{"id":420,"date":"2016-02-15T08:17:50","date_gmt":"2016-02-15T06:17:50","guid":{"rendered":"https:\/\/suomenkuvalehti.fi\/taivaan-tahden\/?p=420"},"modified":"2016-02-15T08:17:50","modified_gmt":"2016-02-15T06:17:50","slug":"kuinka-kadottaa-maailmankaikkeus","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/suomenkuvalehti.fi\/taivaan-tahden\/2016\/02\/15\/kuinka-kadottaa-maailmankaikkeus\/","title":{"rendered":"Kuinka kadottaa maailmankaikkeus?"},"content":{"rendered":"
\n
\n \"ancientcluster\"<\/a>
\n Kuvasta puuttuu yli 95 prosenttia. Kuva: NASA\/ESA <\/figcaption>\n <\/div>\n<\/figure>\n\n\n

1600-luvun alussa Galileo Galilei<\/b> avasi uuden ikkunan maailmankaikkeuteen. Kuultuaan \u201der\u00e4\u00e4n hollantilaisen\u201d keksim\u00e4st\u00e4 optisesta laitteesta h\u00e4n rakensi itselleen kaukoputken ja suuntasi sen taivaalle.<\/p>\n\n\n\n

S\u00e4ntillinen tutkija alkoi kirjata muistiin n\u00e4kem\u00e4\u00e4ns\u00e4 ja sit\u00e4h\u00e4n riitti: Kuun pinnan rosoisuus, tummat l\u00e4ik\u00e4t Auringon pinnalla, Venuksen vaiheet, Jupiterin kuut. Kaikki havaintoja, jotka sotivat vallinnutta maakeskist\u00e4 maailmankuvaa vastaan.<\/p>\n\n\n\n

V\u00e4hitellen mielikuva universumista muuttui. Aurinko onkin kaiken keskus ja planeetat – jollainen my\u00f6s Maa on – kiert\u00e4v\u00e4t sit\u00e4 omilla radoillaan. K\u00e4sitysten muuttumista ei suotta ole sanottu vallankumoukseksi.<\/p>\n\n\n\n

Mik\u00e4 on tilanne 400 vuotta my\u00f6hemmin?<\/p>\n\n\n\n

Olemme onnistuneet hukkaamaan yli 95 prosenttia maailmankaikkeudesta. Melko surkuhupaisa tulos vuosisatoja kest\u00e4neelle tutkimusmatkalle.<\/p>\n\n\n\n

Ensin tuli pime\u00e4 aine. Kun kaukaisia galakseja ja niiden py\u00f6rimisliikett\u00e4 p\u00e4\u00e4stiin kaukoputkien ja mittalaitteiden kehittyess\u00e4 tutkimaan tarkemmin, k\u00e4vi ilmi, ett\u00e4 niiss\u00e4 t\u00e4ytyy olla ainetta enemm\u00e4n kuin instrumenteillamme n\u00e4emme.<\/p>\n\n\n\n

Galaksit py\u00f6riv\u00e4t liian nopeasti, jotta ne voisivat pysy\u00e4 kasassa. Reunoilta pit\u00e4isi sinkoilla t\u00e4hti\u00e4 ja kaasupilvi\u00e4 galaksienv\u00e4liseen avaruuteen. Galakseissa t\u00e4ytyy olla jotain n\u00e4kym\u00e4t\u00f6nt\u00e4 ainetta, jonka vetovoima pit\u00e4\u00e4 ne koossa.<\/p>\n\n\n\n

Keksittiin pime\u00e4 aine. Sit\u00e4 on kaikkialla, mutta ei tasaisesti. Ongelmana vain on, ett\u00e4 nimens\u00e4 mukaisesti se todella on pime\u00e4\u00e4: se ei s\u00e4teile lainkaan. Eik\u00e4 se vuorovaikuta mink\u00e4\u00e4n kanssa muuten kuin vetovoiman v\u00e4lityksell\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Pime\u00e4n aineen luonnetta ei tunneta. Se voi koostua massiivisista hiukkasista, kuolleista t\u00e4hdist\u00e4 tai \u201dep\u00e4onnistuneista\u201d t\u00e4hdist\u00e4, joiden massa ei ole riitt\u00e4v\u00e4n suuri fuusioreaktioiden k\u00e4ynnistymiseen. Vahvimpana ehdokkaana ovat t\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 tuntemattomat hiukkaset.<\/p>\n\n\n\n

