aivoin.","potentialAction":[{"@type":"SearchAction","target":{"@type":"EntryPoint","urlTemplate":"https:\/\/suomenkuvalehti.fi\/haku\/?q={search_term_string}"},"query-input":{"@type":"PropertyValueSpecification","valueRequired":true,"valueName":"search_term_string"}}],"inLanguage":"fi"},{"@type":"Person","@id":"https:\/\/suomenkuvalehti.fi\/tarinoitatieteesta\/#\/schema\/person\/bb9c6caa48b3f9394f20b9d28415bca6","name":"Tiina Raevaara","image":{"@type":"ImageObject","inLanguage":"fi","@id":"https:\/\/suomenkuvalehti.fi\/tarinoitatieteesta\/#\/schema\/person\/image\/","url":"https:\/\/suomenkuvalehti.fi\/tarinoitatieteesta\/wp-content\/uploads\/sites\/13\/2022\/04\/tiina_raevaara-150x150.jpg","contentUrl":"https:\/\/suomenkuvalehti.fi\/tarinoitatieteesta\/wp-content\/uploads\/sites\/13\/2022\/04\/tiina_raevaara-150x150.jpg","caption":"Tiina Raevaara"},"description":"Kirjoittaja Tiina Raevaara on filosofian tohtori ja kirjailija.","sameAs":["https:\/\/www.facebook.com\/pages\/Tiina-Raevaara-Tarinoita-tieteest\/280663078640821?fref=ts","https:\/\/x.com\/https:\/\/twitter.com\/raevaara"]}]}},"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/suomenkuvalehti.fi\/tarinoitatieteesta\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1579","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/suomenkuvalehti.fi\/tarinoitatieteesta\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/suomenkuvalehti.fi\/tarinoitatieteesta\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/suomenkuvalehti.fi\/tarinoitatieteesta\/wp-json\/wp\/v2\/users\/146"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/suomenkuvalehti.fi\/tarinoitatieteesta\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=1579"}],"version-history":[{"count":3,"href":"https:\/\/suomenkuvalehti.fi\/tarinoitatieteesta\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1579\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":1582,"href":"https:\/\/suomenkuvalehti.fi\/tarinoitatieteesta\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1579\/revisions\/1582"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/suomenkuvalehti.fi\/tarinoitatieteesta\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=1579"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/suomenkuvalehti.fi\/tarinoitatieteesta\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=1579"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/suomenkuvalehti.fi\/tarinoitatieteesta\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=1579"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}