{"id":401,"date":"2016-01-25T08:21:26","date_gmt":"2016-01-25T06:21:26","guid":{"rendered":"https:\/\/suomenkuvalehti.fi\/taivaan-tahden\/?p=401"},"modified":"2016-01-25T08:21:26","modified_gmt":"2016-01-25T06:21:26","slug":"maailmankaikkeus-on-metallinen","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/suomenkuvalehti.fi\/taivaan-tahden\/2016\/01\/25\/maailmankaikkeus-on-metallinen\/","title":{"rendered":"Maailmankaikkeus on metallinen"},"content":{"rendered":"
\n
\n <\/a>
\n Linnunradassa on \u201dmetalleja\u201d vain pari prosenttia, loppu on vety\u00e4 ja heliumia. Kuva: ESO\/S. Brunier <\/figcaption>\n <\/div>\n<\/figure>\n\n\n

Kosmos syntyi 13,7 miljardia vuotta sitten. Kvanttitason satunnaisten v\u00e4r\u00e4htelyjen tuloksena tyhj\u00e4st\u00e4 ilmestyi pieni itu, joka l\u00e4hti laajenemaan. Hetke\u00e4 my\u00f6hemmin se paisui kuin pullataikina – paitsi monin verroin nopeammin. Maailmankaikkeudessa koettiin ensimm\u00e4inen inflaatio.<\/p>\n\n\n\n

Kun ultranopea laajeneminen silm\u00e4nr\u00e4p\u00e4yst\u00e4 my\u00f6hemmin tasaantui, pelimerkit oli paiskattu p\u00f6yt\u00e4\u00e4n: n\u00e4ill\u00e4 korteilla pelataan. Tulevaisuus oli taattu, nyt tarvitsi vain odottaa.<\/p>\n\n\n\n

Mielett\u00f6m\u00e4n kuuma ja tihe\u00e4 kosmos oli pelkk\u00e4\u00e4 hiukkaspuuroa, l\u00e4pin\u00e4kym\u00e4t\u00f6nt\u00e4 m\u00f6ss\u00f6\u00e4. Se kuitenkin j\u00e4\u00e4htyi nopeasti ja 380 000 vuotta my\u00f6hemmin kiivaasti sinne t\u00e4nne singahdelleet elektronit alkoivat sitoutua protoneihin – syntyi atomeja.<\/p>\n\n\n\n

Samalla maailmankaikkeus muuttui l\u00e4pin\u00e4kyv\u00e4ksi ja valohiukkaset eli fotonit p\u00e4\u00e4siv\u00e4t jatkamaan matkaansa esteett\u00e4. Nykyisin ne havaitaan koko universumin t\u00e4ytt\u00e4v\u00e4n\u00e4 mikroaaltos\u00e4teilyn\u00e4, kosmisena taustas\u00e4teilyn\u00e4, joka kuiskii kertomusta maailman alkuajoilta.<\/p>\n\n\n\n

Atomien valikoima ei ollut j\u00e4rin suuri. Valtaosa – noin 75 prosenttia – oli vety\u00e4, alkuaineista keveint\u00e4.  Toiseksi keveint\u00e4 eli heliumia muodostui noin 25 prosenttia. Yhteenlaskettuna se on noin sata prosenttia, mutta ei ihan. Kolmatta alkuainetta, litiumia, oli alkujaan 0,00000001 prosentin verran.<\/p>\n\n\n\n

Siin\u00e4 kaikki. T\u00e4ll\u00e4 piti tulla toimeen.<\/p>\n\n\n\n

Onneksi vedyn, heliumin ja mit\u00e4tt\u00f6m\u00e4n v\u00e4h\u00e4isen lititumin muodostamasta kaasusta alkoi tiivisty\u00e4 t\u00e4hti\u00e4. Niiden sisuksissa k\u00e4ynnisteet fuusioreaktiot tuottivat energian lis\u00e4ksi keveist\u00e4 alkuaineista raskaampia, aina rautaan asti.<\/p>\n\n\n\n

