Tässäpä teille ihme sekä tilinumeroni

Millä tavalla ihmeitä lupailevista saarnaajista pitäisi julkisuudessa kirjoittaa?

Helsingin Olympiastadionilla järjestetään lähipäivinä Ihmeiden aika -tapahtuma, jonne odotetaan kymmeniä tuhansia kävijöitä. Pääpuhuja on yhdysvaltalaissaarnaaja David Herzog, joka lupaa pystyvänsä ihmeisiin.

Helsingin Sanomien artikkelissa kerrotaan, että Herzogin mukaan hänen julistuksiensa seuraksena on tapahtunut ”kul­ta­ham­pai­den il­mes­ty­mis­tä suu­hun, yht­äk­kis­tä hius­ten­kas­vua, syö­pä­kas­vai­mien ka­toa­mi­sia ja ai­na­kin yk­si kuol­leis­ta he­rää­mi­nen. Jos­kus ylei­sön se­kaan on kuu­lem­ma il­mes­ty­nyt myös kul­ta­pö­lyä ja en­ke­lin sul­kia. Her­zog on jo­pa ker­to­nut, et­tä hä­nen kes­kim­mäi­nen tyt­tä­ren­sä syn­tyi kul­ta­pö­lyn pei­tos­sa”.

Suurin osa vaikkapa Hesarin lukijoita pitää Herzogin väitteitä epäuskottavana. Silti toivoisin, että ihmeitä lupailevista evankelistoista kirjoitettaisiin varauksella. HS:n jutussa epäilyksiä pääsevät esittämään vain toisten kristillisten suuntausten edustajat, joiden huoli tuntuu kohdistuvan ainoastaan siihen, ettei Herzogin ajattelu edusta yleistä kristillistä teologista tulkintaa.

Ääneen pääsee muun muassa luterilaisen piis­pain­ko­kouk­sen pää­sih­tee­ri Jyri Komulainen: ”Ih­mei­tä voi kyl­lä ta­pah­tua, mut­ta ne ei­vät ole se asia, jo­ka pi­täi­si nos­taa kär­keen”, Ko­mu­lai­nen sa­noo HS:n haastattelussa.

Varsinaisen artikkelin ohessa on vielä kansalaisen todistus, jossa Herzogin aiemmassa puhetilaisuudessa uskoon tullut mies kertoo  parantuneensa pimeän pelostaan.

Jutun viimeiset sanat pääsee esittämään saarnaaja Herzog itse: ”Hän ker­too, et­tei ota kri­tii­kis­tä it­seen­sä. ’O­li­han Jee­suk­sel­la­kin vas­tus­ta­jia.'”

HS:n mukaan ihmeitä siis saattaa tapahtua ja ainoita ongelmia on se, ettei niistä puhuminen saisi olla itse tarkoitus. Toisaalta Jeesustakin epäiltiin aikoinaan.

Itse lähtisin liikkeelle hieman kriittisemmällä otteella.

Ihmeparantamiseen liittyy varsin epämiellyttäviä ilmiöitä. Paitsi että suuri osa väitetyistä ihmeteoista on täyttä valhetta (kukaan ei oikeasti nouse kuolleista eivätkä kultahampaat ilmesty suuhun), lupauksiin ihmeistä liittyy monenlaisia epäeettisiä yksityiskohtia. Niistä ei pidä vaieta. Ihmeparannusbisnes ei ole pelkkää hassunhauskaa toimintaa.

Yksi eettisen pohdinnan kohde on tietenkin raha. Suuren maailman julkkisevankelistat ovat takoneet julistuksillaan hirvittäviä omaisuuksia. Tokihan viihdetähdillekin maksetaan, mutta aina kannattaa miettiä, missä määrin ihmeparantajien omaisuus perustuu sairaiden ihmisten huijaamiselle. Harmaa alue on leveä.

Ei ihmeparannuksilla ansaitseminen ole vierasta Suomessakaan: vasta vähän aikaa sitten julkisuudessa puhuttiin paljon Pirkko Jalovaaran toiminnasta. Esirukousilloillaan kuuluisuutta keräävä Jalovaara houkuttelee tilaisuuksiinsa ihmisiä, jotka toivovat esimerkiksi omaa tai läheisensä paranemista sairaudesta.

Parannusta odottavien ihmisten lisäksi Jalovaara on kerännyt ympärilleen rahaa. Hänen tulonsa ovat olleet yli 10 000 euroa kuukaudessa. Kuten ilmeisesti suurin osa yhdysvaltalaisistakin saarnaajista, Jalovaara kerää tilaisuuksissaan vapaaehtoisia lahjoituksia. Esimerkiksi vuonna 2010 lahjoituksista otettiin kuitenkin 84 prosenttia (eli 366 000 euroa) Jalovaaran yrityksen kuluihin, kuten Jalovaaran palkkaan.

Ihmeiden aika -tapahtuma, jossa Herzog esiintyy, luottaa samaan vapaaehtoisuuteen. Tilaisuuteen ei ole sisäänpääsymaksua, mutta tilinumero lahjoituksia varten on ilmoitettu hyvissä ajoin. (FI96 1011 3000 2621 46, viitenro: 13000)

Toinen eettinen epäselvyys liittyy luonnollisesti paranemislupauksiin. Jalovaaran kohdalla ainakin yksi epämiellyttävä tilanne päätyi julkisuuteen asti, kun jalkavammasta kärsinyt nainen joutui lopulta pyörätuoliin esirukoustilanteen seurauksena.

Sairauksien hoitaminen kuuluu lääketieteelle. Voimaa ja toivoa parantumiseen itsekunkin kannattaa toki hankkia sieltä, mistä sitä itselleen parhaiten saa – vaikka esirukoustilaisuuksista. Mutta lääkärin korvikkeeksi ei saarnaajasta ole.

Taikuri James Randi paljasti aikoinaan kuuluisan yhdysvaltalaisen tv-evankelistan ja ihmeparantajan Peter Popoffin huijauksen. Hurjan suosion saaneissa tilaisuuksissa Popoff ”sai Jumalalta viestejä” eteen kutsutuista osallistujista ja kertoi heistä yksityisiä tietoja, kuten kotiosoitteita tai sairauksia. Pyörätuolilla Popoffin eteen tuodut ihmiset nousivat jaloilleen ja liikkui väitteitä yllättävistä syöpäparantumisistä.

Randi sai selville, että ensin Popoffin avustajat keräsivät tietoa osallistujista ja lopulta Popoffin vaimo kertoi tiedot evankelistalle tämän korvanapin kautta. Pyörätuoleissa lavalle kuskatut ihmiset osasivat muutenkin kävellä, mutta heidät oli ”käytännön syistä” istutettu tilaisuudessa pyörätuoleihin. Popoff joutui paljastusten seurauksena konkurssiin vuonna 1987.

Julkisuuden muisti on kuitenkin lyhyt, ja kun ihmeitä lupaillaan, moni haluaa niihin uskoa. Peter Popoff on jälleen mukana bisneksessä ja myy muun muassa ihmeitä tekevää vettä.

Evankelistojen ihmetekojen yhteydessä kannattaa muistuttaa myös niiden harmaista ja suorastaan mustista puolista.