Tietokirja: Tehokkaalla ajankäytöllä voi saada arvojen mukaisen elämän

Profiilikuva
Tiina Raevaara on filosofian tohtori ja kirjailija.

Tämä on ilmaisnäyte SK:n maksullisesta sisällöstä

Jäin vapaaksi kirjoittajaksi vuonna 2007 ja siitä saakka olen toiminut omana pomonani ja työyhteisönäni. Saan toki tehtävänantoja ja deadlineja muilta tahoilta, mutta ajankäytöstäni ja työni järjestämisestä päätän aivan itse. 

Luulisi, että viidentoista vuoden kokemuksella voisin sanoa jo osaavani homman, mutta tietenkään en osaa. Ongelmana on esimerkiksi ajan ja energian jakaminen isojen, uppoutumista vaativien projektien (kuten kirjojen kirjoittamisen) sekä kaiken pienen sälän (kuten sähköposteihin vastaamisen) välillä. Koska ihmiselämä on aina kokonaisuus, työnteko pitäisi myös onnistuneesti lomittaa perhearkeen ja harrastuksiin. Ja sanotaan se nyt suoraan: haluaisin ehtiä tehdä enemmän töitä kuin nyt ehdin. Olen tavattoman innostunut monista suunnittelemistani projekteista ja harmittelen jatkuvasti, kun aika ei riitä niihin.

Pandemia on johtanut etätyöskentelyn yleistymiseen, ja siten entistä useampi on saanut kokea aavistuksen siitä, millaista esimerkiksi minun työelämäni on.

Pohdin usein, kuinka saisin ajankäyttöni paremmaksi, ja nyt alkuvuodesta luin suurella mielenkiinnolla Leo Straniuksen tuoreen kirjan Tehokkuuden taika: Näin voit elää enemmän

Päällimmäinen vaikutelma oli se, että pidin kirjasta. En ollenkaan pidä kaikista ajankäyttöoppaista, joihin tutustun. Usein ongelma on se, että niiden ohjeet eivät sovellu minulle tai niihin sisäänkudottu eetos on kovin erilainen kuin omani. 

Esimerkiksi maailmalla suosittu Rick Pastoorin kirja Grip: Miten hallitset viikkoasi, vuottasi, elämääsi ei sovi omaan työnkuvaani eikä ehkä omalle persoonallisuudellenikaan. Kirjankirjoitustyötä ei kannata jakaa kalenteriin sillä tarkkuudella kuin Pastoor ehdottaa. Straniuksen ajatukset ovat joustavampia ja helpompia soveltaa eri tilanteisiin.

Leo Straniuksen tiukkaan aikataulutettu arkea on jo esitelty monissa lehtijutuissa (vaikkapa tässä ja tässä). Tapa voi kuulostaa hengästyttävältä. Minusta hän kuitenkin on tajunnut jotain hyvin olennaista siitä, mikä ihmisen oikeastaan uuvuttaa kiireisessä arjessa. Uupumiseen ei johda tekemisen määrä vaan hallitsemattomuuden tunne. 

Ihminen uupuu, jos hänestä tuntuu, ettei hän pysty vaikuttamaan elämäänsä. Straniuksen metodilla voi saavuttaa hallinnan tunteen, joka estää uupumasta. Tekeminen ei ole silloin enää reaktiivista, vaan proaktiivista. Ihminen itse on ohjaimissa eikä vain reagoi siihen, mitä muut hänen työpöydälleen ja kalenteriinsa työntävät.

Tehokkuuden taika -kirjassa keskitytään myös siihen, kuinka ihminen voi tuoda uusia rutiineja tekemisiinsä. Straniukselle on naureskeltu sosiaalisessa mediassa, koska hän kertoo esimerkiksi treenaavansa pohkeitaan samalla kuin pesee hampaitaan. Mutta noinhan rutiinit nimenomaan kannattaa omaksua: tehdä ne aina samaan aikaan samassa tilanteessa, jolloin ne pysyvät hyvin mielessä eikä sinänsä nopeaan hommaan tarvitse ottaa aikaa muualta. 

Aikaa jää enemmän todella tärkeille asioille, olivat ne sitten vaikka työtä tai lasten kanssa olemista (Straniuksen tapauksessa molempia). Yhtä hyvin ne todella tärkeät asiat voisivat olla  vaikkapa sohvalla lojumista ja vapaata assosiointia. Ja juuri tässä on minusta Straniuksen ajatusten hyvyys: aikaa kannattaa käyttää omien arvojen mukaisesti. Pidemmän päälle sellainen johtaa hyvään elämään. 

Olen pohtinut paljon sitä, miksi Straniuksen antamat haastattelut ja esimerkit hänen omasta ajankäytöstään ärsyttävät niin monia. Tietenkin meillä on jo paljon tehokkuuspuhetta kaikkialla, ja moni on yksinkertaisesti vain väsynyt siihen, että aina pitäisi tehdä enemmän ja nopeammin.

Tehokkuuden taika julistautuu jo nimellään osaksi tätä keskustelua – vaikka oikeastaan sen ei tarvitsisi tehdä niin. Kirjan kärjen olisi yhtä hyvin voinut rakentaa vaikkapa juuri arvojen mukaisen ajankäytön ympärille. Voi olla, että kirjaan tarttuisi silloin hieman eri lukijakunta kuin nyt.

Ja sitä paitsi: mitä tehokkuus edes on? Sitä ei kirjassa määritellä. Onko se sitä, että saa tehtyä tietyssä ajassa mahdollisimman paljon asioita? Erilaiset tekemiset ovat harvoin niin yhteismitallisia, että tällä tavoin pystyisi kovin kestävästi laskemaan aikaansaamisensa määrää.

Kaiken kaikkiaan Tehokkuuden taika oli minusta varsin armollinen, inhimillinen ja lämmin. Kyseisiä hyveitä ei esiinny ollenkaan kaikissa ajankäytön tai elämänhallinnan oppaissa. Stranius esimerkiksi muistuttaa hyvinvointivaltion turvaverkkojen tärkeydestä, ihmisten erilaisuudesta sekä siitä, että mielenterveysongelmiin yhdistettynä hänen vinkkinsä voivat viedä vain ojasta allikkoon. 

En aio ryhtyä noudattamaan sellaista tiukkaa päiväohjelmaa mitä Stranius itse noudattaa. Monia yksittäisiä vinkkejä aion silti kokeilla. Näen elämänhallintaoppaat keskustelukumppaneina, joiden kanssa voi käydä dialogia ja joita vasten voi tarkastella omia tekemisen tapojaan.

Olen täysin vakuuttunut siitä, että jokaisen kannattaisi toisinaan tarkastella päiviensä kulkua ja omia pinttyneitä käytäntöjään, oli elämäntilanne mikä hyvänsä. Voi olla, että jokin muunlainen tapa toteuttaa asioita tuottaisi paremmin mielenrauhaa, merkityksellisyyttä ja tyytyväisyyttä. 

*

Leo Stranius: Tehokkuuden taika: Näin voit elää enemmän (Into Kustannus, 2022)

Tehokkuuden_taika_etukansi