{"id":119,"date":"2012-12-25T09:01:31","date_gmt":"2012-12-25T07:01:31","guid":{"rendered":"https:\/\/suomenkuvalehti.fi\/tarinoitatieteesta\/2012\/12\/25\/joulusaarna-monimuotoisuudesta\/"},"modified":"2012-12-25T09:01:31","modified_gmt":"2012-12-25T07:01:31","slug":"joulusaarna-monimuotoisuudesta","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/suomenkuvalehti.fi\/tarinoitatieteesta\/joulusaarna-monimuotoisuudesta\/","title":{"rendered":"Joulusaarna monimuotoisuudesta"},"content":{"rendered":"\n

Poimin joulusaarnani aiheen jouluaaton Helsingin Sanomista<\/em>, jossa biologi Pertti Ranta<\/strong> kirjoitti Vieraskyn\u00e4-palstalla uhanalaisista eli\u00f6lajeista<\/a>.<\/p>\n\n\n\n

Aihe on t\u00e4rke\u00e4. Aihe on maailman mittakaavassa t\u00e4rke\u00e4mpi kuin Talvivaara, Fukushima, It\u00e4meri tai jopa ilmastonmuutos.<\/p>\n\n\n\n

Ymp\u00e4rist\u00f6asioista p\u00e4\u00e4sev\u00e4t otsikoihin helpoimmin dramaattiset, \u00e4killiset tapahtumat ja ihmishenki\u00e4 akuutisti uhkaavat ilmi\u00f6t. Talvivaarassa padot murtuivat ja j\u00e4tevesi vy\u00f6ryi, Fukushimassa r\u00e4j\u00e4hti, It\u00e4meri n\u00e4kyy kotilaiturilta ja ilmastonmuutos uhkaa tulvia kaupunkien p\u00e4\u00e4lle.<\/p>\n\n\n\n

Maailman biosf\u00e4\u00e4ri\u00e4 uhkaa kuitenkin ennen kaikkea hiljainen, n\u00e4kym\u00e4tt\u00f6miss\u00e4 tapahtuva tragedia. Eli\u00f6lajit sammuvat ja katoavat joka puolelta maailmaa, kaikista biotoopeista, toki joistain erityisen nopeasti. Maapallon ja sit\u00e4 my\u00f6ten koko maailmankaikkeuden el\u00e4m\u00e4n t\u00e4rkein ominaisuus, monimuotoisuus, kapenee.<\/p>\n\n\n\n

Pertti Ranta k\u00e4y kirjoituksessaan l\u00e4pi keinoja, joilla monimuotoisuutta on pyritty suojelemaan. YK:n bio\u00adlo\u00adgis\u00adta mo\u00adni\u00admuo\u00adtoi\u00adsuut\u00adta kos\u00adke\u00adva yleis\u00adso\u00adpi\u00admus (CBD) solmittiin vuonna 1992 ja Yh\u00addys\u00adval\u00adtojen uhan\u00adalais\u00adten la\u00adjien suo\u00adje\u00adlu\u00adla\u00adki (En\u00addan\u00adge\u00adred Spe\u00adcies Act<\/em>, ESA) jo vuonna 1973. Eu\u00adroo\u00adpan unio\u00adnin luon\u00adto\u00addi\u00adrek\u00adtii\u00advill\u00e4 ik\u00e4\u00e4 on 20 vuotta.<\/p>\n\n\n\n

Mit\u00e4 hy\u00f6ty\u00e4 sopimuksista ja lains\u00e4\u00e4d\u00e4nn\u00f6st\u00e4 on ollut? Monimuotoisuus nimitt\u00e4in v\u00e4henee edelleen kaikissa lajiryhmiss\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

On raaka fakta, ett\u00e4 merkitt\u00e4v\u00e4 osa lajeista tulee kuolemaan sukupuuttoon ennen kuin niit\u00e4 on edes l\u00f6ydetty. Tropiikissa, miss\u00e4 monimuotoisuus on suurinta, my\u00f6s sukupuuttoaalto suurinta.<\/p>\n\n\n\n

