Blogit

Biologi Tiina Raevaara tutkailee tieteen maailmaa kaunokirjailijan aivoin.

Koirassa tärkeää on terveys, ei nukkumapaikka

Blogit Tarinoita tieteestä 27.10.2014 11:20
Tiina Raevaara
Tiina Raevaara - avatar
Kirjoittaja on filosofian tohtori ja kirjailija.

Mediassa on viime aikoina puhuttu kiitettävän hyvin rotukoirien huonosta terveydestä. Esimerkiksi Helsingin Sanomat on nostanut esiin muutaman rodun erittäin pahat terveysongelmat. Itsekin kirjoitin englanninbulldoggin tilanteesta ihan vähän aikaa sitten. Koiranjalostuksen koko kuvasta voi taas lukea vaikka täältä.

Tänään Helsingin Sanomissa pääsivät ääneen kahden bulldoggijärjestön edustajat. Rotujärjestöt vakuuttavat keräävänsä tietoa ja tekevänsä selvityksiä koirien terveystilanteesta.

Pahasti sairaiden rotujen kohdalla mikään selvitys ei vain auta. Ongelmat ovat paljon syvemmällä.

Jos koiran kuono on jalostettu sadan vuoden aikana täysin lyttyyn, rotua ei auta se, että jalostukseen poimitaan yksilöt, jotka pystyvät hengittämään hieman paremmin kuin rotutoverinsa. Pitäisi pystyä uudistamaan rodun rotumääritelmä ja risteyttämään rotuun ehkä muiden rotujen yksilöitä, jotta epäterve rakenne saataisiin purettua. Tämä kaikki pitäisi tehdä maailmanlaajuisesti, sillä koiranjalostusbisnes on globaalia.

Mutta kuten HS kirjoittaa: ”Toisaalta oman ongelmansa tilanteeseen tuo se, että vaikka suomalainen rotuyhdistys voisi olla halukas muuttamaan ranskanbulldoggin rotumääritelmää, siihen tarvittaisiin lupa emämaasta Ranskasta, joka ei Hakulin mukaan tähän suostu.” Kunkin maan kenneljärjestöt pitävät epätoivoisesti kiinni omien rotujensa ominaisuuksista.

Paljon riippuu nyt koirien ostajista. Koiran omistajille tai hankintaa harkitseville mediassa näkyy kuitenkin täysin toisarvoisia vinkkejä koiranpidosta. Esimerkiksi Ylen nettisivujen tuoreessa jutussa keskitytään neuvomaan, kuinka ”koiran pitää olla perheen arvoasteikossa viimeisenä”. Kenellä meistä edes on perheessään arvoasteikko? Komentoketju toki löytyy.

On täysin toissijaista, nukkuuko koira ihmisten vieressä sängyssä ja saako se tulla sohvalle. Koiran käyttäytymiseen sohvasäännöillä on sitä paitsi kovin vähän vaikutusta. Sohvalle nouseminen ei saa koiraa näykkimään lapsia tai vahtimaan vaarallisesti ruokakuppiaan.

Sen sijaan, että tulevat koiranomistajat pohtivat sänkyjä ja sohvia, heidän pitäisi omaksua tämä neuvo: ottakaa mahdollisimman terve koira.

Koiran omistaminen on kaikin tavoin mielekkäämpää, kun sitä ei tarvitse viedä nenäontelonlaajennus-, nivelrikko- tai silmäluomenkiinnitysleikkauksesta toiseen. Yksilön terveydestä ei tietysti kukaan voi mennä takuuseen, mutta sairastumistodennäköisyyteen joiden sairauksien osalta voi vaikuttaa. Lisäksi ostaja voi käyttäytymisellään antaa viestin koiranjalostusmaailmalle.

Ottakaa siis selvää rotujen ongelmista. Googlatkaa, kysykää eläinlääkäreiltä. Älkää luottako pelkästään rodun kasvattajien tai rotujärjestön antamiin tietoihin, sillä valitettavasti huonotkin uutiset onnistutaan usein paketoimaan kauniiseen kääreeseen.

Ottakaa koira, joka ei ole kooltaan kumpaakaan ääripäätä. Ottakaa koira, jolla on kuono, turkki, korvat, kunnollisen pituiset jalat, suora selkä sekä tyköistuva nahka. Tavatkaa tulevien pentujen vanhemmat, ja varmistakaa, että ne ovat lauhkeita, ihmisystävällisiä ja rohkeita sekä kykeneviä rauhoittumaan.

Jos päädytte ottamaan kadulta pelastetun löytökoiran, tehkää se luotettavan ja pitkään toimineen järjestön kautta, joka vahtii välittämiensä eläinten terveyttä, madottaa ja rokotuttaa ne.

Mielen ja ruumiin terveys on koirassa ensisijaista.