Ja kun ensimm\u00e4iset t\u00e4hdet lyhyen ja kiivaan el\u00e4m\u00e4ns\u00e4 lopulla r\u00e4j\u00e4hteliv\u00e4t supernovina, n\u00e4iss\u00e4 p\u00e4tseiss\u00e4 muodostui viel\u00e4 rautaakin raskaampaa tavaraa.<\/p>\n\n\n\n

Aika isoja asioita tarkastelevat t\u00e4htitieteilij\u00e4t nimitt\u00e4v\u00e4t kaikkia vety\u00e4 ja heliumia raskaampia alkuaineita suurpiirteisesti metalleiksi. N\u00e4iden \u201dmetallien\u201d ansiosta me olemme t\u00e4\u00e4ll\u00e4 ihmettelem\u00e4ss\u00e4 omaa alkuper\u00e4\u00e4mme.<\/p>\n\n\n\n

Pelk\u00e4n vedyn ja heliumin avulla on mahdoton rakentaa planeettoja, ehk\u00e4 \u00e4\u00e4rih\u00f6tt\u00f6isi\u00e4 kaasupalloja lukuunottamatta. Aurinkokunnassa vedyn ja heliumin j\u00e4lkeen yleisimm\u00e4t alkuaineet ovat happi, hiili ja typpi, kaikki keskeisen t\u00e4rkeit\u00e4 el\u00e4m\u00e4n peruspalikoita.<\/p>\n\n\n\n

Niidenkin m\u00e4\u00e4r\u00e4 on kuitenkin v\u00e4h\u00e4inen. Vaikka t\u00e4hdet ja niiden r\u00e4j\u00e4hdykset ovat rikastaneet maailmankaikkeuden alkuainevalikoimaa yli 13 miljardin vuoden ajan, vedyn osuus on edelleen noin 74 prosenttia ja heliumin noin 24. Kummankin suhteellinen osuus on kutistunut siis vain prosenttiyksik\u00f6n verran.<\/p>\n\n\n\n

Vain kaksi prosenttia raskaampia alkuaineita. Kovin metalliseksi maailmankaikkeus ei ole ehtinyt kehitty\u00e4, vaikka kaikkia vety\u00e4 ja heliumia raskaampia alkuaineita sanotaankin metalleiksi.<\/p>\n\n\n\n

N\u00e4m\u00e4 mit\u00e4tt\u00f6m\u00e4t metallivarannot ovat kuitenkin tehneet kosmoksesta sellaisen kuin se on. Kaasupilvien ja t\u00e4htien lis\u00e4ksi t\u00e4\u00e4ll\u00e4 on planeettoja, sek\u00e4 suurimmaksi osaksi kaasusta koostuvia ett\u00e4 kiinteit\u00e4 kiviplaneettoja.<\/p>\n\n\n\n

Ja ainakin yhdell\u00e4 n\u00e4ist\u00e4 v\u00e4h\u00e4isist\u00e4 metallim\u00e4\u00e4rist\u00e4 koostuvista pienist\u00e4 kivipalloista on syntynyt el\u00e4m\u00e4\u00e4, joka perustuu niin ik\u00e4\u00e4n maailmankaikkeuden mittakaavassa \u00e4\u00e4rimm\u00e4isen harvinaisiin metalleihin.<\/p>\n\n\n\n