Ranta muistuttaa uhan koskevan kovin konkreettisesti my\u00f6s Suomea: ”Uu\u00adsim\u00adman uhan\u00adalais\u00adar\u00advion (2010) mu\u00adkaan jo\u00adka kym\u00adme\u00adnes Suo\u00admen ar\u00advioi\u00adduis\u00adta la\u00adjeis\u00adta on uha\u00adna\u00adlai\u00adnen, ei\u00adk\u00e4 yleis\u00adt\u00e4 k\u00e4\u00e4n\u00adnet\u00adt\u00e4 pa\u00adrem\u00adpaan ole ta\u00adpah\u00adtu\u00adnut<\/em>.”<\/p>\n\n\n\n

Monimuotoisuus on t\u00e4rke\u00e4\u00e4: juuri se ratkaisee luonnon kestokyvyn. Mit\u00e4 leve\u00e4mpi on lajivalikoima kaikissa eli\u00f6ryhmiss\u00e4 ja ja mit\u00e4 enemm\u00e4n ilmiasun ja perim\u00e4n vaihtelua l\u00f6ytyy my\u00f6s lajien sis\u00e4ll\u00e4, sit\u00e4 suurempiin muutoksiin luonto pystyy sopeutumaan – ja sit\u00e4 suurempi mahdollisuus my\u00f6s ihmisell\u00e4 on ylip\u00e4\u00e4t\u00e4\u00e4n selviyty\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Pertti Ranta arvostelee kirjoituksessaan erityisesti eurooppalaista tapaa hoitaa uhanalaisongelmaa: ”Yhdysvalloissa uhan\u00adalais\u00adten la\u00adjien lis\u00adtaa\u00admi\u00adnen toi\u00admii eri ta\u00advoin kuin Eu\u00adroo\u00adpas\u00adsa. P\u00e4\u00e4\u00adta\u00advoi\u00adte on hoi\u00adtaa lis\u00adtoil\u00adle jou\u00adtu\u00adneet la\u00adjit kun\u00adtoon ja pois\u00adtaa ne sit\u00adten siel\u00adt\u00e4. Lis\u00adtaus on kuin te\u00adho-osas\u00adto, jos\u00adsa po\u00adti\u00adlai\u00adta hoi\u00adde\u00adtaan kai\u00adkin kei\u00adnoin ja p\u00e4\u00e4s\u00adte\u00adt\u00e4\u00e4n sit\u00adten pois. Eu\u00adroo\u00adpas\u00adsa di\u00adrek\u00adtii\u00advi\u00adla\u00adjit ovat kuin kroo\u00adnik\u00adko-osas\u00adto<\/em>.” Toki asiat ovat puolestaan Euroopassa paremmin kuin monilla muilla alueilla.<\/p>\n\n\n\n

Uhanalaislistaan p\u00e4\u00e4seminen ei toimi eli\u00f6kunnassa tasa-arvoisesti. Suloisella nis\u00e4kk\u00e4\u00e4ll\u00e4 on paremmat mahdollisuudet tulla huomioiduksi kuin vaikkapa kasvin. Suomessa ollaan erityisen huolestuneita esimerkiksi liito-oravasta, vaikka monet kasvit ja hy\u00f6nteiset olisivat paljon uhanalaisempia.<\/p>\n\n\n\n