Mutta ei siin\u00e4 viel\u00e4 kaikki.<\/p>\n\n\n\n

Kun maailmankaikkeus syntyi 13,7 miljardia vuotta sitten alkur\u00e4j\u00e4hdyksess\u00e4, se l\u00e4hti laajenemaan ja laajenee yh\u00e4. Pitk\u00e4\u00e4n ajateltiin – varsin johdonmukaisesti – ett\u00e4 galaksien, t\u00e4htien ja kaasun keskin\u00e4inen vetovoima jarruttaa laajenemista, ja v\u00e4hitellen se hidastuu.<\/p>\n\n\n\n

Johdonmukaisuudestaan huolimatta ajatus oli v\u00e4\u00e4r\u00e4. 1990-luvun lopussa todettiin kaukaisia supernovia, elinkaarensa p\u00e4\u00e4tteeksi r\u00e4j\u00e4ht\u00e4vi\u00e4 t\u00e4hti\u00e4 tutkimalla, ett\u00e4 aikaisemmin maailmankaikkeus on laajentunut nykyist\u00e4 hitaammin.<\/p>\n\n\n\n

Laajenemisen on siten t\u00e4ytynyt kiihty\u00e4 ja se kiihtyy edelleen. Jonkin t\u00e4ytyy vastustaa vetovoiman vaikutusta ja jopa p\u00e4ihitt\u00e4\u00e4 se: galaksit ja galaksijoukot et\u00e4\u00e4ntyv\u00e4t yh\u00e4 suuremmalla nopeudella toisistaan.<\/p>\n\n\n\n

Keksittiin pime\u00e4 energia. Sit\u00e4kin on kaikkialla ja viel\u00e4p\u00e4 tasaisesti – niin tasaisesti, ett\u00e4 avaruuden laajentuessa pime\u00e4n energian tiheys pysyy ennallaan.<\/p>\n\n\n\n

Jos pime\u00e4n aineen olemus on arvoitus, pime\u00e4st\u00e4 energiasta ei tiedet\u00e4 juuri muuta kuin sen nimitys, jonka olemme itse keksineet. Se tiedet\u00e4\u00e4n, ett\u00e4 sit\u00e4 on hyvin paljon: yli 68 prosenttia maailmankaikkeuden massasta ja energiasta.<\/p>\n\n\n\n

Kun pime\u00e4\u00e4 ainetta on laskettu olevan noin 27 prosenttia koko maailmankaikkeudesta, mit\u00e4 j\u00e4\u00e4 j\u00e4ljelle?<\/p>\n\n\n\n

Vaivaiset viitisen prosenttia. Sen verran kykenemme havaitsemaan universumin aineesta. Aiemmin luultiin, ett\u00e4 \u201dn\u00e4kem\u00e4mme\u201d eli eri aallonpituuksilla s\u00e4teilev\u00e4 aine on kaikki, mit\u00e4 maailmankaikkeudessa on.<\/p>\n\n\n\n

Nyt tiedet\u00e4\u00e4n, ett\u00e4 400 vuodessa olemme onnistuneet hukkaamaan melkein koko maailmankaikkeuden.<\/p>\n\n\n\n