Ihmeellinen paikka.<\/p>\n\n\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Kosmos syntyi 13,7 miljardia vuotta sitten. Kvanttitason satunnaisten v\u00e4r\u00e4htelyjen tuloksena tyhj\u00e4st\u00e4 ilmestyi pieni itu, joka l\u00e4hti laajenemaan. Hetke\u00e4 my\u00f6hemmin se paisui kuin pullataikina – paitsi monin verroin nopeammin. Maailmankaikkeudessa koettiin ensimm\u00e4inen inflaatio. Kun
\nultrano…<\/p>\n","protected":false},"author":557,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"asauth_required_access_level":3,"asauth_cansharepaid":"true","om_header_attributes":[],"footnotes":"","om_featured_image_focal_point":[],"om_primary_tag":0,"om_contributors":[],"om_co_authors":[],"beyondwords_generate_audio":"","beyondwords_project_id":"","beyondwords_content_id":"","beyondwords_preview_token":"","beyondwords_player_content":"","beyondwords_player_style":"","beyondwords_language_code":"","beyondwords_language_id":"","beyondwords_title_voice_id":"","beyondwords_body_voice_id":"","beyondwords_summary_voice_id":"","beyondwords_error_message":"","beyondwords_disabled":"","beyondwords_delete_content":"","beyondwords_podcast_id":"","beyondwords_hash":"","publish_post_to_speechkit":"","speechkit_hash":"","speechkit_generate_audio":"","speechkit_project_id":"","speechkit_podcast_id":"","speechkit_error_message":"","speechkit_disabled":"","speechkit_access_key":"","speechkit_error":"","speechkit_info":"","speechkit_response":"","speechkit_retries":"","speechkit_status":"","speechkit_updated_at":"","_speechkit_link":"","_speechkit_text":""},"categories":[1],"tags":[160,66,106,157,159,16,158,101],"class_list":["post-401","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-taivaan-tahden","tag-alkuaine","tag-alkurajahdys","tag-helium","tag-inflaatio","tag-litium","tag-maailmankaikkeus","tag-tahti","tag-vety"],"om_views":null,"acf":{"tuuma_off":false,"tuuma_kysymys":"","tuuma_vastaus":""},"asauth":{"required_access_level":1,"share_token":"","is_paid":false},"yoast_head":"\nMaailmankaikkeus on metallinen - Taivaan t\u00e4hden<\/title>\n<meta name=\"robots\" content=\"index, follow, max-snippet:-1, max-image-preview:large, max-video-preview:-1\" \/>\n<link rel=\"canonical\" href=\"https:\/\/suomenkuvalehti.fi\/taivaan-tahden\/2016\/01\/25\/maailmankaikkeus-on-metallinen\/\" \/>\n<meta property=\"og:locale\" content=\"fi_FI\" \/>\n<meta property=\"og:type\" content=\"article\" \/>\n<meta property=\"og:title\" content=\"Maailmankaikkeus on metallinen - Taivaan t\u00e4hden\" \/>\n<meta property=\"og:description\" content=\"Kosmos syntyi 13,7 miljardia vuotta sitten. Kvanttitason satunnaisten v\u00e4r\u00e4htelyjen tuloksena tyhj\u00e4st\u00e4 ilmestyi pieni itu, joka l\u00e4hti laajenemaan. Hetke\u00e4 my\u00f6hemmin se paisui kuin pullataikina – paitsi monin verroin nopeammin. Maailmankaikkeudessa koettiin ensimm\u00e4inen inflaatio. Kun ultrano…\" \/>\n<meta property=\"og:url\" content=\"https:\/\/suomenkuvalehti.fi\/taivaan-tahden\/2016\/01\/25\/maailmankaikkeus-on-metallinen\/\" \/>\n<meta property=\"og:site_name\" content=\"Taivaan t\u00e4hden\" \/>\n<meta property=\"article:published_time\" content=\"2016-01-25T06:21:26+00:00\" \/>\n<meta