Yhdysvaltojen luonnonsuojeluintoa parjataan usein, mutta Ranta n\u00e4kee siin\u00e4 siis paljon hyv\u00e4\u00e4kin. ”Yh\u00addys\u00adval\u00adlois\u00adsa ku\u00adkin kong\u00adres\u00adsi jul\u00adkai\u00adsee ra\u00adpor\u00adtin sii\u00adt\u00e4, kuin\u00adka suo\u00adje\u00adlu\u00adla\u00adki on toi\u00admi\u00adnut: mon\u00adta\u00adko la\u00adjia otet\u00adtiin lis\u00adtoil\u00adle ja en\u00adnen kaik\u00adkea kuin\u00adka mon\u00adta on voi\u00adtu pois\u00adtaa. Kul\u00adloi\u00adnen\u00adkin hal\u00adlin\u00adto pre\u00adsi\u00addent\u00adti\u00e4 my\u00f6\u00adten yl\u00adpei\u00adlee sil\u00adl\u00e4, kuin\u00adka mon\u00adta la\u00adjia p\u00e4\u00e4\u00adsi hei\u00add\u00e4n ai\u00adka\u00adnaan lis\u00adtoil\u00adta. Eri\u00adtyi\u00adsen yl\u00adpey\u00adden ai\u00adhe oli kan\u00adsal\u00adlis\u00adlin\u00adnun, val\u00adko\u00adp\u00e4\u00e4\u00adme\u00adri\u00adkot\u00adkan, pois\u00adta\u00admi\u00adnen lis\u00adtoil\u00adta ke\u00ads\u00e4\u00adkuus\u00adsa 2007.<\/em>”<\/p>\n\n\n\n

Monimuotoisuudesta on ihmiselle hy\u00f6ty\u00e4 lyhyell\u00e4kin t\u00e4ht\u00e4imell\u00e4. Akatemiaprofessori, ekologi Ilkka Hanski<\/strong> sek\u00e4 ylil\u00e4\u00e4k\u00e4ri ja kliinisen allergologian professori Tari Haahtela<\/strong> ovat yhteisty\u00f6ss\u00e4\u00e4n tutkineet ymp\u00e4rist\u00f6n monimuotoisuuden yhteytt\u00e4 allergioiden syntyyn<\/a>. Lyhyesti sanottuna: mit\u00e4 laajemman biodiversiteetin kanssa ihminen on yhteydess\u00e4, sit\u00e4 v\u00e4hemm\u00e4n h\u00e4n k\u00e4rsii allergioista.<\/p>\n\n\n\n

Ihminen on tervein silloin kun biodiversiteetti on korkealla tasolla.<\/p>\n\n\n\n

Monimuotoisuuden suojelu on jollain tapaa abstraktimpaa kuin vaikkapa Talvivaaran ongelmien hoitaminen: monimuotoisuuden suojelu on ennen kaikkea elinymp\u00e4rist\u00f6jen, biotooppien suojelua.<\/p>\n\n\n\n

Nykytilanteessa eniten k\u00e4rsiv\u00e4t ymp\u00e4rist\u00f6tyypit, jotka k\u00e4rsiv\u00e4t ihmisvaikutuksesta ja vaativat paljon aikaa kehitty\u00e4kseen. Toisaalta uhkana on elinymp\u00e4rist\u00f6jen laikkuuntuminen. Jotta lajit pysyisiv\u00e4t elinvoimaisina, niit\u00e4 ei saa pirstoa pieniksi toisistaan erikseen pakotetuiksi osapopulaatioiksi.<\/p>\n\n\n\n

Yksi katoava elinymp\u00e4rist\u00f6 maapallolla on vanha mets\u00e4. Mets\u00e4\u00e4 hakataan sellukattiloihin, biopolttoaineeksi, pois karjan ja asutuksen tielt\u00e4. Talousmets\u00e4 ei ole sama asia kuin vanha, luonnontilainen mets\u00e4. Pienille mets\u00e4laikuille j\u00e4\u00e4neet vanhan mets\u00e4n eli\u00f6lajit eiv\u00e4t p\u00e4\u00e4se levi\u00e4m\u00e4\u00e4n eiv\u00e4tk\u00e4 vaihtamaan geenej\u00e4 muiden laikkujen asukkaiden kanssa.<\/p>\n\n\n\n

Ihmiskunnan suurimpia syntej\u00e4 on eli\u00f6kunnan monimuotoisuuden rankka kaventaminen.<\/p>\n\n\n\n