 <\/p>\n\n\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

1600-luvun alussa Galileo Galilei avasi uuden ikkunan maailmankaikkeuteen. Kuultuaan \u201der\u00e4\u00e4n hollantilaisen\u201d keksim\u00e4st\u00e4 optisesta laitteesta h\u00e4n rakensi itselleen kaukoputken ja suuntasi sen taivaalle. S\u00e4ntillinen tutkija alkoi kirjata muistiin n\u00e4kem\u00e4\u00e4ns\u00e4 ja sit\u00e4h\u00e4n riitti: Kuun
\npinnan rosoisuu…<\/p>\n","protected":false},"author":557,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"asauth_required_access_level":3,"asauth_cansharepaid":"true","om_header_attributes":[],"footnotes":"","om_featured_image_focal_point":[],"om_primary_tag":0,"om_contributors":[],"om_co_authors":[],"beyondwords_generate_audio":"","beyondwords_project_id":"","beyondwords_content_id":"","beyondwords_preview_token":"","beyondwords_player_content":"","beyondwords_player_style":"","beyondwords_language_code":"","beyondwords_language_id":"","beyondwords_title_voice_id":"","beyondwords_body_voice_id":"","beyondwords_summary_voice_id":"","beyondwords_error_message":"","beyondwords_disabled":"","beyondwords_delete_content":"","beyondwords_podcast_id":"","beyondwords_hash":"","publish_post_to_speechkit":"","speechkit_hash":"","speechkit_generate_audio":"","speechkit_project_id":"","speechkit_podcast_id":"","speechkit_error_message":"","speechkit_disabled":"","speechkit_access_key":"","speechkit_error":"","speechkit_info":"","speechkit_response":"","speechkit_retries":"","speechkit_status":"","speechkit_updated_at":"","_speechkit_link":"","_speechkit_text":""},"categories":[1],"tags":[166,26,167,16,110,111,25],"class_list":["post-420","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-taivaan-tahden","tag-galaksijoukot","tag-galaksit","tag-galileo-galilei","tag-maailmankaikkeus","tag-pimea-aine","tag-pimea-energia","tag-tahdet"],"om_views":null,"acf":{"tuuma_off":false,"tuuma_kysymys":"","tuuma_vastaus":""},"asauth":{"required_access_level":1,"share_token":"","is_paid":false},"yoast_head":"\nKuinka kadottaa maailmankaikkeus? - Taivaan t\u00e4hden<\/title>\n<meta name=\"robots\" content=\"index, follow, max-snippet:-1, max-image-preview:large, max-video-preview:-1\" \/>\n<link rel=\"canonical\" href=\"https:\/\/suomenkuvalehti.fi\/taivaan-tahden\/2016\/02\/15\/kuinka-kadottaa-maailmankaikkeus\/\" \/>\n<meta property=\"og:locale\" content=\"fi_FI\" \/>\n<meta property=\"og:type\" content=\"article\" \/>\n<meta property=\"og:title\" content=\"Kuinka kadottaa maailmankaikkeus? - Taivaan t\u00e4hden\" \/>\n<meta property=\"og:description\" content=\"1600-luvun alussa Galileo Galilei avasi uuden ikkunan maailmankaikkeuteen. Kuultuaan \u201der\u00e4\u00e4n hollantilaisen\u201d keksim\u00e4st\u00e4 optisesta laitteesta h\u00e4n rakensi itselleen kaukoputken ja suuntasi sen taivaalle. S\u00e4ntillinen tutkija alkoi kirjata muistiin n\u00e4kem\u00e4\u00e4ns\u00e4 ja sit\u00e4h\u00e4n riitti: Kuun pinnan rosoisuu…\" \/>\n<meta property=\"og:url\" content=\"https:\/\/suomenkuvalehti.fi\/taivaan-tahden\/2016\/02\/15\/kuinka-kadottaa-maailmankaikkeus\/\" \/>\n<meta property=\"og:site_name\" content=\"Taivaan t\u00e4hden\" \/>\n<meta property=\"article:published_time\" content=\"2016-02-15T06:17:50+00:00\" \/>\n<meta