property=\"og:image\" content=\"https:\/\/suomenkuvalehti.fi\/taivaan-tahden\/wp-content\/uploads\/sites\/36\/2016\/01\/360-cm-la-silla-cc_zpsca5d9681-1024x682.jpg\" \/>\n<meta name=\"author\" content=\"Markus Hotakainen\" \/>\n<meta name=\"twitter:card\" content=\"summary_large_image\" \/>\n<meta name=\"twitter:label1\" content=\"Written by\" \/>\n\t<meta name=\"twitter:data1\" content=\"Markus Hotakainen\" \/>\n\t<meta name=\"twitter:label2\" content=\"Est. reading time\" \/>\n\t<meta name=\"twitter:data2\" content=\"2 minuuttia\" \/>\n<script type=\"application\/ld+json\" class=\"yoast-schema-graph\">{\"@context\":\"https:\/\/schema.org\",\"@graph\":[{\"@type\":\"WebPage\",\"@id\":\"https:\/\/suomenkuvalehti.fi\/taivaan-tahden\/2016\/01\/25\/maailmankaikkeus-on-metallinen\/\",\"url\":\"https:\/\/suomenkuvalehti.fi\/taivaan-tahden\/2016\/01\/25\/maailmankaikkeus-on-metallinen\/\",\"name\":\"Maailmankaikkeus on metallinen - Taivaan t\u00e4hden\",\"isPartOf\":{\"@id\":\"https:\/\/suomenkuvalehti.fi\/taivaan-tahden\/#website\"},\"primaryImageOfPage\":{\"@id\":\"https:\/\/suomenkuvalehti.fi\/taivaan-tahden\/2016\/01\/25\/maailmankaikkeus-on-metallinen\/#primaryimage\"},\"image\":{\"@id\":\"https:\/\/suomenkuvalehti.fi\/taivaan-tahden\/2016\/01\/25\/maailmankaikkeus-on-metallinen\/#primaryimage\"},\"thumbnailUrl\":\"https:\/\/suomenkuvalehti.fi\/taivaan-tahden\/wp-content\/uploads\/sites\/36\/2016\/01\/360-cm-la-silla-cc_zpsca5d9681-1024x682.jpg\",\"datePublished\":\"2016-01-25T06:21:26+00:00\",\"author\":{\"@id\":\"https:\/\/suomenkuvalehti.fi\/taivaan-tahden\/#\/schema\/person\/c9c1373acb19750e11084ef640abeae0\"},\"breadcrumb\":{\"@id\":\"https:\/\/suomenkuvalehti.fi\/taivaan-tahden\/2016\/01\/25\/maailmankaikkeus-on-metallinen\/#breadcrumb\"},\"inLanguage\":\"fi\",\"potentialAction\":[{\"@type\":\"ReadAction\",\"target\":[\"https:\/\/suomenkuvalehti.fi\/taivaan-tahden\/2016\/01\/25\/maailmankaikkeus-on-metallinen\/\"]}]},{\"@type\":\"ImageObject\",\"inLanguage\":\"fi\",\"@id\":\"https:\/\/suomenkuvalehti.fi\/taivaan-tahden\/2016\/01\/25\/maailmankaikkeus-on-metallinen\/#primaryimage\",\"url\":\"https:\/\/suomenkuvalehti.fi\/taivaan-tahden\/wp-content\/uploads\/sites\/36\/2016\/01\/360-cm-la-silla-cc_zpsca5d9681.jpg\",\"contentUrl\":\"https:\/\/suomenkuvalehti.fi\/taivaan-tahden\/wp-content\/uploads\/sites\/36\/2016\/01\/360-cm-la-silla-cc_zpsca5d9681.jpg\",\"width\":1063,\"height\":708,\"caption\":\"The ESO 3.6-metre telescope at La Silla, during observations. The Milky Way, our own galaxy, stretches across the picture: it is a disc-shaped structure seen perfectly edge-on. Above the telescope\u00b4s dome, here lit by the Moon, and partially hidden behind dark dust clouds, is the yellowish and prominent central bulge of the Milky Way. The whole plane of the galaxy is populated by about a hundred thousand million stars, as well as significant amounts of interstellar gas and dusts. The dust absorbs visible light and reemits it at longer wavelength, appearing totally opaque at our eyes. The ancient Andean civilizations saw in these dark lanes their animal-shaped constellations. By following the dark lane which seems to grow from the centre of the Galaxy toward the top, we find the reddish nebula around Antares (Alpha Scorpii). The Galactic