Suomessa vanhan mets\u00e4n suojeluun voi osallistua vaikkapa Luonnonperint\u00f6s\u00e4\u00e4ti\u00f6n<\/a> kautta.<\/p>\n\n\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Poimin joulusaarnani aiheen jouluaaton Helsingin Sanomista, jossa biologi Pertti Ranta kirjoitti Vieraskyn\u00e4-palstalla uhanalaisista eli\u00f6lajeista. Aihe on t\u00e4rke\u00e4. Aihe on maailman mittakaavassa t\u00e4rke\u00e4mpi kuin Talvivaara, Fukushima, It\u00e4meri tai jopa ilmastonmuutos. Ymp\u00e4rist\u00f6asioista
\np\u00e4\u00e4sev\u00e4t…<\/p>\n","protected":false},"author":146,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"asauth_required_access_level":0,"asauth_cansharepaid":"","om_header_attributes":[],"footnotes":"","om_featured_image_focal_point":[],"om_primary_tag":0,"om_contributors":[],"om_co_authors":[],"beyondwords_generate_audio":"","beyondwords_project_id":"","beyondwords_content_id":"","beyondwords_preview_token":"","beyondwords_player_content":"","beyondwords_player_style":"","beyondwords_language_code":"","beyondwords_language_id":"","beyondwords_title_voice_id":"","beyondwords_body_voice_id":"","beyondwords_summary_voice_id":"","beyondwords_error_message":"","beyondwords_disabled":"","beyondwords_delete_content":"","beyondwords_podcast_id":"","beyondwords_hash":"","publish_post_to_speechkit":"","speechkit_hash":"","speechkit_generate_audio":"","speechkit_project_id":"","speechkit_podcast_id":"","speechkit_error_message":"","speechkit_disabled":"","speechkit_access_key":"","speechkit_error":"","speechkit_info":"","speechkit_response":"","speechkit_retries":"","speechkit_status":"","speechkit_updated_at":"","_speechkit_link":"","_speechkit_text":""},"categories":[1],"tags":[654,647,141,650,653,652,656,655,648,649,651],"class_list":["post-119","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-tarinoita-tieteesta","tag-ilkka-hanski","tag-joulu","tag-luonnonsuojelu","tag-luonnonsuojelulaki","tag-metsa","tag-metsaekologia","tag-pertti-ranta","tag-tari-haahtela","tag-uhanalaiset-biotoopit","tag-uhanalaiset-lajit","tag-ymparisto"],"om_views":null,"acf":{"tuuma_off":false,"tuuma_kysymys":"","tuuma_vastaus":""},"asauth":{"required_access_level":1,"share_token":"","is_paid":false},"yoast_head":"\nJoulusaarna monimuotoisuudesta - Tarinoita tieteest\u00e4<\/title>\n<meta name=\"robots\" content=\"index, follow, max-snippet:-1, max-image-preview:large, max-video-preview:-1\" \/>\n<link rel=\"canonical\" href=\"https:\/\/suomenkuvalehti.fi\/tarinoitatieteesta\/joulusaarna-monimuotoisuudesta\/\" \/>\n<meta property=\"og:locale\" content=\"fi_FI\" \/>\n<meta property=\"og:type\" content=\"article\" \/>\n<meta property=\"og:title\" content=\"Joulusaarna monimuotoisuudesta - Tarinoita tieteest\u00e4\" \/>\n<meta property=\"og:description\" content=\"Poimin joulusaarnani aiheen jouluaaton Helsingin Sanomista, jossa biologi Pertti Ranta kirjoitti Vieraskyn\u00e4-palstalla uhanalaisista eli\u00f6lajeista. Aihe on t\u00e4rke\u00e4. Aihe on maailman mittakaavassa t\u00e4rke\u00e4mpi kuin Talvivaara, Fukushima, It\u00e4meri tai jopa ilmastonmuutos. Ymp\u00e4rist\u00f6asioista