property=\"og:image\" content=\"https:\/\/suomenkuvalehti.fi\/taivaan-tahden\/wp-content\/uploads\/sites\/36\/2016\/02\/ancientcluster.jpg\" \/>\n<meta name=\"author\" content=\"Markus Hotakainen\" \/>\n<meta name=\"twitter:card\" content=\"summary_large_image\" \/>\n<meta name=\"twitter:label1\" content=\"Written by\" \/>\n\t<meta name=\"twitter:data1\" content=\"Markus Hotakainen\" \/>\n\t<meta name=\"twitter:label2\" content=\"Est. reading time\" \/>\n\t<meta name=\"twitter:data2\" content=\"2 minuuttia\" \/>\n<script type=\"application\/ld+json\" class=\"yoast-schema-graph\">{\"@context\":\"https:\/\/schema.org\",\"@graph\":[{\"@type\":\"WebPage\",\"@id\":\"https:\/\/suomenkuvalehti.fi\/taivaan-tahden\/2016\/02\/15\/kuinka-kadottaa-maailmankaikkeus\/\",\"url\":\"https:\/\/suomenkuvalehti.fi\/taivaan-tahden\/2016\/02\/15\/kuinka-kadottaa-maailmankaikkeus\/\",\"name\":\"Kuinka kadottaa maailmankaikkeus? - Taivaan t\u00e4hden\",\"isPartOf\":{\"@id\":\"https:\/\/suomenkuvalehti.fi\/taivaan-tahden\/#website\"},\"primaryImageOfPage\":{\"@id\":\"https:\/\/suomenkuvalehti.fi\/taivaan-tahden\/2016\/02\/15\/kuinka-kadottaa-maailmankaikkeus\/#primaryimage\"},\"image\":{\"@id\":\"https:\/\/suomenkuvalehti.fi\/taivaan-tahden\/2016\/02\/15\/kuinka-kadottaa-maailmankaikkeus\/#primaryimage\"},\"thumbnailUrl\":\"https:\/\/suomenkuvalehti.fi\/taivaan-tahden\/wp-content\/uploads\/sites\/36\/2016\/02\/ancientcluster.jpg\",\"datePublished\":\"2016-02-15T06:17:50+00:00\",\"author\":{\"@id\":\"https:\/\/suomenkuvalehti.fi\/taivaan-tahden\/#\/schema\/person\/c9c1373acb19750e11084ef640abeae0\"},\"breadcrumb\":{\"@id\":\"https:\/\/suomenkuvalehti.fi\/taivaan-tahden\/2016\/02\/15\/kuinka-kadottaa-maailmankaikkeus\/#breadcrumb\"},\"inLanguage\":\"fi\",\"potentialAction\":[{\"@type\":\"ReadAction\",\"target\":[\"https:\/\/suomenkuvalehti.fi\/taivaan-tahden\/2016\/02\/15\/kuinka-kadottaa-maailmankaikkeus\/\"]}]},{\"@type\":\"ImageObject\",\"inLanguage\":\"fi\",\"@id\":\"https:\/\/suomenkuvalehti.fi\/taivaan-tahden\/2016\/02\/15\/kuinka-kadottaa-maailmankaikkeus\/#primaryimage\",\"url\":\"https:\/\/suomenkuvalehti.fi\/taivaan-tahden\/wp-content\/uploads\/sites\/36\/2016\/02\/ancientcluster.jpg\",\"contentUrl\":\"https:\/\/suomenkuvalehti.fi\/taivaan-tahden\/wp-content\/uploads\/sites\/36\/2016\/02\/ancientcluster.jpg\"},{\"@type\":\"BreadcrumbList\",\"@id\":\"https:\/\/suomenkuvalehti.fi\/taivaan-tahden\/2016\/02\/15\/kuinka-kadottaa-maailmankaikkeus\/#breadcrumb\",\"itemListElement\":[{\"@type\":\"ListItem\",\"position\":1,\"name\":\"Home\",\"item\":\"https:\/\/suomenkuvalehti.fi\/taivaan-tahden\/\"},{\"@type\":\"ListItem\",\"position\":2,\"name\":\"Kuinka kadottaa maailmankaikkeus?\"}]},{\"@type\":\"WebSite\",\"@id\":\"https:\/\/suomenkuvalehti.fi\/taivaan-tahden\/#website\",\"url\":\"https:\/\/suomenkuvalehti.fi\/taivaan-tahden\/\",\"name\":\"Taivaan t\u00e4hden\",\"description\":\"Tiedetoimittaja Markus Hotakainen h\u00e4mm\u00e4stelee maailmankaikkeutta.