Centre itself lies in the constellation of Sagittarius and reaches its maximum visibility during the austral winter season. The ESO 3.6-metre telescope, inaugurated in 1976, currently operates with the HARPS spectrograph, the most precise exoplanet \u201chunter\u201d in the world. Located 600 km north of Santiago, at 2400 metres altitude in the outskirts of the Chilean Atacama Desert, La Silla was first ESO site in Chile and the largest observatory of its time. This photograph was taken by ESO Photo Ambassador Serge Brunier. Links ESO Photo Ambassadors webpage.\"},{\"@type\":\"BreadcrumbList\",\"@id\":\"https:\/\/suomenkuvalehti.fi\/taivaan-tahden\/2016\/01\/25\/maailmankaikkeus-on-metallinen\/#breadcrumb\",\"itemListElement\":[{\"@type\":\"ListItem\",\"position\":1,\"name\":\"Home\",\"item\":\"https:\/\/suomenkuvalehti.fi\/taivaan-tahden\/\"},{\"@type\":\"ListItem\",\"position\":2,\"name\":\"Maailmankaikkeus on metallinen\"}]},{\"@type\":\"WebSite\",\"@id\":\"https:\/\/suomenkuvalehti.fi\/taivaan-tahden\/#website\",\"url\":\"https:\/\/suomenkuvalehti.fi\/taivaan-tahden\/\",\"name\":\"Taivaan t\u00e4hden\",\"description\":\"Tiedetoimittaja Markus Hotakainen h\u00e4mm\u00e4stelee maailmankaikkeutta.\",\"potentialAction\":[{\"@type\":\"SearchAction\",\"target\":{\"@type\":\"EntryPoint\",\"urlTemplate\":\"https:\/\/suomenkuvalehti.fi\/haku\/?q={search_term_string}\"},\"query-input\":{\"@type\":\"PropertyValueSpecification\",\"valueRequired\":true,\"valueName\":\"search_term_string\"}}],\"inLanguage\":\"fi\"},{\"@type\":\"Person\",\"@id\":\"https:\/\/suomenkuvalehti.fi\/taivaan-tahden\/#\/schema\/person\/c9c1373acb19750e11084ef640abeae0\",\"name\":\"Markus Hotakainen\",\"image\":{\"@type\":\"ImageObject\",\"inLanguage\":\"fi\",\"@id\":\"https:\/\/suomenkuvalehti.fi\/taivaan-tahden\/#\/schema\/person\/image\/\",\"url\":\"https:\/\/suomenkuvalehti.fi\/taivaan-tahden\/wp-content\/uploads\/sites\/36\/2018\/05\/markus_hotakainen_blogi_pieni-150x150.jpg\",\"contentUrl\":\"https:\/\/suomenkuvalehti.fi\/taivaan-tahden\/wp-content\/uploads\/sites\/36\/2018\/05\/markus_hotakainen_blogi_pieni-150x150.jpg\",\"caption\":\"Markus Hotakainen\"},\"description\":\"Kirjoittaja on tiedetoimittaja ja tietokirjailija.\"}]}<\/script>\n<!-- \/ Yoast SEO plugin. -->","yoast_head_json":{"title":"Maailmankaikkeus on metallinen - Taivaan t\u00e4hden","robots":{"index":"index","follow":"follow","max-snippet":"max-snippet:-1","max-image-preview":"max-image-preview:large","max-video-preview":"max-video-preview:-1"},"canonical":"https:\/\/suomenkuvalehti.fi\/taivaan-tahden\/2016\/01\/25\/maailmankaikkeus-on-metallinen\/","og_locale":"fi_FI","og_type":"article","og_title":"Maailmankaikkeus on metallinen - Taivaan t\u00e4hden","og_description":"Kosmos syntyi 13,7 miljardia vuotta sitten. Kvanttitason satunnaisten v\u00e4r\u00e4htelyjen tuloksena tyhj\u00e4st\u00e4 ilmestyi pieni itu, joka l\u00e4hti laajenemaan. Hetke\u00e4 my\u00f6hemmin se paisui kuin pullataikina – paitsi monin verroin nopeammin. Maailmankaikkeudessa koettiin ensimm\u00e4inen inflaatio. Kun ultrano…","og_url":"https:\/\/suomenkuvalehti.fi\/taivaan-tahden\/2016\/01\/25\/maailmankaikkeus-on-metallinen\/","og_site_name":"Taivaan