p\u00e4\u00e4sev\u00e4t…\" \/>\n<meta property=\"og:url\" content=\"https:\/\/suomenkuvalehti.fi\/tarinoitatieteesta\/joulusaarna-monimuotoisuudesta\/\" \/>\n<meta property=\"og:site_name\" content=\"Tarinoita tieteest\u00e4\" \/>\n<meta property=\"article:author\" content=\"https:\/\/www.facebook.com\/pages\/Tiina-Raevaara-Tarinoita-tieteest\/280663078640821?fref=ts\" \/>\n<meta property=\"article:published_time\" content=\"2012-12-25T07:01:31+00:00\" \/>\n<meta property=\"og:image\" content=\"https:\/\/suomenkuvalehti.fi\/tarinoitatieteesta\/wp-content\/uploads\/sites\/13\/2022\/04\/tiina_raevaara-scaled.jpg\" \/>\n\t<meta property=\"og:image:width\" content=\"2560\" \/>\n\t<meta property=\"og:image:height\" content=\"1707\" \/>\n\t<meta property=\"og:image:type\" content=\"image\/jpeg\" \/>\n<meta name=\"author\" content=\"Tiina Raevaara\" \/>\n<meta name=\"twitter:card\" content=\"summary_large_image\" \/>\n<meta name=\"twitter:creator\" content=\"@https:\/\/twitter.com\/raevaara\" \/>\n<meta name=\"twitter:label1\" content=\"Written by\" \/>\n\t<meta name=\"twitter:data1\" content=\"Tiina Raevaara\" \/>\n\t<meta name=\"twitter:label2\" content=\"Est. reading time\" \/>\n\t<meta name=\"twitter:data2\" content=\"4 minuuttia\" \/>\n<script type=\"application\/ld+json\" class=\"yoast-schema-graph\">{\"@context\":\"https:\/\/schema.org\",\"@graph\":[{\"@type\":\"WebPage\",\"@id\":\"https:\/\/suomenkuvalehti.fi\/tarinoitatieteesta\/joulusaarna-monimuotoisuudesta\/\",\"url\":\"https:\/\/suomenkuvalehti.fi\/tarinoitatieteesta\/joulusaarna-monimuotoisuudesta\/\",\"name\":\"Joulusaarna monimuotoisuudesta - Tarinoita tieteest\u00e4\",\"isPartOf\":{\"@id\":\"https:\/\/suomenkuvalehti.fi\/tarinoitatieteesta\/#website\"},\"datePublished\":\"2012-12-25T07:01:31+00:00\",\"author\":{\"@id\":\"https:\/\/suomenkuvalehti.fi\/tarinoitatieteesta\/#\/schema\/person\/bb9c6caa48b3f9394f20b9d28415bca6\"},\"breadcrumb\":{\"@id\":\"https:\/\/suomenkuvalehti.fi\/tarinoitatieteesta\/joulusaarna-monimuotoisuudesta\/#breadcrumb\"},\"inLanguage\":\"fi\",\"potentialAction\":[{\"@type\":\"ReadAction\",\"target\":[\"https:\/\/suomenkuvalehti.fi\/tarinoitatieteesta\/joulusaarna-monimuotoisuudesta\/\"]}]},{\"@type\":\"BreadcrumbList\",\"@id\":\"https:\/\/suomenkuvalehti.fi\/tarinoitatieteesta\/joulusaarna-monimuotoisuudesta\/#breadcrumb\",\"itemListElement\":[{\"@type\":\"ListItem\",\"position\":1,\"name\":\"Home\",\"item\":\"https:\/\/suomenkuvalehti.fi\/tarinoitatieteesta\/\"},{\"@type\":\"ListItem\",\"position\":2,\"name\":\"Joulusaarna monimuotoisuudesta\"}]},{\"@type\":\"WebSite\",\"@id\":\"https:\/\/suomenkuvalehti.fi\/tarinoitatieteesta\/#website\",\"url\":\"https:\/\/suomenkuvalehti.fi\/tarinoitatieteesta\/\",\"name\":\"Tarinoita tieteest\u00e4\",\"description\":\"Biologi Tiina Raevaara tutkailee tieteen maailmaa kaunokirjailijan aivoin.