\",\"potentialAction\":[{\"@type\":\"SearchAction\",\"target\":{\"@type\":\"EntryPoint\",\"urlTemplate\":\"https:\/\/suomenkuvalehti.fi\/haku\/?q={search_term_string}\"},\"query-input\":{\"@type\":\"PropertyValueSpecification\",\"valueRequired\":true,\"valueName\":\"search_term_string\"}}],\"inLanguage\":\"fi\"},{\"@type\":\"Person\",\"@id\":\"https:\/\/suomenkuvalehti.fi\/taivaan-tahden\/#\/schema\/person\/c9c1373acb19750e11084ef640abeae0\",\"name\":\"Markus Hotakainen\",\"image\":{\"@type\":\"ImageObject\",\"inLanguage\":\"fi\",\"@id\":\"https:\/\/suomenkuvalehti.fi\/taivaan-tahden\/#\/schema\/person\/image\/\",\"url\":\"https:\/\/suomenkuvalehti.fi\/taivaan-tahden\/wp-content\/uploads\/sites\/36\/2018\/05\/markus_hotakainen_blogi_pieni-150x150.jpg\",\"contentUrl\":\"https:\/\/suomenkuvalehti.fi\/taivaan-tahden\/wp-content\/uploads\/sites\/36\/2018\/05\/markus_hotakainen_blogi_pieni-150x150.jpg\",\"caption\":\"Markus Hotakainen\"},\"description\":\"Kirjoittaja on tiedetoimittaja ja tietokirjailija.\"}]}<\/script>\n<!-- \/ Yoast SEO plugin. -->","yoast_head_json":{"title":"Kuinka kadottaa maailmankaikkeus? - Taivaan t\u00e4hden","robots":{"index":"index","follow":"follow","max-snippet":"max-snippet:-1","max-image-preview":"max-image-preview:large","max-video-preview":"max-video-preview:-1"},"canonical":"https:\/\/suomenkuvalehti.fi\/taivaan-tahden\/2016\/02\/15\/kuinka-kadottaa-maailmankaikkeus\/","og_locale":"fi_FI","og_type":"article","og_title":"Kuinka kadottaa maailmankaikkeus? - Taivaan t\u00e4hden","og_description":"1600-luvun alussa Galileo Galilei avasi uuden ikkunan maailmankaikkeuteen. Kuultuaan \u201der\u00e4\u00e4n hollantilaisen\u201d keksim\u00e4st\u00e4 optisesta laitteesta h\u00e4n rakensi itselleen kaukoputken ja suuntasi sen taivaalle. S\u00e4ntillinen tutkija alkoi kirjata muistiin n\u00e4kem\u00e4\u00e4ns\u00e4 ja sit\u00e4h\u00e4n riitti: Kuun pinnan rosoisuu…","og_url":"https:\/\/suomenkuvalehti.fi\/taivaan-tahden\/2016\/02\/15\/kuinka-kadottaa-maailmankaikkeus\/","og_site_name":"Taivaan t\u00e4hden","article_published_time":"2016-02-15T06:17:50+00:00","og_image":[{"url":"https:\/\/suomenkuvalehti.fi\/taivaan-tahden\/wp-content\/uploads\/sites\/36\/2016\/02\/ancientcluster.jpg","type":"","width":"","height":""}],"author":"Markus Hotakainen","twitter_card":"summary_large_image","twitter_misc":{"Written by":"Markus Hotakainen","Est. reading time":"2 minuuttia"},"schema":{"@context":"https:\/\/schema.org","@graph":[{"@type":"WebPage","@id":"https:\/\/suomenkuvalehti.fi\/taivaan-tahden\/2016\/02\/15\/kuinka-kadottaa-maailmankaikkeus\/","url":"https:\/\/suomenkuvalehti.fi\/taivaan-tahden\/2016\/02\/15\/kuinka-kadottaa-maailmankaikkeus\/","name":"Kuinka kadottaa maailmankaikkeus? - Taivaan t\u00e4hden","isPartOf":{"@id":"https:\/\/suomenkuvalehti.fi\/taivaan-tahden\/#website"},"primaryImageOfPage":{"@id":"https:\/\/suomenkuvalehti.fi\/taivaan-tahden\/2016\/02\/15\/kuinka-kadottaa-maailmankaikkeus\/#primaryimage"},"image":{"@id":"https:\/\/suomenkuvalehti.fi\/taivaan-tahden\/2016\/02\/15\/kuinka-kadottaa-maailmankaikkeus\/#primaryimage"},"thumbnailUrl":"https:\/\/suomenkuvalehti.fi\/taivaan-tahden\/wp-content\/uploads\/sites\/36\/2016\/02\/ancientcluster.jpg","datePublished":"2016-02-15T06:17:50+00:00","author":{"@id":"https:\/\/suomenkuvalehti.fi\/taivaan-tahden\/#\/schema\/person\/c9c1373acb19750e11084ef640abeae0"},"breadcrumb":{"@id":"https:\/\/suomenkuvalehti.fi\/taivaan-tahden\/2016\/02\/15\/kuinka-kadottaa-maailmankaikkeus\/#breadcrumb"},"inLanguage":"fi","potentialAction":[{"@type":"ReadAction","target":["https:\/\/suomenkuvalehti.fi\/taivaan-tahden\/2016\/02\/15\/kuinka-kadottaa-maailmankaikkeus\/"]}]},{"@type":"ImageObject","inLanguage":"fi","@id":"https:\/\/suomenkuvalehti.fi\/taivaan-tahden\/2016\/02\/15\/kuinka-kadottaa-maailmankaikkeus\/#primaryimage","url":"https:\/\/suomenkuvalehti.fi\/taivaan-tahden\/wp-content\/uploads\/sites\/36\/2016\/02\/ancientcluster.jpg","contentUrl":"https:\/\/suomenkuvalehti.fi\/taivaan-tahden\/wp-content\/uploads\/sites\/36\/2016\/02\/ancientcluster.jpg"},{"@type":"BreadcrumbList","@id":"https:\/\/suomenkuvalehti.fi\/taivaan-tahden\/2016\/02\/15\/kuinka-kadottaa-maailmankaikkeus\/#breadcrumb","itemListElement":[{"@type":"ListItem","position":1,"name":"Home","item":"https:\/\/suomenkuvalehti.fi\/taivaan-tahden\/"},{"@type":"ListItem","position":2,"name":"Kuinka kadottaa maailmankaikkeus?"}]},{"@type":"WebSite","@id":"https:\/\/suomenkuvalehti.fi\/taivaan-tahden\/#website","url":"https:\/\/suomenkuvalehti.fi\/taivaan-tahden\/","name":"Taivaan t\u00e4hden","description":"Tiedetoimittaja Markus Hotakainen h\u00e4mm\u00e4stelee maailmankaikkeutta.","potentialAction":[{"@type":"SearchAction","target":{"@type":"EntryPoint","urlTemplate":"https:\/\/suomenkuvalehti.fi\/haku\/?q={search_term_string}"},"query-input":{"@type":"PropertyValueSpecification","valueRequired":true,"valueName":"search_term_string"}}],"inLanguage":"fi"},{"@type":"Person","@id":"https:\/\/suomenkuvalehti.fi\/taivaan-tahden\/#\/schema\/person\/c9c1373acb19750e11084ef640abeae0","name":"Markus Hotakainen","image":{"@type":"ImageObject","inLanguage":"fi","@id":"https:\/\/suomenkuvalehti.fi\/taivaan-tahden\/#\/schema\/person\/image\/","url":"https:\/\/suomenkuvalehti.fi\/taivaan-tahden\/wp-content\/uploads\/sites\/36\/2018\/05\/markus_hotakainen_blogi_pieni-150x150.jpg","contentUrl":"https:\/\/suomenkuvalehti.fi\/taivaan-tahden\/wp-content\/uploads\/sites\/36\/2018\/05\/markus_hotakainen_blogi_pieni-150x150.jpg","caption":"Markus Hotakainen"},"description":"Kirjoittaja on tiedetoimittaja ja tietokirjailija."}]}},"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/suomenkuvalehti.fi\/taivaan-tahden\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/420","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/suomenkuvalehti.fi\/taivaan-tahden\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/suomenkuvalehti.fi\/taivaan-tahden\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/suomenkuvalehti.fi\/taivaan-tahden\/wp-json\/wp\/v2\/users\/557"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/suomenkuvalehti.fi\/taivaan-tahden\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=420"}],"version-history":[{"count":3,"href":"https:\/\/suomenkuvalehti.fi\/taivaan-tahden\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/420\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":424,"href":"https:\/\/suomenkuvalehti.fi\/taivaan-tahden\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/420\/revisions\/424"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/suomenkuvalehti.fi\/taivaan-tahden\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=420"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/suomenkuvalehti.fi\/taivaan-tahden\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=420"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/suomenkuvalehti.fi\/taivaan-tahden\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=420"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}