t\u00e4hden","article_published_time":"2016-01-25T06:21:26+00:00","og_image":[{"url":"https:\/\/suomenkuvalehti.fi\/taivaan-tahden\/wp-content\/uploads\/sites\/36\/2016\/01\/360-cm-la-silla-cc_zpsca5d9681-1024x682.jpg","type":"","width":"","height":""}],"author":"Markus Hotakainen","twitter_card":"summary_large_image","twitter_misc":{"Written by":"Markus Hotakainen","Est. reading time":"2 minuuttia"},"schema":{"@context":"https:\/\/schema.org","@graph":[{"@type":"WebPage","@id":"https:\/\/suomenkuvalehti.fi\/taivaan-tahden\/2016\/01\/25\/maailmankaikkeus-on-metallinen\/","url":"https:\/\/suomenkuvalehti.fi\/taivaan-tahden\/2016\/01\/25\/maailmankaikkeus-on-metallinen\/","name":"Maailmankaikkeus on metallinen - Taivaan t\u00e4hden","isPartOf":{"@id":"https:\/\/suomenkuvalehti.fi\/taivaan-tahden\/#website"},"primaryImageOfPage":{"@id":"https:\/\/suomenkuvalehti.fi\/taivaan-tahden\/2016\/01\/25\/maailmankaikkeus-on-metallinen\/#primaryimage"},"image":{"@id":"https:\/\/suomenkuvalehti.fi\/taivaan-tahden\/2016\/01\/25\/maailmankaikkeus-on-metallinen\/#primaryimage"},"thumbnailUrl":"https:\/\/suomenkuvalehti.fi\/taivaan-tahden\/wp-content\/uploads\/sites\/36\/2016\/01\/360-cm-la-silla-cc_zpsca5d9681-1024x682.jpg","datePublished":"2016-01-25T06:21:26+00:00","author":{"@id":"https:\/\/suomenkuvalehti.fi\/taivaan-tahden\/#\/schema\/person\/c9c1373acb19750e11084ef640abeae0"},"breadcrumb":{"@id":"https:\/\/suomenkuvalehti.fi\/taivaan-tahden\/2016\/01\/25\/maailmankaikkeus-on-metallinen\/#breadcrumb"},"inLanguage":"fi","potentialAction":[{"@type":"ReadAction","target":["https:\/\/suomenkuvalehti.fi\/taivaan-tahden\/2016\/01\/25\/maailmankaikkeus-on-metallinen\/"]}]},{"@type":"ImageObject","inLanguage":"fi","@id":"https:\/\/suomenkuvalehti.fi\/taivaan-tahden\/2016\/01\/25\/maailmankaikkeus-on-metallinen\/#primaryimage","url":"https:\/\/suomenkuvalehti.fi\/taivaan-tahden\/wp-content\/uploads\/sites\/36\/2016\/01\/360-cm-la-silla-cc_zpsca5d9681.jpg","contentUrl":"https:\/\/suomenkuvalehti.fi\/taivaan-tahden\/wp-content\/uploads\/sites\/36\/2016\/01\/360-cm-la-silla-cc_zpsca5d9681.jpg","width":1063,"height":708,"caption":"The ESO 3.6-metre telescope at La Silla, during observations. The Milky Way, our own galaxy, stretches across the picture: it is a disc-shaped structure seen perfectly edge-on. Above the telescope\u00b4s dome, here lit by the Moon, and partially hidden behind dark dust clouds, is the yellowish and prominent central bulge of the Milky Way. The whole plane of the galaxy is populated by about a hundred thousand million stars, as well as significant amounts of interstellar gas and dusts. The dust absorbs visible light and reemits it at longer wavelength, appearing totally opaque at our eyes. The ancient Andean civilizations saw in these dark lanes their animal-shaped constellations. By following the dark lane which seems to grow from the centre of the Galaxy toward the top, we find the reddish nebula around Antares (Alpha Scorpii). The Galactic Centre itself lies in the constellation of Sagittarius and reaches its maximum visibility during the austral winter season. The ESO 3.6-metre telescope, inaugurated in 1976, currently operates with the HARPS spectrograph, the most precise exoplanet \u201chunter\u201d in the world. Located 600 km north of Santiago, at 2400 metres altitude in the outskirts of the Chilean Atacama Desert, La Silla was first ESO site in Chile and the largest observatory of its time. This photograph was taken by ESO Photo Ambassador Serge Brunier. Links ESO Photo Ambassadors webpage."