\",\"potentialAction\":[{\"@type\":\"SearchAction\",\"target\":{\"@type\":\"EntryPoint\",\"urlTemplate\":\"https:\/\/suomenkuvalehti.fi\/haku\/?q={search_term_string}\"},\"query-input\":{\"@type\":\"PropertyValueSpecification\",\"valueRequired\":true,\"valueName\":\"search_term_string\"}}],\"inLanguage\":\"fi\"},{\"@type\":\"Person\",\"@id\":\"https:\/\/suomenkuvalehti.fi\/tarinoitatieteesta\/#\/schema\/person\/bb9c6caa48b3f9394f20b9d28415bca6\",\"name\":\"Tiina Raevaara\",\"image\":{\"@type\":\"ImageObject\",\"inLanguage\":\"fi\",\"@id\":\"https:\/\/suomenkuvalehti.fi\/tarinoitatieteesta\/#\/schema\/person\/image\/\",\"url\":\"https:\/\/suomenkuvalehti.fi\/tarinoitatieteesta\/wp-content\/uploads\/sites\/13\/2022\/04\/tiina_raevaara-150x150.jpg\",\"contentUrl\":\"https:\/\/suomenkuvalehti.fi\/tarinoitatieteesta\/wp-content\/uploads\/sites\/13\/2022\/04\/tiina_raevaara-150x150.jpg\",\"caption\":\"Tiina Raevaara\"},\"description\":\"Kirjoittaja Tiina Raevaara on filosofian tohtori ja kirjailija.\",\"sameAs\":[\"https:\/\/www.facebook.com\/pages\/Tiina-Raevaara-Tarinoita-tieteest\/280663078640821?fref=ts\",\"https:\/\/x.com\/https:\/\/twitter.com\/raevaara\"]}]}<\/script>\n<!-- \/ Yoast SEO plugin. -->","yoast_head_json":{"title":"Joulusaarna monimuotoisuudesta - Tarinoita tieteest\u00e4","robots":{"index":"index","follow":"follow","max-snippet":"max-snippet:-1","max-image-preview":"max-image-preview:large","max-video-preview":"max-video-preview:-1"},"canonical":"https:\/\/suomenkuvalehti.fi\/tarinoitatieteesta\/joulusaarna-monimuotoisuudesta\/","og_locale":"fi_FI","og_type":"article","og_title":"Joulusaarna monimuotoisuudesta - Tarinoita tieteest\u00e4","og_description":"Poimin joulusaarnani aiheen jouluaaton Helsingin Sanomista, jossa biologi Pertti Ranta kirjoitti Vieraskyn\u00e4-palstalla uhanalaisista eli\u00f6lajeista. Aihe on t\u00e4rke\u00e4. Aihe on maailman mittakaavassa t\u00e4rke\u00e4mpi kuin Talvivaara, Fukushima, It\u00e4meri tai jopa ilmastonmuutos. Ymp\u00e4rist\u00f6asioista p\u00e4\u00e4sev\u00e4t…","og_url":"https:\/\/suomenkuvalehti.fi\/tarinoitatieteesta\/joulusaarna-monimuotoisuudesta\/","og_site_name":"Tarinoita tieteest\u00e4","article_author":"https:\/\/www.facebook.com\/pages\/Tiina-Raevaara-Tarinoita-tieteest\/280663078640821?fref=ts","article_published_time":"2012-12-25T07:01:31+00:00","og_image":[{"width":2560,"height":1707,"url":"https:\/\/suomenkuvalehti.fi\/tarinoitatieteesta\/wp-content\/uploads\/sites\/13\/2022\/04\/tiina_raevaara-scaled.jpg","type":"image\/jpeg"}],"author":"Tiina Raevaara","twitter_card":"summary_large_image","twitter_creator":"@https:\/\/twitter.com\/raevaara","twitter_misc":{"Written by":"Tiina Raevaara","Est. reading time":"4 minuuttia"},"schema":{"@context":"https:\/\/schema.org","@graph":[{"@type":"WebPage","@id":"https:\/\/suomenkuvalehti.fi\/tarinoitatieteesta\/joulusaarna-monimuotoisuudesta\/","url":"https:\/\/suomenkuvalehti.fi\/tarinoitatieteesta\/joulusaarna-monimuotoisuudesta\/","name":"Joulusaarna monimuotoisuudesta - Tarinoita