Älä istuta vaan jätä kaatamatta

Profiilikuva
Tiina Raevaara on filosofian tohtori ja kirjailija.
Julkaistu yli kolme vuotta sitten

Metsät ovat avainasemassa maapallon biosfäärin hyvinvoinnissa. Ne sitovat ja varastoivat hiilidioksidia sekä ylläpitävät elonkirjoa, lajiston monimuotoisuutta. Erityyppisillä metsillä ja jopa yksittäisillä puilla on paikallisesti muitakin olennaisia tehtäviä. Ne vaikuttavat veden kiertoon, estävät eroosiota ja ovat monesti tarpeellisia pelkästään jo varjostamisen vuoksi. 

Siksi on tuntunut pahalta seurata metsäpalojen yleisyyttä tänä kesänä. 

Ainahan metsäpaloja on ollut, ja vain osa niistä on ihmisen aikaansaannosta. Nyt, kun hiilidioksidia pitäisi pystyä sitomaan ilmakehästä aina vain enemmän ja uutiset kiihtyvästä sukupuuttoaallosta ovat viimeinkin saavuttaneet myös yleisen tietoisuuden, luulisi kuitenkin, että kaikkialla ymmärrettäisiin metsän ylenmääräisen palamisen vain kasvattavan kriisejä.

Metsät voivat muutenkin huonosti. Metsäkato johtuu ennen kaikkea maankäytöstä ja metsätaloudesta. Puut kaadetaan rakentamisen, laidunmaan ja viljelyn alta, ja esimerkiksi täällä Suomessa metsien kiihtyvää hakkuutahtia perustellaan kaikenlaisin bio-alkuisin termein. Silti pitkäikäiseen puurakentamiseenkin (eli hiilipankkiin) kelpaava puuaines uhrataan selluksi, käytännössä siis kertakäyttöön. 

Puiden istuttamisesta on monen silmissä tullut lääke, jolla metsäkatoa voitaisiin torjua. Suomessa istuttamisesta on puhunut muun muassa entinen pääministeri Juha Sipilä, joka toki on muuten kannattanut entistä kiivaampaa hakkuutahtia. Sipilän ja monien muiden puidenistutusintohan on pelkkää metsäteollisuuden viherpesua. Ensin metsä avohakataan, jonka jälkeen olisi muka jonkinlainen ilmastoteko, kun päästäisiin istuttamaan puita.

Suomalaisessa luonnossa paljon liikkuvana pidän istuttamisintoa muutenkin yleensä turhana. Meillä on puita ja puuntaimia, ja suomalainen luontotyyppi on toistaiseksi sellainen, että puut kykenevät leviämään varsin tehokkaasti (pohjoisinta Suomea lukuunottamatta), jos niiden vain annetaan tehdä niin. Liian harvoin annetaan.

Metsittäminen on tärkeää sellaisilla alueilla maapalloa, jossa metsän luontainen uudistuminen on hidasta (tai mahdotonta esimerkiksi siksi, ettei puita lainkaan ole). 

Puun istuttamisella voi tietysti olla merkitystä vaikkapa ympäristökasvatuksessa. Puuntaimea maahan kaivaessa voi samalla aueta, miksi puut ja metsät ovat maapallolle tärkeitä, ja että jokaisen teoilla on merkitystä. Puun istuttaminen voi olla aikuisellekin ympäristöahdistusta lievittävää konkreettista tekemistä. 

Suomessa kyse ei kuitenkaan ole siitä, etteivätkö metsät leviäisi ja puut tuottaisi taimia. Jos haluamme metsittää maatamme, tehokkainta olisi se, ettei metsiä hakattaisi niin paljon tai kaadettaisi rakentamisen alta. 

Tai hyvä omakotiasuja: katsele seuraavan kerran eteesi, kun ajat nurmikkoa, ja anna parin koivun- tai vaahterantaimen jatkaa kasvuaan.

On aivan turhaa istuttaa puu, jos taimen päälle rakennetaan parin vuoden päästä teollisuusalue tai moottoritie. Samoin istuttaminen tuntuu äärimmäisen turhalta, kun vierestä samaan aikaan kaadetaan kokonainen metsä uuden asuinalueen alta.

Taimien istuttamisella pitäisi pystyä todella lisäämään metsien määrää. Sillä ei voi korvata jo olemassaolevaa metsää. Metsät ovat kokonaisia ekosysteemejä, joiden muodostuminen vaatii kymmeniä, satoja vuosia aikaa. Ne varastoivat hiiltä myös muualle kuin puiden runkoihin. 

Taimien istuttaminen on ehkä tehokkain tapa saada metsän kasvu alkuun, jos kyse on avohakkuusta ja voimakkaasti käsitellystä maaperästä. Nuo käsittelytavat ovat kuitenkin muuten niin huonoja luonnon kannalta, että niistä voitaisiin samantien luopua.

Samoin istuttamisella voi jouduttaa metsän kasvua esimerkiksi entiselle peltoalalle. Yleensä ne kyllä metsittyisivät itsestäänkin.

*

Oikeastaan pistää jopa pikkaisen vihaksi, että suomalaisia houkutellaan ilmaston nimissä, jopa talkoovoimin istuttamaan taimia avohakkuille.

Teollisuus ja metsänomistajat hakkaavat metsät, ja me muut istuttaisimme hakkuille puita tehdäksemme ”käytännön ilmastotekoja”.  

Jättäkää ne avohakkuut tekemättä ja pitäkää muutenkin enemmän puita pystyssä, niin kenenkään ei tarvitsisi istutella mitään – eikä kestää kaksinaismoralistista paatosta.