},{"@type":"BreadcrumbList","@id":"https:\/\/suomenkuvalehti.fi\/taivaan-tahden\/2016\/01\/25\/maailmankaikkeus-on-metallinen\/#breadcrumb","itemListElement":[{"@type":"ListItem","position":1,"name":"Home","item":"https:\/\/suomenkuvalehti.fi\/taivaan-tahden\/"},{"@type":"ListItem","position":2,"name":"Maailmankaikkeus on metallinen"}]},{"@type":"WebSite","@id":"https:\/\/suomenkuvalehti.fi\/taivaan-tahden\/#website","url":"https:\/\/suomenkuvalehti.fi\/taivaan-tahden\/","name":"Taivaan t\u00e4hden","description":"Tiedetoimittaja Markus Hotakainen h\u00e4mm\u00e4stelee maailmankaikkeutta.","potentialAction":[{"@type":"SearchAction","target":{"@type":"EntryPoint","urlTemplate":"https:\/\/suomenkuvalehti.fi\/haku\/?q={search_term_string}"},"query-input":{"@type":"PropertyValueSpecification","valueRequired":true,"valueName":"search_term_string"}}],"inLanguage":"fi"},{"@type":"Person","@id":"https:\/\/suomenkuvalehti.fi\/taivaan-tahden\/#\/schema\/person\/c9c1373acb19750e11084ef640abeae0","name":"Markus Hotakainen","image":{"@type":"ImageObject","inLanguage":"fi","@id":"https:\/\/suomenkuvalehti.fi\/taivaan-tahden\/#\/schema\/person\/image\/","url":"https:\/\/suomenkuvalehti.fi\/taivaan-tahden\/wp-content\/uploads\/sites\/36\/2018\/05\/markus_hotakainen_blogi_pieni-150x150.jpg","contentUrl":"https:\/\/suomenkuvalehti.fi\/taivaan-tahden\/wp-content\/uploads\/sites\/36\/2018\/05\/markus_hotakainen_blogi_pieni-150x150.jpg","caption":"Markus Hotakainen"},"description":"Kirjoittaja on tiedetoimittaja ja tietokirjailija."}]}},"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/suomenkuvalehti.fi\/taivaan-tahden\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/401","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/suomenkuvalehti.fi\/taivaan-tahden\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/suomenkuvalehti.fi\/taivaan-tahden\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/suomenkuvalehti.fi\/taivaan-tahden\/wp-json\/wp\/v2\/users\/557"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/suomenkuvalehti.fi\/taivaan-tahden\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=401"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/suomenkuvalehti.fi\/taivaan-tahden\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/401\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":403,"href":"https:\/\/suomenkuvalehti.fi\/taivaan-tahden\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/401\/revisions\/403"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/suomenkuvalehti.fi\/taivaan-tahden\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=401"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/suomenkuvalehti.fi\/taivaan-tahden\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=401"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/suomenkuvalehti.fi\/taivaan-tahden\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=401"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}