tieteest\u00e4","isPartOf":{"@id":"https:\/\/suomenkuvalehti.fi\/tarinoitatieteesta\/#website"},"datePublished":"2012-12-25T07:01:31+00:00","author":{"@id":"https:\/\/suomenkuvalehti.fi\/tarinoitatieteesta\/#\/schema\/person\/bb9c6caa48b3f9394f20b9d28415bca6"},"breadcrumb":{"@id":"https:\/\/suomenkuvalehti.fi\/tarinoitatieteesta\/joulusaarna-monimuotoisuudesta\/#breadcrumb"},"inLanguage":"fi","potentialAction":[{"@type":"ReadAction","target":["https:\/\/suomenkuvalehti.fi\/tarinoitatieteesta\/joulusaarna-monimuotoisuudesta\/"]}]},{"@type":"BreadcrumbList","@id":"https:\/\/suomenkuvalehti.fi\/tarinoitatieteesta\/joulusaarna-monimuotoisuudesta\/#breadcrumb","itemListElement":[{"@type":"ListItem","position":1,"name":"Home","item":"https:\/\/suomenkuvalehti.fi\/tarinoitatieteesta\/"},{"@type":"ListItem","position":2,"name":"Joulusaarna monimuotoisuudesta"}]},{"@type":"WebSite","@id":"https:\/\/suomenkuvalehti.fi\/tarinoitatieteesta\/#website","url":"https:\/\/suomenkuvalehti.fi\/tarinoitatieteesta\/","name":"Tarinoita tieteest\u00e4","description":"Biologi Tiina Raevaara tutkailee tieteen maailmaa kaunokirjailijan aivoin.","potentialAction":[{"@type":"SearchAction","target":{"@type":"EntryPoint","urlTemplate":"https:\/\/suomenkuvalehti.fi\/haku\/?q={search_term_string}"},"query-input":{"@type":"PropertyValueSpecification","valueRequired":true,"valueName":"search_term_string"}}],"inLanguage":"fi"},{"@type":"Person","@id":"https:\/\/suomenkuvalehti.fi\/tarinoitatieteesta\/#\/schema\/person\/bb9c6caa48b3f9394f20b9d28415bca6","name":"Tiina Raevaara","image":{"@type":"ImageObject","inLanguage":"fi","@id":"https:\/\/suomenkuvalehti.fi\/tarinoitatieteesta\/#\/schema\/person\/image\/","url":"https:\/\/suomenkuvalehti.fi\/tarinoitatieteesta\/wp-content\/uploads\/sites\/13\/2022\/04\/tiina_raevaara-150x150.jpg","contentUrl":"https:\/\/suomenkuvalehti.fi\/tarinoitatieteesta\/wp-content\/uploads\/sites\/13\/2022\/04\/tiina_raevaara-150x150.jpg","caption":"Tiina Raevaara"},"description":"Kirjoittaja Tiina Raevaara on filosofian tohtori ja kirjailija.","sameAs":["https:\/\/www.facebook.com\/pages\/Tiina-Raevaara-Tarinoita-tieteest\/280663078640821?fref=ts","https:\/\/x.com\/https:\/\/twitter.com\/raevaara"]}]}},"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/suomenkuvalehti.fi\/tarinoitatieteesta\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/119","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/suomenkuvalehti.fi\/tarinoitatieteesta\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/suomenkuvalehti.fi\/tarinoitatieteesta\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/suomenkuvalehti.fi\/tarinoitatieteesta\/wp-json\/wp\/v2\/users\/146"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/suomenkuvalehti.fi\/tarinoitatieteesta\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=119"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/suomenkuvalehti.fi\/tarinoitatieteesta\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/119\/revisions"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/suomenkuvalehti.fi\/tarinoitatieteesta\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=119"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/suomenkuvalehti.fi\/tarinoitatieteesta\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=119"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/suomenkuvalehti.fi\/tarinoitatieteesta\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=119"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}